20.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Valtion etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa erinomainen esitys!

Tiedote
20.4.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kiittelee tänään julkaistussa puolustusministeriön selvityksessä esitettyä ajatusta tonttien etuosto-oikeuden laajentamisesta koskemaan myös valtiota ulkomaisissa kiinteistökaupoissa.

– Esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Etuosto-oikeus olisi helpohko tapa puuttua entistä yksinkertaisemmin yleisen turvallisuuden nimissä kyseenalaiselta vaikuttaviin kauppoihin, Mäkelä sanoo.

Ulkomaiset maakaupat puhuttivat laajalti viimeksi marraskuussa, kun Suojelupoliisin eduskunnalle toimittamassa lausunnossa todettiin, että vieraan valtio lukuun toimiva maanomistaja voisi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Tänään julkaistu selvitys on osa hallitusohjelman tavoitetta tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.

– Ympäristössämme ja turvallisuustilanteessamme tapahtuneiden muutosten heijastuksia maahamme ei pidä sivuuttaa. Olisi tärkeää, että pääsisimme mahdollisimman pian etenemään myös tiedustelulainsäädännön osalta, Mäkelä toteaa.

– Pelkoa ei ole syytä lietsoa, mutta varautuminen on yleensä perustellumpaa kuin jälkiviisaus.

 

20.04.2017

Eduskunnasta vihdoin savuton!

Eduskunnassa starttasi tämän viikon keskiviikkona Savuton eduskunta -kampanja, jonka tarkoitus on tehdä eduskunnasta täysin savuton syksyllä 2017. Syysistuntokaudesta alkaen tupakoiminen on siis kielletty niin eduskunnan rakennuksissa kuin piha-alueillakin.

On hienoa, että eduskunnassa tartutaan toimeen savuttomuuden edistämiseksi, ja kampanja on myös linjassa sen pitkään jatkuneen trendin kanssa, että savuttomat elinympäristöt ovat yhä yleisempiä. Tosiasia kuitenkin on, että monet altistuvat yhä tahtomattaan tupakansavulle, eikä tupakan hajua pääse pakoon eduskunnan istuntosalissakaan.

Parhaillaan vietettävä allergiaviikko on hyvä muistutus siitä, ettei tupakoiminen ole haitallista vain tupakoivalle itselleen, vaan aiheuttaa ongelmia myös muille: erityisesti allergikot ja astmaatikot kärsivät tupakansavusta. Passiivinen tupakoiminen onkin merkittävä terveysriski, johon on pyritty jo puuttumaan uudella tupakkalailla, ja josta olisi pyrittävä pääsemään kokonaan eroon.

Savuton eduskunta on esimerkillinen kampanja, ja toimii toivottavasti esikuvana muillekin suomalaisille työpaikoille – toivottavasti muuallakin ryhdytään tavoittelemaan täyttä savuttomuutta!

Screenshot_2017-04-20-09-20-36

07.04.2017

Vaalit, jee!

17761063_10155101775322649_4663320299741954061_o

Kuntavaalien tärkeimmät hetket ovat käsillä, ja kampanjoinnin loppukiri on käynnissä. Kenttää kierretään viimeiseen asti, ja marketin kulmalla käydään vielä paljon hyviä keskusteluja.

Näissä kuntavaaleissa on jo äänestetty ennakkoon aiempaa vilkkaammin, mutta nukkuvien osuuden arvioidaan silti nousevan. Äänestäminen ja sitä kautta aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon on demokratian toteutumisen kannalta merkittävää, ja vain äänestämällä voi taata, että yhteinen vaikuttaminen ja päätöksenteko onnistuu.

Kunnallispolitiikassa on pohjimmiltaan kyse yhteistyöstä ja siitä, että osataan tehdä koko kuntaa koskevia järkeviä päätöksiä sen sijaan, että ajetaan nurkkakuntaisesti vain omaa etuaan. Kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita, ja yhteistyötä on tehtävä riippumatta siitä, mitä kyliä tai puolueita kukin edustaa.

