21.06.2017

Säätiöiden pääomia tarvitaan talouskasvun tueksi

Yleishyödyllisillä yhdistyksillä, säätiöillä ja kommandiittiyhtiömuotoisilla pääomasijoitusrahastosijoituksilla tulisi olla neutraali asema suhteessa muihin sijoitusluokkiin. Valtiovarainministeriössä työstetään selvitystä pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen neutraalista verokohtelusta.

Konkreettinen teko olisi purkaa hallitusohjelman linjauksen mukaisesti verohaittoja, jotka estävät säätiöitä sijoittamasta suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Toimenpide toisi kevyin lakimuutoksin arviolta 200 miljoonaa euroa lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille vähentämättä verotuloja. Lakiin tulisi kirjata, että pääomasijoitusta harjoittavasta yhtymästä saatu tulo ei ole yhteisön veronalaista elinkeinotuloa.

Suomi tarvitsee nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki käytettävissä olevat pääomat yritysten ja uusien innovaatioiden rahoittamiseksi. Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa nostettiin tämän vuoden talouden kasvuennustetta, mutta ennustettiin vaimeaa kasvunäkymää pitkällä aikavälillä. Säätiöiden kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen tehostaisi pitkän aikavälin taloudellista kasvua juuri kasvuyritysten pääomituksen kautta.

Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittavat nykyisin puoli miljardia euroa vuosittain pienten ja keskisuurten yritysten kasvun rakentamiseen. Potentiaalia kasvun tukemiseen olisi huomattavasti enemmän, sillä kotimaisilla säätiöillä on tällä hetkellä 20 miljardia euroa pääomaa. Mäkelän mukaan Suomen taloudellisen kasvun kannalta olisi hyödyllistä, että kyseiset varat voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin tukemaan tulevaisuuden kasvua. Verotuksellisista syistä johtuen Suomessa säätiöiden osuus pääomasijoitusrahastoissa oli Suomessa 2,6 %, kun vastaavasti Ruotsissa luku on jopa 7,5 % (2013-2015).

Yksinkertaisen muutoksen myötä yleishyödyllisillä yhteisöillä olisi paremmat edellytykset hoitaa sijoitusvarallisuuttaan, mikä tarkoittaisi suomalaisten kasvuyritysten pääomittamista ja innovaatiotoiminnan rahoittamista.

Kirjallinen kysymykseni aiheesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_275+2017.aspx

20.06.2017

Alkoholilaki etenee!

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun alkoholilain etenemisestä ja laki annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Alla on listattuna tarkemmin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmäjohtajien neuvottelutulos 20.6.2017

1)   Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian, pohjana 19.5.2016 sovittu linjaus.

2)   Lain pääkäsittely on syysistuntokaudella, tavoitteena lain voimaantulo 1.1.2018.

3)   Hallituspuolueet hyväksyvät ns. valmistustapaneutraliteetin.

4)   Tiedostetaan, että joillain edustajilla on lain ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5% tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Osalla edustajista on haluja kannattaa kompromissina olevaa 5,5 % matalampaa ja osalla korkeampaa alkoholiprosenttia.

5)   Hallituspuolueet sitoutuvat siihen, että lain toisessa käsittelyssä edustajat kannattavat kokonaisuudistusta.

6)   Lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittävät sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltavaksi pyöreän pöydän yhteistyöfoorumia, joka säännönmukaisesti seuraa, keskustelee ja arvioi tulevan alkoholiuudistuksen vastuullista toimeenpanoa ja vaikutuksia. Yhteistyötoimielin koostuisi kaupan, teollisuuden, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoista sekä alkoholilainsäädäntöä valvovan viranomaisen edustajista. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta alan toimijoiden välillä ja vahvistaa osaltaan toimialan itsesääntelyn merkitystä.

02.06.2017

Puska ei kunnioita faktoja eikä kollegoitaan

Keskustan kansanedustaja Pekka Puska on ollut tämän viikon alkoholisirkukseen liittyen Suomenmaan haastattelussa 1.6.2017. Siinä hän on esittänyt lukuisia väitteitä, joilla ei ole todellisuuspohjaa joko lainkaan, tai korkeintaan mausteeksi. Vääriä väitteitään hän ei ole korjannut, vaikka niistä on toistuvasti huomautettu. Uusimpana avauksena Puska on ryhtynyt julkisuudessa arvioimaan viimekeväisten, hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken käytyjen neuvottelujen kulkua ja sisältöä.

Olin Kokoomuksen edustajana noissa neuvotteluissa enkä pysty löytämään yhtäläisyyttä Puskan kuvailusta ja neuvotteluiden todellisesta kulusta. Puska kommentoi neuvotteluja ikään kuin tietäisi, mitä niissä on tapahtunut. Hän ei osallistunut neuvotteluihin, mutta levittää silti niistä omiin luuloihinsa perustuvia väitteitä.

Esimerkiksi kaupassa myytävien juomien vahvuusraja tuli kompromississa 5,5 prosenttiin puhtaasti siitä syystä, että keskusta ei suostunut hyväksymään yhtään korkeampaa rajaa. Perussuomalaiset ajoivat 8,5 prosentin rajaa, jonka avulla kalliimmat ja laadukkaammat pienpanimoiden oluet olisi tuotu laajojen kuluttajaryhmien saataville. Kokoomus ajoi vielä korkeampaa rajaa, jotta viinit olisi voitu vapauttaa.

Kyse oli ryhmien kesken sovitusta poliittisesta kompromissista. Neuvotteluissa sovitettiin yhteen kaikkien kolmen hallituspuolueen tavoitteet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, jonka kaikki ryhmäkokouksissaan 19.5.2016 hyväksyivät. Olen pahoillani erityisesti neuvotteluita rakentavalla otteella johtaneen keskustan kansanedustaja Annika Saarikon puolesta, kun hänen johdollaan tehty työ halutaan loata tällä tavalla omien leiristä Puskan ja muutaman muun toimesta.

Puska levittää myös virheellistä käsitystä, jonka mukaan lausuntokierros olisi tuonut ratkaisevaa uutta tietoa, ja että keskustan muutamat edustajat olisivat juuri sen takia intoutuneet vaatimaan asian käsittelyssä oikeutta toimia hallituksen esitystä vastaan. Tällaiselle selitykselle ei ole mitään katetta, vaan keskustan eduskuntaryhmä hyväksyi neuvottelukompromissin täysin informoituna keskeisistä vaikutuksista.

Arvioon 100-150 mahdollisesta lisäkuolemasta vedotaan toistuvasti. Tämä luku on THL:n johdon julkisissa kirjoituksissa useita kertoja toistettu, ja se on ollut kaikkien tiedossa hyvissä ajoin ennen viime vuoden toukokuun ryhmäkokouksia. Ryhmät tekivät päätöksen täysin tietoisina kaikesta olennaisesta informaatiosta. Puska itsekin on jo viime kesänä, puoli vuotta ennen lausuntokierrosta, esittänyt aivan samoja lukuja omissa ulostuloissaan.

Puska on aiemminkin jäänyt kiinni tosiasioiden luovasta käyttämisestä. Viime viikolla MTV:n Huomenta Suomessa Puska kiisti matkustajatuonnin kasvaneen viime vuonna. THL:n tilastojen mukaan se kasvoi 13,3 prosenttia, mutta Puska väitti, ettei tuonti ole kasvanut. Myös tuoreimmat tilastot kertovat, että matkustajatuonti on jyrkässä kasvussa erityisesti niissä juomaryhmissä, joihin alkoholilain uudistuksella olisi tuotu kotimaan kaupalle hieman lisää kilpailun mahdollisuuksia.

Sopimuksista on pidettävä kiinni. Hallituspuolueiden edustajat pääsivät jo vuosi sitten kompromissiin tietoisina uudistuksen keskeisistä hyödyistä ja vaikutuksista. Alkoholilain uudistus on maltillinen kokonaisuudistus, jonka päämääränä on muun muuassa vähentää alkoholijuomien matkustajatuontia. Puskan ei pitäisi sekoittaa keskustelua perusteettomilla syytöksillä eikä virheellisillä väitteillä.

29.05.2017

Luottamus syntyy avoimuudesta – siksi julkisuuslakiin päivitys

Maailman ensimmäisen julkisuuslain kirjoitti ja ajoi läpi 1766 kokkolalainen Anders ”Antti” Chydenius. Avoimuuden ja vapaamman sanankäytön tarve syntyi kriisistä, joka oli seurausta sulkeutuneesta vallankäytöstä. Suomi on siis ollut edelläkävijä hallinnon avoimuudessa ja Suomella on asema sananvapauden ja matalan korruption maana.

Avoimuuden lisääntymisen paine liittyy luottamuksen puutteeseen ja demokratiavajeeseen. Sanonta tieto lisää tuskaa tarkoittaa demokratiassa myös sitä, että tuska saadaan leveämmille harteille, sillä vain tiedonsaanti takaa sen, että kaikki voivat osallistua samantasoisin tiedoin julkiseen keskusteluun.

Avoimuus on sykäyksittäin lisääntynyt ja suomalaisten auktoriteettiuskoa romuttaneista saunakabineteista on pinnistelty 2000-luvulle siirryttäessä kohti kansalaisvaikuttamista ja joukkoistamista myös uudistamalla perustuslakia, sekä perustamalla ota kantaa -palvelu, sähköinen kansalaisaloite ja kaikille avoin lausuntopalvelu.

Median, tiedonkulun ja yhteisöllisyyden muuttuminen yhä hektisemmäksi on entisestään murentamassa pienten piirien päätöksentekoa ja korostamassa verkostomaisuutta sekä läpinäkyvyyttä. Nämä ovat elementtejä, joilla edelleen voidaan lisätä demokraattisuutta ja pitää maamme avoimuuden edelläkävijöiden joukossa.

Miksi asia on nyt ajankohtainen?

Muutoksiin sisältyy aina enemmän tai vähemmän epävarmuutta. Luottamus on lääke epävarmuuden ehkäisemiseen. Luottamus puolestaan rakentuu päätöksenteon avoimuudesta.

Kunnianhimoiset uudistukset ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta ja yksi sellainen on parhaillaan meneillään oleva sote-uudistus. Sen ”isänä” tunnettu Tuomas Pöysti on nostanut esiin, että uudistuksen yhteydessä on tarve arvioida julkisuuslain ajantasaisuus. Myös toimittajayhdistykset ovat nostaneet asian yhteisessä vetoomuksessaan esiin ja vaativat, että julkisuuslakia tulisi soveltaa kuntien omistamiin yhtiöihin.

Julkisuuslaki antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Lisäksi julkisuuslaki takaa mahdollisuuden vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja oikeuksien toteutumiseen. Toimittajien vetoomuksen taustalla on pelko, että muutosten ja yhtiöittämisen myötä julkisten varojen käyttöä ja vaikuttavuutta olisi vaikea valvoa. Tämä ongelma nykylainsäädännössä on tullut esiin jo mm. Länsimetron yhteydessä.

Ruotsissa julkisuusperiaate koskee kaikkia kuntien ja maakuntien omistamia yhtiöitä ja tätä mallia on helppo kannattaa. Päätöksenteon pitää olla mahdollisimman laajasti julkista ja silloin kun jokin muu kuin julkinen toimija hoitaa julkista hallintotehtävää, tulee toiminnan olla pääsääntöisesti julkista.

Valtiovarainministeriön hiljattain teettämä kysely puoltaa asiaa. Kyselyn mukaan valtionhallintoa pidetään luotettavana, mutta suomalaiset haluavat julkishallintoon lisää avoimuutta. Olemme siirtyneet digitalisaation ja uusien vaikuttamiskeinojen myötä kohti radikaalia läpinäkyvyyttä korostavaan yhteiskuntaan. Päätöksiä ei tehdä hämärissä sikarikerhoissa, vaan avoimesti ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Teknologisen kehityksen myötä kaikki ovat samalla informaation viivalla.

Suomen on oltava taas kerran edelläkävijä päätöksenteon avoimuudessa ja luotettavuudessa. Julkisuuslaki on keskeinen pilari demokraattisessa yhteiskunnassamme. Julkisuuslaki on laajennettava Ruotsin tavoin koskemaan kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä. Suomalaiset ansaitsevat parasta. Mahdollisimman laaja julkisuus ja avoimuus turvaa luottamuksen suomalaisen hallinnon päätöksentekoon.

26.05.2017

Alkoholilaki – mikä on tilanne?

Hallituspuolueet sopivat 19.5.2016 alkoholilain uudistuksesta, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lain, käyttänyt sen lausunnoilla ja ministeri Rehula on helmikuussa ilmoittanut olevansa valmis antamaan esityksen eduskunnalle toukokuun aikana.

Hallituspuolueista koostunut vuodentakaisen sovun neuvotellut ryhmä on kokoustanut toukokuun aikana muutamia kertoja, tehtävänään lain viimeistelyyn liittyvät tekniset kysymykset.

Keskiviikoksi sovittu kokous peruuntui, mutta asia etenee ensi viikolla ja toiveikkuutta on, että ministerin aikataulussa pysytään.

Uudistuksen myötä alkoholipolitiikan perusrakenne säilyisi pääosin entisellään. Taloustutkimuksen arvio on, että uudistus puolittaisi oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonnin.

THL:n viimeisimmän tilaston mukaan matkustajatuonti kasvoi viime vuonna 13,3 prosenttia ollen volyymiltaan yhteensä 81,5 miljoonaa litraa; puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 8,4 miljoonaa litraa. Eniten tuodaan olutta ja lonkeroa.

Suomalaiset käyttävät arviolta noin 300 miljoonaa €/v alkoholijuomaostoihin ulkomailla. Alkoholia tuo ulkomailta joka toinen suomalainen. Toissavuotisen tutkimuksen (Regioplan Policy Research/EY ) mukaan Suomelta jää alkoholin rajakaupan takia saamatta vuosittain 164 miljoonan verotuotot.

Pelkästään alkoholiveron tuotto kasvaisi uudistuksen myötä STM:n arvion mukaan 65 miljoonalla. Luvussa eivät ole mukana alv, juomapakkausvero eivätkä pidemmältä arvoketjusta tulevat välilliset verotuottolisäykset (työllisyysvaikutukset kaupassa, valmistuksessa, kuljetuksessa jne.). Kokonaisarviota verotuottojen kasvusta on vaikea antaa, mutta huomattavista summista puhutaan.

Alkoholipolitiikkaa pitäisi arvioida neutraalisti, aivan samoin kuin kaikkea muutakin politiikkaa. Haitat ja hyödyt pitäisi arvioida tasapainoisesti ja samanlaisella tarkkuudella.

Lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että kuluttajahyötyjä ei arvioida lainkaan. Ne kuitenkin ovat oletettavasti merkittävät, koska alkoholia ostavat miljoonat suomalaiset. Ongelmana on, että valtaville ihmisjoukoille tasaisesti jakautuvat hyödyt ovat yksittäistä ihmistä kohti niin pienet, että ne on helppo jättää huomiotta.

Alkoholin terveyshaittoja ei myöskään pidä sivuuttaa ja erilaisiin haasteisiin, kuten alkoholiongelmiin puuttumiseen työpaikoilla, lasten ja nuorten alkoholin saantiin tai päihdeäitien kuntoutukseen on löydettävä nykyistä tehokkaampia ratkaisuja.

02.05.2017

Outi Mäkelän uudeksi eduskunta-avustajaksi Tuomas Kuoppala

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelän uudeksi eduskunta-avustajaksi on valittu 25-vuotias Tuomas Kuoppala. Kuoppala on lähes valmistumaisillaan oleva hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Kuoppalalla on pitkä kokemus opiskelijapolitiikan parista. Nykyisin hän toimii Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksessa. Aikaisempaa kokemusta häneltä löytyy Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta (SYL) ja tätä ennen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) hallituksesta. Opiskelijapolitiikan lisäksi Kuoppala on työskennellyt korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Oslossa.

“Olen sanattoman iloinen päästessäni työskentelemään päätöksenteon aitiopaikassa. Mahtavaa liittyä mukaan hyvään työyhteisöön”, Tuomas Kuoppala iloitsee.

Mäkelän nykyinen avustaja Elina Rimpiläinen siirtyy uusiin tehtäviin. Kuoppala aloittaa tehtävässään tiistaina 2.5.2017.

Lisätietoja:
Tuomas Kuoppala
tuomas.kuoppala@eduskunta.fi
050 574 2224

20.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Valtion etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa erinomainen esitys!

Tiedote
20.4.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kiittelee tänään julkaistussa puolustusministeriön selvityksessä esitettyä ajatusta tonttien etuosto-oikeuden laajentamisesta koskemaan myös valtiota ulkomaisissa kiinteistökaupoissa.

– Esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Etuosto-oikeus olisi helpohko tapa puuttua entistä yksinkertaisemmin yleisen turvallisuuden nimissä kyseenalaiselta vaikuttaviin kauppoihin, Mäkelä sanoo.

Ulkomaiset maakaupat puhuttivat laajalti viimeksi marraskuussa, kun Suojelupoliisin eduskunnalle toimittamassa lausunnossa todettiin, että vieraan valtio lukuun toimiva maanomistaja voisi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Tänään julkaistu selvitys on osa hallitusohjelman tavoitetta tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.

– Ympäristössämme ja turvallisuustilanteessamme tapahtuneiden muutosten heijastuksia maahamme ei pidä sivuuttaa. Olisi tärkeää, että pääsisimme mahdollisimman pian etenemään myös tiedustelulainsäädännön osalta, Mäkelä toteaa.

– Pelkoa ei ole syytä lietsoa, mutta varautuminen on yleensä perustellumpaa kuin jälkiviisaus.

 

20.04.2017

Eduskunnasta vihdoin savuton!

Eduskunnassa starttasi tämän viikon keskiviikkona Savuton eduskunta -kampanja, jonka tarkoitus on tehdä eduskunnasta täysin savuton syksyllä 2017. Syysistuntokaudesta alkaen tupakoiminen on siis kielletty niin eduskunnan rakennuksissa kuin piha-alueillakin.

On hienoa, että eduskunnassa tartutaan toimeen savuttomuuden edistämiseksi, ja kampanja on myös linjassa sen pitkään jatkuneen trendin kanssa, että savuttomat elinympäristöt ovat yhä yleisempiä. Tosiasia kuitenkin on, että monet altistuvat yhä tahtomattaan tupakansavulle, eikä tupakan hajua pääse pakoon eduskunnan istuntosalissakaan.

Parhaillaan vietettävä allergiaviikko on hyvä muistutus siitä, ettei tupakoiminen ole haitallista vain tupakoivalle itselleen, vaan aiheuttaa ongelmia myös muille: erityisesti allergikot ja astmaatikot kärsivät tupakansavusta. Passiivinen tupakoiminen onkin merkittävä terveysriski, johon on pyritty jo puuttumaan uudella tupakkalailla, ja josta olisi pyrittävä pääsemään kokonaan eroon.

Savuton eduskunta on esimerkillinen kampanja, ja toimii toivottavasti esikuvana muillekin suomalaisille työpaikoille – toivottavasti muuallakin ryhdytään tavoittelemaan täyttä savuttomuutta!

Screenshot_2017-04-20-09-20-36

07.04.2017

Vaalit, jee!

17761063_10155101775322649_4663320299741954061_o

Kuntavaalien tärkeimmät hetket ovat käsillä, ja kampanjoinnin loppukiri on käynnissä. Kenttää kierretään viimeiseen asti, ja marketin kulmalla käydään vielä paljon hyviä keskusteluja.

Näissä kuntavaaleissa on jo äänestetty ennakkoon aiempaa vilkkaammin, mutta nukkuvien osuuden arvioidaan silti nousevan. Äänestäminen ja sitä kautta aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon on demokratian toteutumisen kannalta merkittävää, ja vain äänestämällä voi taata, että yhteinen vaikuttaminen ja päätöksenteko onnistuu.

Kunnallispolitiikassa on pohjimmiltaan kyse yhteistyöstä ja siitä, että osataan tehdä koko kuntaa koskevia järkeviä päätöksiä sen sijaan, että ajetaan nurkkakuntaisesti vain omaa etuaan. Kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita, ja yhteistyötä on tehtävä riippumatta siitä, mitä kyliä tai puolueita kukin edustaa.

Nyt käytävät kuntavaalit ovat eräänlaiset yrittäjyys- ja koulutusvaalit – ainakin, jos pohditaan tulevaisuuden kuntaa ja niitä tehtäviä, jotka kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävät. Nurmijärven kannalta on nyt keskeistä panostaa työpaikkaomavaraisuuteen väestönkasvuun sekä laadukkaisiin palveluihin niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Mikäli jostain asiasta on vielä kysyttävää tai jokin asia askarruttaa, minulle saa laittaa sähköpostia ja tekstiviestejä, ja vastailen niihin mahdollisimman pian!

06.04.2017

Kuntavaalimainokset 2017

outimakela_vaalimainos0104

outimakela_vaalimainos0804

outimakela_vaalimainos0804_A

Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram