17.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Rakentamisen lupaprosessit sujuviksi ja lupien tulkinnat yksiselitteisiksi

Tiedote
17.3.2017

Kokoomus julkaisi tänään Maankäyttö- ja asuntopoliittisen raportin, jossa esitetään lukuisia toimenpiteitä sujuvamman rakentamisen ja edullisemman asumisen edistämiseksi. Raportin laatimisessa mukana ollut Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen raportin linjauksiin.

–Suomessa rakennetaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan, mutta sujuvuutta ja joustavuutta tarvitaan yhä. Monet rakentamisen normit, kuten väestönsuojien rakentamisvelvoite, hidastavat rakentamista tarpeettomasti ja nostavat turhaan kustannuksia, Mäkelä sanoo.

Raportissa esitetään mm. autopaikkanormien keventämistä kaupunkiseudulla, asuntojen minimikokomääräyksistä luopumista ja väestönsuojien yleisen rakentamisvelvoitteen keventämistä.

–Suoraviivaisemmat ja sujuvammat prosessit säästävät aikaa ja rahaa, ja saavat hankkeet etenemään nopeammin. Säännöksiä tulee uudistaa nimenomaan niin, että ne ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Meillä pitäisi ottaa käyttöön ns. kerralla kuntoon-periaate, jonka mukaisesti asiointi sujuisi vaivattomasti ja asiakaslähtöisesti yhdessä pisteessä ja papereita ei tarvitsisi toimittaa useaan kertaan, Mäkelä arvioi.

Raportissa esitetään, että rakennusprosesseissa ja kaikissa siihen liittyvissä luvissa otettaisiin käyttöön yhden luukun periaate, ja sähköisen asioinnin tulisi olla käytössä kaikissa kunnissa viimeistään vuonna 2020. Kokoomus peräänkuuluttaa rakentamisen määräysten ja vaatimusten selkeyttämistä laajemminkin, ja päämääränä on se, että niitä tulkittaisiin maanlaajuisesti samalla tavalla.

–Ihmisten tulee olla lain ja määräysten edessä tasa-arvoisessa asemassa. Alueellisesti tulee olla harkintavaltaa sen suhteen minkälaisia määräyksiä laaditaan, mutta lakien ja määräysten tulkinta ei voi riippua siitä, kuka milloinkin asioita valvoo ja kontrolloi, Mäkelä summaa.

09.03.2017

Somempi ja vuorovaikutteisempi Nurmijärvi

Digitalisaatio ja sähköiset viestintä- ja vaikuttamiskanavat ovat mahdollistaneet paitsi sujuvamman asioinnin, myös sen, että elämme kansalaisvaikuttamisen ja demokratian uutta nousukautta. Hallinnon eri toimijat – aina verottajasta seurakuntaan, tai vaikka kunnan liikuntapalveluihin – ovat tavoitettavissa joustavammin, myös virka-aikojen ulkopuolella, ja niiden kanssa voi olla helpommin vuorovaikutuksessa.

Useat virkakunnan edustajat ja päättäjät ovat myös tavoitettavissa sähköisesti ja käyvät aktiivista keskustelua erilaisten sosiaalisten medioiden kautta. Myös yhteisöllisyys ja aloitteellisuus ovat saaneet uutta virtaa, kun netti on madaltanut kynnystä kansalaisaloitteisiin ja adresseihin. Mahdollisuuksia on, mutta hyödynnetäänkö niitä riittävästi Nurmijärvellä? Tiedotetaanko kunnan asioista riittävästi, toimiiko vuorovaikutteisuus meillä ja olemmeko osanneet hyödyntää sähköisen asioinnin mahdollisuuksia?

Kunnilta peräänkuulutetaan tehokkuutta ja joustavuutta. Uskon, että näitä molempia olisi mahdollista lisätä panostamalla sähköisiin palveluihin. Kuntien tehtävät tulevat näillä näkymin sote-uudistuksen myötä muuttumaan kesken tulevan valtuustokauden, ja tätä muutosta ajatellen on entistäkin tärkeämpää, että kommunikaatio kunnan ja kuntalaisten välillä toimii. Nyt on hyvä aikaa haastaa ja pistää kunta tsemppaamaan sekä palveluiden tuotannossa, että myös viestinnällisesti. Muutos on tässä suhteessa aidosti mahdollisuus.