Nyt käytävät kuntavaalit ovat eräänlaiset yrittäjyys- ja koulutusvaalit – ainakin, jos pohditaan tulevaisuuden kuntaa ja niitä tehtäviä, jotka kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävät. Nurmijärven kannalta on nyt keskeistä panostaa työpaikkaomavaraisuuteen väestönkasvuun sekä laadukkaisiin palveluihin niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Mikäli jostain asiasta on vielä kysyttävää tai jokin asia askarruttaa, minulle saa laittaa sähköpostia ja tekstiviestejä, ja vastailen niihin mahdollisimman pian!

06.04.2017

Kuntavaalimainokset 2017

outimakela_vaalimainos0104

outimakela_vaalimainos0804

outimakela_vaalimainos0804_A

04.04.2017

Ennakkoäänestyspaikat Nurmijärvellä

Ennakkoon voi äänestää vielä tänään 4.4. missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Nurmijärven äänestyspaikat löytyvät tästä (klikkaa kuva suuremmaksi).

ennakkopaikat

03.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Jätevesijärkevöitys Kokoomuksen ja Grahn-Laasosen voimannäyte

Tiedote 3.4.

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen tänään voimaan astuvan jätevesilainsäädännön sisältöön. Kokoomuksen käynnistämä uudistus tuo mukanaan monia helpotuksia aiempaan sääntelyyn.

–On hienoa, että Sanni Grahn-Laasosen viime kaudella ansiokkaasti tarttui satoja tuhansia suomalaisia koskevaan asiaan, ja ensi töikseen pidensi asetuksen siirtymäaikaa ja käynnisti työn nyt voimaan tulleiden lievennysten ja muutosten osalta, Mäkelä sanoo.

Helpotuksia tulee erityisesti kuivan maan kiinteistöille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004. Uuden asetuksen mukaan pohjavesialueella tai korkeintaan sadan metrin päässä rannasta sijaitsevissa kiinteistöissä on laitettava jätevesijärjestelmä kuntoon lokakuuhun 2019 mennessä. Muilla alueilla järjestelmän voi laittaa kuntoon esimerkiksi muun remontin yhteydessä.

–Turhaa sääntelyä on saatu kevennettyä, ja uusi asetus mahdollistaa yhä ympäristötavoitteiden toteutumisen, Mäkelä arvioi.

Uudesta asetuksesta on poistettu esimerkiksi vaatimus siitä, että jätevesijärjestelmä tulisi aina mitoittaa vähintään viiden hengen mukaan. Nyt vastuu järjestelmän mitoittamisesta siirtyy suunnittelijalle. Edellisen lainmuutoksen myötä säädetty ikävapautus on yhä voimassa, eikä järjestelmää ole tarpeen uudistaa mm. silloin, kun kiinteistössä on kantovesi ja ulkohuussi, jos se liitetään viemäriverkostoon, tai jos sillä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. Jätevesiasetus on ollut todella kiistelty ja puhuttanut eduskuntaa ja kansalaisia jo vuosia.

–Keskustan ministeri Paula Lehtomäen allekirjoittama jätevesiasetus on kokonaisuudessaan ollut oppikirjaesimerkki huonosta ja epäselvästä lainsäädännöstä, ja olisi ollut erittäin kehnoa hallintoa jättää vanha asetus voimaan kohtuuttomine aikatauluineen ja vaatimuksineen, Mäkelä toteaa.

30.03.2017

KonMarilla kunta järjestykseen?

Japanilaisesta KonMari-elämänhallintametodista on tullut tämän hetken trendi-ilmiö. KonMarin perimmäinen ajatus on, että elämästä ja arjesta karsitaan asiat, jotka eivät tuota iloa, ja joita ilmankin voi elää: varmuuden vuoksi säilötyt muovirasiat ja aikakauslehdet joutavat roskiin, kirjahyllyyn saavat jäädä vain sellaiset kirjat, joita oikeasti tulee luettua. Hektistä elämää pyritään tasapainottamaan sillä, että kotiympäristöstä karsitaan pois kaikki turha, jotta elämästä tulisi selkeämpää ja helpommin hallittavaa – ja arjessa olisi helpompaa keskittyä oleelliseen.

Tilan raivaamisen ja asioiden selkeyttämisen logiikka on kiehtova ja herättää ajatuksen, voisiko sitä soveltaa myös organisaatioihin, kuten vaikka kuntiin. Kunnantalot ja virastot huokuvat paperien tuoksua, hitautta, byrokratiaa ja kokoushuoneista kuuluvaa kahvikuppien kilkettä. KonMari-tyylinen asioiden karsiminen, selkeyttäminen ja sujuvoittaminen voisi olla kokeilemisen arvoista.

Pohdinnan voisi aloittaa asia kerrallaan, esimerkiksi miettimällä, mitkä kunnan asioinnissa tarvittavista lomakkeista voisi sähköistää, ja miten niiden käsittelyä voitaisiin yksinkertaistaa. Pidetäänkö kokouksia vain kokoustamisen takia vai voisiko niitä kutsua koolle tarpeen mukaan? Voisiko kokousten määrän tarvetta vähentää lisäämällä tiedon avoimuutta muilla tavoin? Voidaanko toimintoja sijoitta logistisesti järkevämmin?

Nyt kaavailtu sote- ja maakuntauudistus on kunnille hyvä tilaisuus ryhdistäytyä toimintojensa suhteen. Kun sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, kuntien tehtäväkenttä ja talous kevenevät merkittävästi, mikä luo historiallisen tilaisuuden ajatella asioiden organisoimista uudelleen ja ryhdistää osaamista ja tekemistä. Kun kunnallishallinnossakaan ei käytettäisi turhaa aikaa papereiden pyörittelemiseen, etenisivät uudistukset nopeammin ja joustavammin.

Viime aikoina on oltu huolissaan siitä, että kuntapolitiikka etääntyy kuntalaisista, päätöksentekoon osallistuminen ei kiinnosta ja kuntavaaleissa äänestäminen ei innosta. Ehkäpä kuntapolitiikan KonMari toisi helpotusta tähänkin. Kun hallinnosta poistettaisiin turhat mutkat ja esteet, voisi kuntapolitiikkakin näyttäytyä kuntalaisille helpommin lähestyttävänä ja vähemmän etäisenä kokonaisuutena.

Selkeyden ja toimivuuden pitäisi olla itsestään selviä asioita, ja niiden kuntoon laittaminen on myös asenteista kiinni. Kunnissa pitäisi olla rohkeutta nostaa asiakas ja rahoittaja – eli veronmaksaja – asioiden keskiöön, tehdä byrokratian suursiivous ja keskittyä olennaiseen.

17.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Rakentamisen lupaprosessit sujuviksi ja lupien tulkinnat yksiselitteisiksi

Tiedote
17.3.2017

Kokoomus julkaisi tänään Maankäyttö- ja asuntopoliittisen raportin, jossa esitetään lukuisia toimenpiteitä sujuvamman rakentamisen ja edullisemman asumisen edistämiseksi. Raportin laatimisessa mukana ollut Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen raportin linjauksiin.

–Suomessa rakennetaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan, mutta sujuvuutta ja joustavuutta tarvitaan yhä. Monet rakentamisen normit, kuten väestönsuojien rakentamisvelvoite, hidastavat rakentamista tarpeettomasti ja nostavat turhaan kustannuksia, Mäkelä sanoo.

Raportissa esitetään mm. autopaikkanormien keventämistä kaupunkiseudulla, asuntojen minimikokomääräyksistä luopumista ja väestönsuojien yleisen rakentamisvelvoitteen keventämistä.

–Suoraviivaisemmat ja sujuvammat prosessit säästävät aikaa ja rahaa, ja saavat hankkeet etenemään nopeammin. Säännöksiä tulee uudistaa nimenomaan niin, että ne ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Meillä pitäisi ottaa käyttöön ns. kerralla kuntoon-periaate, jonka mukaisesti asiointi sujuisi vaivattomasti ja asiakaslähtöisesti yhdessä pisteessä ja papereita ei tarvitsisi toimittaa useaan kertaan, Mäkelä arvioi.

Raportissa esitetään, että rakennusprosesseissa ja kaikissa siihen liittyvissä luvissa otettaisiin käyttöön yhden luukun periaate, ja sähköisen asioinnin tulisi olla käytössä kaikissa kunnissa viimeistään vuonna 2020. Kokoomus peräänkuuluttaa rakentamisen määräysten ja vaatimusten selkeyttämistä laajemminkin, ja päämääränä on se, että niitä tulkittaisiin maanlaajuisesti samalla tavalla.

–Ihmisten tulee olla lain ja määräysten edessä tasa-arvoisessa asemassa. Alueellisesti tulee olla harkintavaltaa sen suhteen minkälaisia määräyksiä laaditaan, mutta lakien ja määräysten tulkinta ei voi riippua siitä, kuka milloinkin asioita valvoo ja kontrolloi, Mäkelä summaa.

08.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Ministeri Tiilikainen lupaa, että Suomi hakee jatkoa perinteisen savupalvin valmistukselle

Tiedote
7.3.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä iloitsee siitä, että ministeriltä saamansa vastauksen mukaan Suomi on valmis taistelemaan perinteisen savupalvin ja sen valmistuksen puolesta. Mäkelä vaati helmikuisessa kirjallisessa kysymyksessään toimia perinteisen suomalaisen savupalvausmenetelmän säilyttämiseksi.

Syksyllä voimaan astuvat tiukennetut EU-säännökset PAH-yhdisteiden raja-arvoista uhkaavat tehdä suomalaisen, perinteisin tavoin palvatun lihan valmistamisesta kiellettyä, ja alan toimijoiden keskuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, onko Suomi halukas hakemaan poikkeuslupaa vai ei.

Vastauksessaan Mäkelän kirjalliseen kysymykseen maatalous- ja ympäristöministeri sanoo, että Suomi ilmoittaa maaliskuun alussa Euroopan komissiolle hakevansa lupaa jatkaa perinteisellä tavalla savustettujen tuotteiden valmistusta.

Ministeri toteaa, että kun Suomi ilmoittaa Euroopan komissiolle haluavansa jatkaa PAH-yhdisteiden korkeampien enimmäispitoisuuksien soveltamista, ilmoituksen pohjana on arviointi, jossa otetaan huomioon kuluttajan terveydensuojelun korkean tason varmistaminen sekä mahdollisuus valmistaa perinteisiä savustettuja tuotteita jatkossakin niin, että tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

PAH-yhdisteet ovat käytännössä syöpää aiheuttavia yhdisteitä, joita jää elintarvikkeisiin savustuksen yhteydessä.

– PAH-pitoisuuksien vähentäminen perustuu syöpäriskin vähentämiseen, mutta perinteisin menetelmin savustettua lihaa syödään kuitenkin niin vähän, että riski on todellisuudessa pieni, Mäkelä sanoo.

– Ministeri lupaa, että ilmoitus jätetään maaliskuun alussa. Päivät kuluvat ripeästi, ja täytyy toivoa, ettei tämä hautaudu muiden asioiden jalkoihin. Vaikka kyse onkin näennäisesti pienestä asiasta, on se silti tärkeä periaatteellinen kysymys, Mäkelä painottaa.

06.03.2017

Onko demokratia uhanalainen laji?

Kuntavaalien ehdokaslistat on jätetty ja nyt nähdään, että lähes kaikkien puolueiden ehdokasmäärät laskivat huomattavasti. Suuret puolueet lähtevät kuntavaaleihin noin tuhat ehdokasta lyhyemmillä listoilla kuin vuonna 2012.

Asia herättää monia kysymyksiä: pitäisikö olla huolissaan? Onko demokratia vaarassa? Heijastuuko sama trendi myös äänestysaktiivisuuteen?

Sitä, että ehdokkuus kiinnostaa aiempaa harvempia, voi yrittää selittää monella tavalla: ihmisten arkea vaivaa loputon kiire, politiikka näyttää sotkuiselta ja riitaiselta, kuntien vähenevät tehtävät tekevät kuntavaikuttamisesta vähemmän houkuttelevaa, vaalit ja ehdokashankinta ovat siirtyneet synkimpään talviaikaan loppukesän koulun- ja uusien harrastusten aloittamisen alun tunnelmista, eikä ankeassa loskasäässä kampanjoiminen vain innosta.

Kuntaliiton kyselyn mukaan intoa asettua ehdokkaaksi ovat laskeneet niin yksityiselämään liittyvät syyt kuin tuleva sote- ja maakuntauudistuskin. Kyselyyn vastanneet kokivat, että kunnalliset luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, jolloin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen hankaloituu. Suuremmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointia kunnan asioista pidettiin tekijänä, joka vähensi halukkuutta asettua ehdolle.

Politiikka on tänä sosiaalisen median aikakautena aina lähempänä kansalaisia. Kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät jakavat ajatuksiaan Twitterissä ja keskustelevat äänestäjiensä kanssa Facebookissa. Instagramissa pääsee näkemään ministerit, kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut harrastuksissaan ja työssään. Politiikka näyttäytyy henkilöiden kautta, mutta itse poliittinen substanssi tuntuu jäävän raflaavien ulostulojen, klikkiotsikoiden ja lomakuvien jalkoihin.

Jos politiikka etääntyy kansalaisista ja kansalaiset etääntyvät politiikasta, on demokratiavajeen uhka todellinen. Jos ja kun politiikka tuntuu etäiseltä, tai ankean byrokraattiselta lakipykälien pyörittelyltä, ei poliittinen vaikuttaminen varmasti olekaan kutsuvaa. Kun samaan aikaan kansalaisaloitteet ja adressit keräävät huikeita määriä allekirjoituksia, voi vain todeta, että politiikkaa on uudistettava. Maamme virallisen päätöksentekojärjestelmän pitää olla ihmisläheinen ja aidosti toimiva tapa vaikuttaa asioihin.

Tätä on nyt hyvä pohtia myös siksi, että parhaillaan ollaan säätämässä maahamme uutta hallinnon porrasta maakuntien ja maakuntavaalien myötä. Poliittisessa vaikuttamisessa – niin kunnallisessa, valtakunnallisessa, kuin maakunnallisessakin – on pohjimmiltaan kyse halusta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kuntaliiton kyselyssä kävi ilmi, että halukkuutta ryhtyä ehdokkaaksi nostivat nimenomaan ajankohtaiset asiakysymykset ja tulevaisuusnäkymät.

Maakuntavaaleissa yksi lisähaaste syntyy Uudellemaalle vaalipiirin koon myötä. Vaalipiiri kattaisi paitsi eduskuntavaalien Uudenmaan vaalipiirin, myös Helsingin vaalipiirin, jolloin ehdokkaita valittaisiin 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä. Ennusteiden mukaan maakuntavaikuttajaksi olisi tuplasti niin vaikea päästä kuin eduskuntaan. Vaalikustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin. Ylivoimainen enemmistö maakuntavaltuutetuista tulisi valittua pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista, ja kehyskunnista suurimmasta osasta ei tulisi lainkaan edustajaa. Eduskuntavaalien vaalipiirejä arvioitaessa Uudenmaan vaalipiiriä on useaan otteeseen pohdittu jaettavaksi sen suuruuden vuoksi – nyt suunta olisi täysin päinvastainen.

1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä ei Suomessa ole kokemuksia, mutta vaalipiirien yhdistämisestä on. Yhdistettyjen vaalipiirien äänestysaktiivisuus laski, kun ehdokkaat etääntyivät maantieteellisesti äänestäjistä, ja samalla kansalaiset kokivat päätöksenteon etääntyneen heistä. Demokratian toteutumista Uudellamaalla tulisi vielä erikseen arvioida maakuntalain eduskuntakäsittelyn yhteydessä ja puoluesihteerit voisivat myös osaltaan ottaa asiaan kantaa.

Yhdenvertaisuus ja demokratian turvaaminen ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa, ja joiden puolesta on tehtävä töitä ja oltava valmiita uudistuksiin.

Julkaistu Verkkouutistin blogissa 4.3.2017

Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram