19.08.2011
Mikä on maakuntien tulevaisuus?
Viime hallituskaudella toteutettu aluehallintouudistus oli itsenäisen Suomen historian merkittävimpiä – mutta silti torso. Byrokratiaa jäi uudistuksen jälkeen edelleen päällekkäisille tasoille.
Tavoitteena on ollut uudistaa järjestelmää niin että se palvelee paremmin kansalaisia ja on avoimempi ja demokraattisempi. Ratkaisun pitäisi myös palvella tätä ja tulevaa aikaa nykyistä paremmin.
Suurten muutosten fokus on tällä kaudella kuntasektorilla. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu irrallisina ja eri tasojen tulisi myös entisestään tiivistää yhteisen vision löytämistä ja resurssienkäyttöä – siksi on pohdittava seuraavaa steppiä myös maakuntien ja aluehallinnon osalta.
Sitra on aloittanut pohdinnat maakuntajohtajien kanssa ja ajatuspaja on tuottanut neljä skenaariota tulevaisuudesta:
1.Maakunnista kehkeytyy uudenlaisia palvelumaakuntia, jotka kokoavat nykyiset kuntayhtymät ja valtion ELY-keskukset suoran kansanvallan ohjaukseen.
2.Nykyistä olennaisesti suuremmat kunnat suoriutuvat valtaosasta palveluitaan. Suurmaakunnat vastaavat kansanvaltaisessa ohjauksessa aluekehittämisestä sekä vaativimmasta erikoissairaanhoidosta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
3.Suurkuntien toimintaa ohjaa vahva valtio. Maakuntien liitot ajautuvat käytännössä jonkinlaisiksi ”kotiseutuhenkisiksi” liitoiksi.
4.Rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan. Kunnat ja maakunnat ovat ajopuun asemassa ja julkinen talous kriisissä.
Jos maakunnat ja kunnat saavat uudistaa toimintansa ja rakenteensa omista tarpeistaan käsin, maakunnista voi kehkeytä kansanvaltaisia palvelumaakuntia ja vaikuttavia aluekehittäjiä. Mikäli valtiovalta ei tunnista maakuntatasoisen aluehallinnon mahdollisuuksia, menetetään edellytykset luoda kansanvaltainen ohjaus aluetason palveluihin.
Keskustelu on avattu ja jatkuu toivottavasti vilkkaana.
Lisätietoja raportista löytyy täältä