Nurmijärvellä jo on käynnistetty digihanke, jonka tarkoituksena on kehittää kunnalle digistrategia ja selvittää, miten kunnan sähköisiä palveluita voidaan kehittää, ja minkälaisia digipalveluita kuntalaiset haluaisivat käyttää. Nurmijärven tavoitteena on olla kokoluokassaan Suomen kärkeä sähköisten palveluiden tarjoajana. Visio on kunnianhimoinen ja hyvä, ja odotankin innolla, miten sen kanssa päästään etenemään. Nykytilanne kun on vielä toistaiseksi kaukana tavoitellusta.

Sähköisiä palveluita rakennettaessa on tärkeää pitää mielessä palveluiden saavutettavuus ja huomioida erityisryhmät. Sähköistämällä on mahdollista vaikuttaa palveluiden tehokkuuteen ja asiakastyön sujuvuuteen. Digillä on onnistuttava tuottamaan selkeitä hyötyjä, jotta se on aidosti tarpeellista. Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutteisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten digihankkeet toteutuvat ja toimivat. Olisikin paikallaan kehittää digistrategian lisäksi myös sähköisen viestinnän strategia, jotta digin kaikki mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä.

Malliakaan ei itseasiassa tarvitsisi etsiä kovin kaukaa, nimittäin Nurmijärven Uutiset tekee huomattavan hyvää ja kattavaa työtä paikallisten asioiden uutisoimisessa Twitterissä, Facebookissa ja kotisivuillan. Nurmijärven kunta jää valitettavasti usein tiedotusnopeudessa ja laajuudessa kakkoseksi, kun Nurkkari uutisoi päätöksenteosta, kylän tapahtumista tai vaikkapa vesikatkoksista lähes reaaliaikaisesti. Samanlaista toimintatapaa ja tehokkuutta kaivattaisiin kunnaltakin.

Toki kunnassa tarvitaan muutakin kuin sähköistä vuorovaikutusta. Vanhan perinteen mukaan meillä järjestetään kuntalaisten kohtaamiseksi ja keskustelun synnyttämiseksi kyläiltoja, jotka ovat keränneet mukavasti väkeä ja herättäneet hyvää keskustelua. Näitä pitää mielestäni jatkaa, mutta niiden rinnalle tarvitaan toimintatapoja myös nopeampaa vuorovaikutusta varten.

Digiaikaan siirtyminen ja sähköisen viestinnän paras mahdollinen hyödyntäminen edellyttää paitsi asenne- ja toimintatapamuutoksia, myös resurssointia. Tässä olisi kunnassamme panostuksen paikka.

 

Julkaistu Nurmijärven uutisissa 8.3.2017

08.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Ministeri Tiilikainen lupaa, että Suomi hakee jatkoa perinteisen savupalvin valmistukselle

Tiedote
7.3.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä iloitsee siitä, että ministeriltä saamansa vastauksen mukaan Suomi on valmis taistelemaan perinteisen savupalvin ja sen valmistuksen puolesta. Mäkelä vaati helmikuisessa kirjallisessa kysymyksessään toimia perinteisen suomalaisen savupalvausmenetelmän säilyttämiseksi.

Syksyllä voimaan astuvat tiukennetut EU-säännökset PAH-yhdisteiden raja-arvoista uhkaavat tehdä suomalaisen, perinteisin tavoin palvatun lihan valmistamisesta kiellettyä, ja alan toimijoiden keskuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, onko Suomi halukas hakemaan poikkeuslupaa vai ei.

Vastauksessaan Mäkelän kirjalliseen kysymykseen maatalous- ja ympäristöministeri sanoo, että Suomi ilmoittaa maaliskuun alussa Euroopan komissiolle hakevansa lupaa jatkaa perinteisellä tavalla savustettujen tuotteiden valmistusta.

Ministeri toteaa, että kun Suomi ilmoittaa Euroopan komissiolle haluavansa jatkaa PAH-yhdisteiden korkeampien enimmäispitoisuuksien soveltamista, ilmoituksen pohjana on arviointi, jossa otetaan huomioon kuluttajan terveydensuojelun korkean tason varmistaminen sekä mahdollisuus valmistaa perinteisiä savustettuja tuotteita jatkossakin niin, että tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

PAH-yhdisteet ovat käytännössä syöpää aiheuttavia yhdisteitä, joita jää elintarvikkeisiin savustuksen yhteydessä.

– PAH-pitoisuuksien vähentäminen perustuu syöpäriskin vähentämiseen, mutta perinteisin menetelmin savustettua lihaa syödään kuitenkin niin vähän, että riski on todellisuudessa pieni, Mäkelä sanoo.

– Ministeri lupaa, että ilmoitus jätetään maaliskuun alussa. Päivät kuluvat ripeästi, ja täytyy toivoa, ettei tämä hautaudu muiden asioiden jalkoihin. Vaikka kyse onkin näennäisesti pienestä asiasta, on se silti tärkeä periaatteellinen kysymys, Mäkelä painottaa.

06.03.2017

Onko demokratia uhanalainen laji?

Kuntavaalien ehdokaslistat on jätetty ja nyt nähdään, että lähes kaikkien puolueiden ehdokasmäärät laskivat huomattavasti. Suuret puolueet lähtevät kuntavaaleihin noin tuhat ehdokasta lyhyemmillä listoilla kuin vuonna 2012.

Asia herättää monia kysymyksiä: pitäisikö olla huolissaan? Onko demokratia vaarassa? Heijastuuko sama trendi myös äänestysaktiivisuuteen?

Sitä, että ehdokkuus kiinnostaa aiempaa harvempia, voi yrittää selittää monella tavalla: ihmisten arkea vaivaa loputon kiire, politiikka näyttää sotkuiselta ja riitaiselta, kuntien vähenevät tehtävät tekevät kuntavaikuttamisesta vähemmän houkuttelevaa, vaalit ja ehdokashankinta ovat siirtyneet synkimpään talviaikaan loppukesän koulun- ja uusien harrastusten aloittamisen alun tunnelmista, eikä ankeassa loskasäässä kampanjoiminen vain innosta.

Kuntaliiton kyselyn mukaan intoa asettua ehdokkaaksi ovat laskeneet niin yksityiselämään liittyvät syyt kuin tuleva sote- ja maakuntauudistuskin. Kyselyyn vastanneet kokivat, että kunnalliset luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, jolloin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen hankaloituu. Suuremmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointia kunnan asioista pidettiin tekijänä, joka vähensi halukkuutta asettua ehdolle.

Politiikka on tänä sosiaalisen median aikakautena aina lähempänä kansalaisia. Kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät jakavat ajatuksiaan Twitterissä ja keskustelevat äänestäjiensä kanssa Facebookissa. Instagramissa pääsee näkemään ministerit, kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut harrastuksissaan ja työssään. Politiikka näyttäytyy henkilöiden kautta, mutta itse poliittinen substanssi tuntuu jäävän raflaavien ulostulojen, klikkiotsikoiden ja lomakuvien jalkoihin.

Jos politiikka etääntyy kansalaisista ja kansalaiset etääntyvät politiikasta, on demokratiavajeen uhka todellinen. Jos ja kun politiikka tuntuu etäiseltä, tai ankean byrokraattiselta lakipykälien pyörittelyltä, ei poliittinen vaikuttaminen varmasti olekaan kutsuvaa. Kun samaan aikaan kansalaisaloitteet ja adressit keräävät huikeita määriä allekirjoituksia, voi vain todeta, että politiikkaa on uudistettava. Maamme virallisen päätöksentekojärjestelmän pitää olla ihmisläheinen ja aidosti toimiva tapa vaikuttaa asioihin.

Tätä on nyt hyvä pohtia myös siksi, että parhaillaan ollaan säätämässä maahamme uutta hallinnon porrasta maakuntien ja maakuntavaalien myötä. Poliittisessa vaikuttamisessa – niin kunnallisessa, valtakunnallisessa, kuin maakunnallisessakin – on pohjimmiltaan kyse halusta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kuntaliiton kyselyssä kävi ilmi, että halukkuutta ryhtyä ehdokkaaksi nostivat nimenomaan ajankohtaiset asiakysymykset ja tulevaisuusnäkymät.

Maakuntavaaleissa yksi lisähaaste syntyy Uudellemaalle vaalipiirin koon myötä. Vaalipiiri kattaisi paitsi eduskuntavaalien Uudenmaan vaalipiirin, myös Helsingin vaalipiirin, jolloin ehdokkaita valittaisiin 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä. Ennusteiden mukaan maakuntavaikuttajaksi olisi tuplasti niin vaikea päästä kuin eduskuntaan. Vaalikustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin. Ylivoimainen enemmistö maakuntavaltuutetuista tulisi valittua pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista, ja kehyskunnista suurimmasta osasta ei tulisi lainkaan edustajaa. Eduskuntavaalien vaalipiirejä arvioitaessa Uudenmaan vaalipiiriä on useaan otteeseen pohdittu jaettavaksi sen suuruuden vuoksi – nyt suunta olisi täysin päinvastainen.

1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä ei Suomessa ole kokemuksia, mutta vaalipiirien yhdistämisestä on. Yhdistettyjen vaalipiirien äänestysaktiivisuus laski, kun ehdokkaat etääntyivät maantieteellisesti äänestäjistä, ja samalla kansalaiset kokivat päätöksenteon etääntyneen heistä. Demokratian toteutumista Uudellamaalla tulisi vielä erikseen arvioida maakuntalain eduskuntakäsittelyn yhteydessä ja puoluesihteerit voisivat myös osaltaan ottaa asiaan kantaa.

Yhdenvertaisuus ja demokratian turvaaminen ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa, ja joiden puolesta on tehtävä töitä ja oltava valmiita uudistuksiin.

Julkaistu Verkkouutistin blogissa 4.3.2017

02.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Alueuudistus ja kasvupalvelut eivät saa jäädä soten varjoon

Tiedote
2.3.2017

Kokoomuksen Outi Mäkelä on tyytyväinen siihen, että alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaki on vihdoin lähtenyt lausuntokierrokselle.

Aluehallintouudistuksen ajatus on keventää ja madaltaa hallinnon portaita, kun uusille maakunnille siirtyy nykyisen aluehallinnon hoitamia tehtäviä.

–Alue- ja maakuntahallintojen yhdistäminen on ollut hanke, jota on maakunnissa pohdittu jo pitkään, ja joka olisi ollut tarkoituksenmukaista tehdä ilman sote-uudistustakin. Tämä osa uhkaa helposti jäädä soten varjoon, vaikka se ansaitsee vähintään yhtä tarkan läpikäynnin ja huolellisen valmistelun, Mäkelä sanoo.

Kasvupalvelulla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka yhdistää nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Kasvupalvelulla tuetaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvuedellytyksiä, hoidetaan työnvälitystä sekä edistetään työnhakijoiden työllistymistä ja uuden yritystoiminnan syntymistä.

Kasvupalvelu-uudistus tulee muuttamaan kuntien ja maakuntien suhdetta, mutta kunnilla säilyy jatkossakin vahva yleinen toimivalta mm. paikallisen kehittämisen, kasvu- ja elinkeinopolitiikan, sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Kehittämis- ja kasvupalvelulain myötä palvelut on tarkoitus tuottaa markkinaehtoisesti, jolloin eri toimijat ovat yhdenvertaisessa asemassa, eikä kilpailu pääse vääristymään. Palvelut järjestetään monituottajamallilla ja maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan nykyisen järjestelmän haasteita on esimerkiksi se, että yrityksille suunnatun perusneuvonnan työnjako ja roolitukset eri toimijoiden välillä eivät ole kovin selkeät. Mäkelä uskoo kilpailun tuovan nykyiseen toimintatapaan elementtejä, jossa vain tarkoituksenmukaisille palveluille on kysyntää.

–Harmillista kuitenkin on, että pitkään työn alla ollut pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei vielä ehtinyt tähänkään lähtöön. Aikataulut ovat olleet koko tämän maakuntauudistusprosessin osalta tiukat, mutta erillisistä palasista huolimatta kyseessä on kokonaisuus ja olisi hyvä, että lausunnonantajat voisivat arvioida ehjää kuvaa, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan kuntien roolia työllistämisasioissa on myös syytä pohtia. Nykyisin kunnilla on rahoitusvastuu pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, kun TE-toiminnot ovat ELY-keskusten vastuulla. Kuntien ja TE-toimijoiden välinen puutteellinen tiedonkulku ja erilaiset asiakasjärjestelmät aiheuttavat tällä hetkellä sekavuutta ja kunnilla on vaikeuksia toteuttaa työllistämistavoitteita käytettävissä olevan tiedon varassa.

–Tässä yhteydessä tulisi ratkaista myös se, onko järjestelmä tarkoituksenmukainen: kohdennetaanko kuntiin edelleen jatkossa näitä sanktioita, eli rahoitusvastuuta pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, vai ovatko kunnat enää oikea kohde näille maksuille, Mäkelä painottaa.

01.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Tie viennin kasvuun käy vatsan kautta

Tiedote
1.3.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kannustaa kotimaisen ruoantuotannon kehittämiseen ja uskoo Suomen mahdollisuuksiin kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.

– Suomen elintarvikeviennin kilpailukyky on jo nyt korkea, kun puhutaan innovatiivisista, lisäarvoa sisältävistä tuotteista, kuten marja- ja kaurajalosteista ja erityisesti laktoosittomista tuotteista, Mäkelä sanoo.

– Tarvitsemme vain yhä kunnianhimoisempia tavoitteita, ja lisää panoksia suomalaisen elintarvikeviennin kehittämiseen.

Eduskunta käsitteli tänään ruokapoliittista selontekoa, jossa yhtenä tavoitteena on, että tulevaisuudessa elintarvikealan markkinointi- ja vientiosaaminen ovat hyvällä tasolla, ja Suomi on vahva elintarvikeosaamisen vientimaa.

– Suomen ilmasto ja ympäristö tuottavat arvokkaita tuotteita, kuten kuminaa, ja esimerkiksi Helsingin Mylly vie gluteenitonta ja luomukauraa noin 30 eri maahan. Osaamista ja resursseja meillä jo on, mutta niistä on pidettävä kiinni, Mäkelä esittää.

FinPron mukaan elintarvike- ja juomasektorin viennin tilanne on yritysten aktiivisuuden ja Food from Finland -ohjelman myötä muuttunut nopeasti positiivisempaan suuntaan ja lähes koko 300 miljoonan euron Venäjän vientivaje on jo pystytty kuromaan kiinni. Tutkimuksessa todetaan, että vienti on kasvureitti pk-yrityksille, ja viennin kasvun myötä voidaan turvata myös suomalaisten raaka-aineiden jatkojalostus ja kasvattaa tuotannon määrää.

– Food from Finlandin tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Uskon itse, että jos ohjelman jatkuvuus ja rahoitus turvattaisiin, ja kotimaiseen tuotantoon panostettaisiin vieläkin enemmän Ruotsin mallin mukaisesti, tavoite voitaisiin saavuttaa jo paljon aikaisemmin, Mäkelä arvioi.

21.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Oikeuskanslerinvirastolle vahvempi rooli lainvalmistelun laadun turvaamisessa

Tiedote
21.2.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelän mukaan oikeuskanslerin roolia lainsäädännön valmistelussa tulisi arvioida ja kehittää.

– Oikeuskansleri on luontaisesti lainsäädäntöä arvioiva taho, ja siksi olisikin luontevaa, että oikeuskanslerinvirasto osallistuisi nykyistä selkeämmin lainsäädännön valmisteluun lainvalmistelutyötä tukevan riippumattoman oikeuspalvelun tavoin. Oikeuskanslerin tulisi toimia rohkeammin lainsäädännön laadun turvaamiseksi, Mäkelä arvioi.

Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu sekä tehdä riippumatonta laillisuusvalvontaa, että toimia hallituksen oikeudellisena neuvonantajana.

– Laadukas lainvalmistelu on oikeusturvamme tae. Lainsäädäntömme on oltava ymmärrettävää ja sen tulkinnan tulee olla ennustettavaa. Lainvalmistelutyön tulee olla hyvin organisoitua, ammattitaitoista ja lainvalmistelun periaatteita noudattavaa, Mäkelä sanoo.

Lainsäädännön laadun parantamiseksi on esitetty monia muitakin vaihtoehtoja, kuten uuden lainsäädäntöesityksiä arvioivan neuvoston perustamista.

– Lainvalmistelun laadusta esitetty kritiikki on syytä ottaa vakavasti, ja kaikkia tehtyjä ehdotuksia tulisi pohtia. Nykyisin ministeriö voi pyytää oikeuskanslerilta tulkinta-apua lainvalmistelussa, mutta kynnys tähän on korkea. Oikeuskanslerinviraston roolia tulisikin kehittää lainvalmistelutyötä tukevan, riippumattoman oikeuspalvelun suuntaan. Tällöin ministeriöt voisivat nykyistä helpommin turvautua sen apuun, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan olisi syytä arvioida myös sitä, käyttääkö oikeuskansleri tehtäväänsä kuuluvaa valtaa lainsäädäntötyön arvioinnissa riittävästi jo nyt, ja ovatko oikeuskanslerin toimi ja viraston tehtävät resursoitu oikein.

– Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle tänä keväänä ja sikälikin on otollinen hetki oikeuskanslerinviraston ja oikeuskanslerin roolin arviointiin, Mäkelä toteaa.

Eduskunta käy tänään keskustelua lainvalmistelun laadusta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

17.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä hallitukselle: Onko perinteinen savupalvi vaarassa?

Tiedote
17.2.2016

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä peräänkuuluttaa kirjallisessa kysymyksessään toimia perinteisen suomalaisen savupalvausmenetelmän säilyttämiseksi.

Syksyllä voimaan astuvat tiukennetut EU-säännökset pah-yhdisteiden raja-arvoista uhkaavat tehdä suomalaisen, perinteisin tavoin palvatun lihan valmistamisesta kiellettyä.

–EU:lta olisi mahdollista saada poikkeuslupa, jotta savupalvausta voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa. Suomalaiset tuottajat ovat hämmästelleet päättäjien passiivisuutta asian suhteen, Mäkelä sanoo.

Pah-pitoisuuksien vähentäminen perustuu syöpäriskin lisääntymiseen, mutta Mäkelän mukaan perinteisin menetelmin savustettua lihaa syödään kuitenkin hyvin vähäisiä määriä.

16.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä peräänkuuluttaa hallitukselta yhdenvertaista vanhemmuuslakia

Tiedote
16.2.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä peräänkuuluttaa kirjallisella kysymyksellään hallitukselta toimia vanhemmuuslain laatimiseksi.

– Äitiyttä ja isyyttä erikseen määrittelevien lakien sijaan olisi tarkoituksenmukaista laatia yksi vanhemmuuslaki, joka määrittelisi vanhemmuuden vahvistamisen edellytykset kaikissa tilanteissa, Mäkelä sanoo.

Lakivaliokunta on tänään aloittanut äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn avoimella kuulemisella. Eduskunta on säätänyt isyyslaista vuonna 2015, ja samaan aikaan oikeusministeriö valmisteli erillistä äitiyslakia, joka tuolloin ei edennyt lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan.

– Perheiden monimuotoisuus on olemassa olevaa todellisuutta, ja vaikka perheet ovat erilaisia, niiden tulee olla lain edessä saman arvoisia ja yhdenvertaisia, Mäkelä toteaa.

10.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Aselupabyrokratia järkevöityy

Tiedote
10.2.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen ampuma-aselain esitettyihin muutoksiin. Keskiviikkona eduskunnan käsittelyssä olleen lakiuudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa aselupaprosessia aseturvallisuutta heikentämättä.

– Nykyään aseluvan hankkiminen on ollut turhan jäykkä byrokraattinen prosessi, joka on saanut kritiikkiä sekä aseharrastajilta että poliiseilta, Mäkelä sanoo.

Uudistuksen taustalla on poliisin viiden vuoden takainen lupahallintostrategia, jonka mukaisesti poliisin lupaprosesseja selkiytetään, kotipaikkasidonnaisuudesta luovutaan ja turhaa käyntiasiointia vähennetään, sekä otetaan samalla käyttöön sähköinen asiointi.

Uudistuksen myötä hakemusten tekniseen käsittelyyn ja asiakaspalveluun kulunut aika voidaan kohdistaa hakemusten yksilöllisempään käsittelyyn. Näin hakijan soveltuvuuden arviointiin ja muiden lupahakemuksen perusteiden selvittämiseen on mahdollista panostaa aiempaa enemmän.

– Aselupia ei ole tarkoitus myöntää aiempaa helpommin, vaan yksinkertaisesti sujuvoittaa ja selkeyttää lupaprosessia. Viesti on siis jatkossakin, että Suomessa aseturvallisuus on korkealla tasolla, mutta aseluvan hankkimisen monimutkaisuus ei toisaalta saa rajoittaa perusteltua harrastus- ja metsästystoimintaa tai ampumaurheilua, Mäkelä sanoo.

Ensimmäistä kertaa aselupaa hakevat haastatellaan vastaisuudessakin, ja aseen, jota varten lupaa haetaan, tulee yhä soveltua hyvin käyttötarkoitukseensa. Uudessa menettelyssä luovutaan nyt käytössä olevasta soveltuvuustestistä, sillä sen hyödynnettävyys on todettu huonoksi, eikä se käytännössä ole tuonut lisäarvoa aseturvallisuuteen.

– Poliisin lupapalveluissa on jo muutenkin siirrytty hyviin ja joustaviin sähköisiin asiointimalleihin, joten on hyvä, että muutos parempaan tapahtuu tässäkin asiassa, Mäkelä arvioi.

Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram