10.08.2017

Suhdannepöly on hierottava pois silmistä

Puheet palkankorotuksista ja vaatimuksista ovat varma syksyn merkki. Eri intressitahot ja yksittäiset kansanedustajat ovat ehtineet äänekkäästi vaatimaan lisäyksiä kukin omia äänestäjiään miellyttävälle menoerälle. Puheita vahvistaa myönteinen suhdannetilanne, joka johtuu piristyneestä maailmantaloudesta. Vientinäkymät kasvavat aiemmin ennustettua paremmin. Koheneva kustannuskilpailukyky tukee viennin mahdollisuuksia. Myös investointien hyvä kierre on vahvistunut. Työllisyyden kannalta valoisa uutinen on, että yritykset luottavat tulevaisuuteen.

Suhdannepöly tulee hieroa silmistä, sillä valtion velkaantuminen ei ole vielä ohi. Jakovaraa ei ole. Velkaa joudutaan ottamaan ensi vuonna 3,4 miljardia euroa. Vaikka velkaa otetaan vähiten sitten 2009 jälkeen, niin tilanne on edelleen huolestuttava. Valtion budjetti on ollut alijäämäinen yhtäjaksoisesti finanssikriisin jälkeen. Menojen loppusumma on valtiovarainministeriön ehdotuksessa 55,4 miljardia euroa, kun budjettitalouden tulot ilman nettolainanottoa ovat 52 miljardia euroa.  Valtion talouden alijäämä ja velkasuhde pienenevät, mutta vain ainoastaan väliaikaisesti. Pitkän aikavälin kestävyysvaje vaivaa meitä edelleen.

Kestävyyskyvyn ja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ei ole olemassa yhtä yksittäistä taikakeinoa. Suurempia rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Hallituksen tulee sitoutua viimeistään nyt perhevapaiden uudistamiseen, paikallisen sopimisen edistämiseen sekä yritystukien karsimiseen.

Suurempien rakenteellisten muutosten lisäksi tarvitaan lukuisia pienempiä toimenpiteitä oikean kasvusuunnan vahvistamiseksi. Valtiovarainministeriö on kohdistanutkin rahaa työvoimapalveluihin, tieteeseen ja myös takuueläkkeen maltilliseen korotukseen. Työvoimapalveluista on mainittava hyvänä esimerkkinä työttömien haastattelut, joilla on pystytty kannustamaan ja ohjamaan ihmisiä hakemaan töitä. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kannustaa naisia töihin ja vähentää eriarvoisuutta.

Välinpitämättömyys tosiasioita kohtaan on vaarallisempaa kuin tiedostamattomuus. Nyt ei ole aikaa eturyhmäpolitikoinnille tai siltarummutukseen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on uskallettu pitää maltti matkassa. Saman periaatteen on yletettävä hallituspuolueiden yhteisneuvotteluihin elokuun lopulla järjestettävään budjettiriihessä. Valtion talous saadaan terveelle pohjalle ainoastaan määrätietoisella työllä eikä harhaisilla kuvitelmilla.

**

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 30.–31 elokuuta.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi

 

26.07.2017

Sovitut 18 maakuntaa ovat siirtymäratkaisu

Maakuntauudistuksessa maakuntien määrästä on tehty poliittinen sopimus, mutta katsotaan asiaa mistä näkökulmasta tahansa, on selvää, että kaavailtu 18 maakunnan malli voi olla korkeintaan siirtymävaiheen ratkaisu. Aluetieteen, soten, perustuslain ja talouden asiantuntijat ovat pitäneet toistuvasti 18 maakunnan määrää liian suurena. Myös hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa todetaan että asiantuntija-arvioinnin perusteella palveluiden järjestäjien määrä jää liian suureksi.

Asiantuntijat ovat pitäneet alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Suunnitelluista maakunnista vain 8 maakuntaa pääsisi yli kestävän väestörajan. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus 18-alueen mallissa toteutuisi arvioiden mukaan ainoastaan tyydyttävästi, kun saatavuus olisi vielä 12 alueen mallissakin erinomainen. On huolestuttavaa, että keskustan entinen ministeri Juha Rehula on myöntänyt, että suuret ja väkirikkaat maakunnat ovat uudistuksen häviäjiä.

Paikallis- ja aluehallinnon välinen työnjako uhkaa myös jäädä epäselväksi maakuntien määrän johdosta. Tulevaisuuden kasvu ja vetovoimaisuus nojaa vahvoihin kaupunkiseutuihin, mutta maakuntauudistus uhkaa viedä kehitystä väärään suuntaan. Kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat ilmaisseet vakavan huolensa asiasta.

Alue- ja väestötutkija Timo Aro ja tohtorikoulutettava Timo Widbom toteuttivat mielenkiintoisen aluerakenteen optimoinnin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Optimoinnin tuloksena syntyneet kartat osoittavat, että alueen saavutettavuuden perusteella ihanteellisin määrä olisi 7 tai 12 maakuntaa. Tutkijoiden kritiikkiä on kuunneltava. Isoja uudistuksia ei tehdä tätä päivää varten, vaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Jo nyt saatavilla olevan tiedon pohjalta on täysin selvää, että maakuntien määrä ei voi jäädä siirtymävaiheen jälkeen näin suureksi.

Maakuntien väkimäärä tilastokeskuksen tietojen perusteella.
maakunnat

17.07.2017

Komiteat olisivat uudistamista käsijarru päällä

Rakenteellisten uudistusten läpivieminen ja lainsäädännön taso ovat nousseet pinnalle etenkin sote-uudistuksen yhteydessä. Oppositiopuolueet ovat tarjonneet lääkkeeksi parlamentaaristen työryhmien perustamista. Porin SuomiAreenan hetkittäinen aurinko sai Vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon vaatimaan jopa komitealaitoksen palauttamista. Aallon ajatus komiteatyöstä, samaan aikaan kun puolue on uhonnut soten kaatamista, osoittaa umpikujan johon ajatus johtaa.

Komiteoista päätettiin luopua aikoinaan niiden hitauden takia. Sanonta komitean suunnittelema hevonen näyttää enemmän kamelilta kuin hevoselta ei ole myöskään syntynyt tyhjästä. Komiteatyön tilalle on tullut ministeriöiden asettamat työryhmät ja selvityshenkilöt. Valmistelusta on tullut tehokkaampaa ja joustavampaa. Ministeriöiden työryhmissä on edustettuina usein alan parhaat asiantuntijat ja niissä kuullaan aktiivisesti tutkijoita ja eri sidosryhmiä. Kuulemiset jatkuvat myös eduskunnassa, jossa kaikilla puolueilla on mahdollisuus osallistua valiokuntatyössä lainsäädännön hiomiseen. Myös lainsäädännön tasoa on vahvistettu tällä hallituskaudella, kun lainsäädännön arviointineuvosto perustettiin 2015 joulukuussa.

On aihetta kysyä, mikä olisi laajemman yhteisvalmistelun anti päätöksenteolle, kun oppositio toistuvasti vaatii jarrua uudistuksille tai haukkuu ne maanrakoon. Miten vältettäisiin se aikaisempien komiteoiden vahvan edunvalvonnan perisynti, jota ei ole saatu ratkaistua työmarkkinoiden yhteisneuvoteluissakaan? Epäilen vahvasti, että konkreettisia parannusehdotuksia nähtäisiin komiteoissa, kun niitä ei kuulla edes julkisesti.

Kiinnostus lainsäädännön tasoa kohtaan on toki osoitus demokratian toimivuudesta. Paremman sääntelyn kehittämistä on tehty vuosien ajan eikä kyseessä ole todellakaan yhden hallituksen haaste. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa, joka on vuodelta 1994 todetaan, että valiokunta on tuolloin joutunut kiinnittämään huomiota hallituksen esityksissä ilmenneisiin puutteellisuuksiin arvioidessaan lakiehdotusten käsittelyjärjestystä. Lisäksi valiokunta totesi jo tuolloin, että merkittävin yksittäinen syy lainvalmistelun tason viimeaikaiseen heikkenemiseen on valiokunnan käsityksen mukaan kiire.

Rohkeus on edistyksen edellytys. Suomen tarvitsemat isot rakenteelliset uudistukset tarvitsevat sujuvampaa hallintoa. Tärkeää on myös poliittisen ohjauksen oikea-aikaisuus sekä riittävä aika ja resurssit virkamiesvalmisteluun.  Lainsäädännön laatua parantaisi ministeriöiden vahvempi keskinäinen yhteistyö sekä lainsäädännön arviointineuvoston lausuntojen huomioiminen. Tiitisen työryhmän esitys lainsäädäntöjohtajien virkojen perustamista kaikkiin ministeriöihin on myös kannatettava suunta. Oikeusministeriön voimavaroja tulisi vahvistaa erityisesti valtiosääntöoikeuden ja julkisoikeuden kysymyksissä, jotta oikeusministeriö voi tukea tarvittaessa muita ministeriöitä lainvalmistelussa.

Pehmoiset puheet ja ylimääräiset kokoukset eivät vie yhteiskuntaa eteenpäin. Yhteiskuntaa ei voi uudistaa käsijarru päällä.

07.07.2017

Eurooppalainen juomakulttuuri on ovella – alkoholilaki on vietävä maaliin

Nykyinen alkoholilainsäädäntö ohjaa kuluttajat Tallinnaan. Samalla kotimaiset yrittäjät ovat joutuneet odottamaan alkoholilain uudistuksen toteuttamista epävarmoina. Takertuminen enimmäisvahvuuden maltilliseen nostoon 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja valmistustapaneutraliteettiin ovat aiheuttaneet horjahduksia uudistuksen keskeisistä päämääristä. Alkoholilain uudistuksella on määrä hillitä kasvavaa matkustajatuontia sekä lisätä pienpanimoiden ja ravintoloiden toiminnan edellytyksiä. Taloustutkimuksen arvion mukaan vahvan oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonti Virosta vähenisi puoleen. Esityksen on määrä tulla viimeinkin eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Uudistuksen ahkerat vastustajat väittävät, että Viron mahdolliset alkoholiveron korotukset lopettaisivat matkustajatuonnin. Oletus on vähintään toiveikas, koska laatikollinen esimerkiksi nelosolutta maksaa kaikkien korotusten jälkeenkin Virossa alle puolet siitä mitä Alkossa. STM:n arvion mukaan pelkästään alkoholiveron tuotto kasvaisi 65 miljoonalla eurolla uudistuksen myötä. Kulutus siirtyy yhä enemmän vahvoista juomista miedompiin.

Limuviinalla pelottelu on vastuutonta politikointia, sillä termi on harhaanjohtava. Termiä viljelevät tahot tietävät hyvin, että kyseiset sokerilitkut ovat jo kauppojen hyllyillä. Alkoholia ei ole nuorten saatavilla eikä ole myös uudistuksen jälkeenkään. Tutkimusten mukaan nuoret käyttävät alkoholia yhä vastuullisemmin verrattuna aiempiin sukupolviin. Kulttuuri on muuttunut esimerkin eikä byrokratian takia.

Uudistus parantaa kotimaisten tuottajien tilannetta suhteessa muihin tuottajiin. Pienpanimomme hyötyvät ulosmyyntioikeudesta ja positiiviset vaikutukset heijastuisivat mallasohran viljelyyn luoden työpaikkoja. Uudistus kannustaa pienpanimoita investoimaan ja kasvattamaan tuotantoaan. Tähän asti viinitiloilla on jo ollut ulosmyyntioikeus, mikä on asettanut toimijat eriarvoiseen asemaan. Suomalaisissa yrittäjillä olisi osaamista ja tahtoa viedä Suomi pienpanimoiden maailmankartalle. Kuitenkin oma lainsäädäntömme jäykkyys on yksi syy miksi suomalaiskaksikko päätti pystyttää panimon hiljattain Viroon.

Panimoiden lisäksi ravintolat hyötyvät lukuisista uudistuksista. Alkoholin kokonaiskulutus ja haitat eivät välttämättä lisääntyisi, mutta uudistus suuntaisi kulutuskysyntää merkittävämmin ravintola-alalle. Esimerkiksi anniskeluaikojen lupaprosessia kevennetään. Anniskelua saa tulevaisuudessa jatkaa ravintoloissa pysyvästi ilmoituksella kello neljään saakka. Nykyisin jatkoaikalupaa on pitänyt hakea erityisin ohjelmaperustaisin syin, mikä on aiheuttanut päänvaivaa pienemmille ravintoloille. Myös sellaisista asioista luovutaan, joiden valvonta on käytännössä tähän asti sivuutettu täysin. Näitä ovat esimerkiksi määräykset annosvaatimuksista ja velaksimyyntioikeudesta.

Turha holhous on tullut tiensä päähän. Menetämme omatekoisilla rajoituksilla työpaikkoja ja verotuloja. Suomi on menossa kohti eurooppalaista juomakulttuuria, jota vain byrokratia hidastaa. Laadukkaammat tuotteet ja ravintolanautiskelu ovat osa tätä kulttuuria ja alkoholilain uudistus tukee kulttuurin vahvistumista.

 

29.06.2017

Perustuslain sotemaraton maalissa – tältä erää

Perustuslakivaliokunta on ollut tiukan paikan edessä viimeiset kolme kuukautta, kun valiokunta on käsitellyt sote-uudistusta koskevia lakeja. Arvioitavat esitykset ovat erittäin laajoja kokonaisuuksia. Hallituksen esitysten yhteenlaskettu sivumäärä on 1493 sivua, esityksiin sisältyy 41 lakiehdotusta ja niissä on yhteensä 748 pykälää. Useiden tuntien mittaisia kokouksia on ollut yhteensä yli 60 ja asiantuntijakuulemisia 34. Aikataulu- ja työpaineesta selvittiin hyvin ja lausunto tuli valmiiksi jopa päivän etuajassa.

On luonnollista, että kun lainsäädännön käytävistöön viedään suuria uudistuksia, niin yksittäiset osat voivat saada kolauksia seinistä. Aikataulullisten syiden johdosta myös asiantuntijat ja kansanedustajat ovat joutuneet venymään uudenlaisiin suorituksiin. Sote-uudistus on historiallisen suuri uudistus ja valtiosääntöoikeudellisesti on käsitelty alueita, joilta ei ole ollut aiempaa valtiosääntöoikeudellista tulkintaa.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että sote-uudistus kaipaa korjauksia sekä maakuntalakiin, sote- järjestämislakiin, voimaanpanolakiin että valinnanvapauslakiin. Keskeisimpiä ongelmia olivat mm, että:

  • Maakuntien inevstointien asetuksenantovaltuus on liian avoin
  • Soten alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten olevien viiden yhteistyöalueen muodostamista koskeva asetuksenantovaltuutus on liian avoin
  • Kunnan omaisuuteen liittyviin omaisuusjärjestelyihin tarvitaan kompensaatiosääntely
  • Maakuntia ei voida velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja, eli oman tuotannon kielto on poistettava
  • Valinnanvapauksen toimeenpanon aikataulua ja vaiheistusta on myös tarkasteltava.
  • Asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia sekä subdelegointia koskevan sääntelyä tulee rajata ja täsmentää
  • Pilotointiin osallistuvien alueiden säätämisestä ja eräiden asetuksenantovaltuuksia tulee täsmentää

Uudistuksen läpiviemiselle on kuitenkin painavia perustuslaillisia syitä ja valiokunta katsoo, että uudistus on vietävä läpi ehdotetuin muutoksin. Valinnanvapauden laajentaminen vahvistaa lausunnon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kantaviin periaatteisiin kuuluvaa yksilön itsemääräämisoikeutta

Näkyvimmin perustuslakivaliokunnan huomioista on nostettu esiin yhtiöittämisvelvoitteen poitaminen. Toisin kuin väitetään, palvelujen yhtiöittäminen ei ole kokoomukselle kynnyskysymys. Palveluiden asiakas on meille tärkeämpi kuin rakenteet. Yhtiöittäminen nähtiin viranomaisten toimesta parhaana mahdollisena keinona taata kilpailuneutraalisuus palveluiden tarjoajien kesken.

Maakuntalaki, soten järjestämislaki ja valinnavapauslaki muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Valinnanvapaus on kokonaisuuden keskeinen elementti, joka lisää peruspalveluiden saatavuutta ja laatua. Kokonaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että mainitut lait käsitellään korjattuina yhdessä ja yhtä aikaa myös tulevaisuudessa, kuten tähän asti on tehty. Ilman valinnanvapautta ei tule maakuntauudistusta.

Valiokunnan lausunnot kokonaisuudessaan

28.06.2017

Elintarvikevalvonta ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin

Elintarvikelain nykyiset valvonnan käytännöt ovat ongelmallisia ja näen, että valvonnan julkaisukäytänteet tulisi arvioida uudelleen. Elintarvikevalvonnan tulokset julkaistaan elintarviketurvallisuusviraston Oiva-järjestelmässä sekä ravintoloiden ja elintarvikealan yritysten tiloissa.

Tavallinen kuluttaja ei välttämättä aina kykene erottamaan julkistettujen valvontatietojen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Huomautus voi tulla hyvin monenlaisista syistä ja asiakkaan kannalta vähäpätöisestäkin asiasta, joka voi olla korjattavissa saman tien. Esimerkkinä vaikkapa itse pakattujen pakkausten puutteelliset pakkausmerkinnät.

Nykykäytäntö on yrittäjälle kohtuuton, eikä palvele kuluttajaa. Kuluttaja voi nähdä painoarvoltaan pienen huomautuksen suuremmassa mittakaavassa kuin on tarkoitus, mikä puolestaan voi johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Kuluttajat voivat leimata elintarvikealan toimijan terveydelle vaaralliseksi syyttä.

Elintarviketurvallisuuden valvontaa ja raportointia tulisi myös kehittää nykyistä paremmin yrittäjän toimintaa kannustavaksi ja tukevaksi. Valvonnan tiedot, kuten mittaustulokset tulisi tarjota yrittäjälle käyttöön, tarkastuskäynneistä perittäviä maksuja tulisi kohtuullistaa, tarkastajien tulisi avoimesti antaa tietoa ja neuvoja yrityksille ja edesauttaa näin yrityksiä korjaamaan puutteet ja ongelmakohdat.

Yrittäjien kokemukset tarkastuksista ovat negatiivisia ja turhautuneita. Esimerkkejä ongelmallisista yksityiskohdista löytyy paljon. Byrokraattiset esteet aiheuttavat tappioita ja turhaa vaivaa suomalaisille yrittäjille, samalla kun tuontituotteiden kasvu voimistuu.

Kirjallinen kysymykseni aiheesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_279+2017.aspx

21.06.2017

Säätiöiden pääomia tarvitaan talouskasvun tueksi

Yleishyödyllisillä yhdistyksillä, säätiöillä ja kommandiittiyhtiömuotoisilla pääomasijoitusrahastosijoituksilla tulisi olla neutraali asema suhteessa muihin sijoitusluokkiin. Valtiovarainministeriössä työstetään selvitystä pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen neutraalista verokohtelusta.

Konkreettinen teko olisi purkaa hallitusohjelman linjauksen mukaisesti verohaittoja, jotka estävät säätiöitä sijoittamasta suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Toimenpide toisi kevyin lakimuutoksin arviolta 200 miljoonaa euroa lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille vähentämättä verotuloja. Lakiin tulisi kirjata, että pääomasijoitusta harjoittavasta yhtymästä saatu tulo ei ole yhteisön veronalaista elinkeinotuloa.

Suomi tarvitsee nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki käytettävissä olevat pääomat yritysten ja uusien innovaatioiden rahoittamiseksi. Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa nostettiin tämän vuoden talouden kasvuennustetta, mutta ennustettiin vaimeaa kasvunäkymää pitkällä aikavälillä. Säätiöiden kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen tehostaisi pitkän aikavälin taloudellista kasvua juuri kasvuyritysten pääomituksen kautta.

Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittavat nykyisin puoli miljardia euroa vuosittain pienten ja keskisuurten yritysten kasvun rakentamiseen. Potentiaalia kasvun tukemiseen olisi huomattavasti enemmän, sillä kotimaisilla säätiöillä on tällä hetkellä 20 miljardia euroa pääomaa. Mäkelän mukaan Suomen taloudellisen kasvun kannalta olisi hyödyllistä, että kyseiset varat voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin tukemaan tulevaisuuden kasvua. Verotuksellisista syistä johtuen Suomessa säätiöiden osuus pääomasijoitusrahastoissa oli Suomessa 2,6 %, kun vastaavasti Ruotsissa luku on jopa 7,5 % (2013-2015).

Yksinkertaisen muutoksen myötä yleishyödyllisillä yhteisöillä olisi paremmat edellytykset hoitaa sijoitusvarallisuuttaan, mikä tarkoittaisi suomalaisten kasvuyritysten pääomittamista ja innovaatiotoiminnan rahoittamista.

Kirjallinen kysymykseni aiheesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_275+2017.aspx

20.06.2017

Alkoholilaki etenee!

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun alkoholilain etenemisestä ja laki annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Alla on listattuna tarkemmin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmäjohtajien neuvottelutulos 20.6.2017

1)   Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian, pohjana 19.5.2016 sovittu linjaus.

2)   Lain pääkäsittely on syysistuntokaudella, tavoitteena lain voimaantulo 1.1.2018.

3)   Hallituspuolueet hyväksyvät ns. valmistustapaneutraliteetin.

4)   Tiedostetaan, että joillain edustajilla on lain ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5% tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Osalla edustajista on haluja kannattaa kompromissina olevaa 5,5 % matalampaa ja osalla korkeampaa alkoholiprosenttia.

5)   Hallituspuolueet sitoutuvat siihen, että lain toisessa käsittelyssä edustajat kannattavat kokonaisuudistusta.

6)   Lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittävät sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltavaksi pyöreän pöydän yhteistyöfoorumia, joka säännönmukaisesti seuraa, keskustelee ja arvioi tulevan alkoholiuudistuksen vastuullista toimeenpanoa ja vaikutuksia. Yhteistyötoimielin koostuisi kaupan, teollisuuden, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoista sekä alkoholilainsäädäntöä valvovan viranomaisen edustajista. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta alan toimijoiden välillä ja vahvistaa osaltaan toimialan itsesääntelyn merkitystä.

02.06.2017

Puska ei kunnioita faktoja eikä kollegoitaan

Keskustan kansanedustaja Pekka Puska on ollut tämän viikon alkoholisirkukseen liittyen Suomenmaan haastattelussa 1.6.2017. Siinä hän on esittänyt lukuisia väitteitä, joilla ei ole todellisuuspohjaa joko lainkaan, tai korkeintaan mausteeksi. Vääriä väitteitään hän ei ole korjannut, vaikka niistä on toistuvasti huomautettu. Uusimpana avauksena Puska on ryhtynyt julkisuudessa arvioimaan viimekeväisten, hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken käytyjen neuvottelujen kulkua ja sisältöä.

Olin Kokoomuksen edustajana noissa neuvotteluissa enkä pysty löytämään yhtäläisyyttä Puskan kuvailusta ja neuvotteluiden todellisesta kulusta. Puska kommentoi neuvotteluja ikään kuin tietäisi, mitä niissä on tapahtunut. Hän ei osallistunut neuvotteluihin, mutta levittää silti niistä omiin luuloihinsa perustuvia väitteitä.

Esimerkiksi kaupassa myytävien juomien vahvuusraja tuli kompromississa 5,5 prosenttiin puhtaasti siitä syystä, että keskusta ei suostunut hyväksymään yhtään korkeampaa rajaa. Perussuomalaiset ajoivat 8,5 prosentin rajaa, jonka avulla kalliimmat ja laadukkaammat pienpanimoiden oluet olisi tuotu laajojen kuluttajaryhmien saataville. Kokoomus ajoi vielä korkeampaa rajaa, jotta viinit olisi voitu vapauttaa.

Kyse oli ryhmien kesken sovitusta poliittisesta kompromissista. Neuvotteluissa sovitettiin yhteen kaikkien kolmen hallituspuolueen tavoitteet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, jonka kaikki ryhmäkokouksissaan 19.5.2016 hyväksyivät. Olen pahoillani erityisesti neuvotteluita rakentavalla otteella johtaneen keskustan kansanedustaja Annika Saarikon puolesta, kun hänen johdollaan tehty työ halutaan loata tällä tavalla omien leiristä Puskan ja muutaman muun toimesta.

Puska levittää myös virheellistä käsitystä, jonka mukaan lausuntokierros olisi tuonut ratkaisevaa uutta tietoa, ja että keskustan muutamat edustajat olisivat juuri sen takia intoutuneet vaatimaan asian käsittelyssä oikeutta toimia hallituksen esitystä vastaan. Tällaiselle selitykselle ei ole mitään katetta, vaan keskustan eduskuntaryhmä hyväksyi neuvottelukompromissin täysin informoituna keskeisistä vaikutuksista.

Arvioon 100-150 mahdollisesta lisäkuolemasta vedotaan toistuvasti. Tämä luku on THL:n johdon julkisissa kirjoituksissa useita kertoja toistettu, ja se on ollut kaikkien tiedossa hyvissä ajoin ennen viime vuoden toukokuun ryhmäkokouksia. Ryhmät tekivät päätöksen täysin tietoisina kaikesta olennaisesta informaatiosta. Puska itsekin on jo viime kesänä, puoli vuotta ennen lausuntokierrosta, esittänyt aivan samoja lukuja omissa ulostuloissaan.

Puska on aiemminkin jäänyt kiinni tosiasioiden luovasta käyttämisestä. Viime viikolla MTV:n Huomenta Suomessa Puska kiisti matkustajatuonnin kasvaneen viime vuonna. THL:n tilastojen mukaan se kasvoi 13,3 prosenttia, mutta Puska väitti, ettei tuonti ole kasvanut. Myös tuoreimmat tilastot kertovat, että matkustajatuonti on jyrkässä kasvussa erityisesti niissä juomaryhmissä, joihin alkoholilain uudistuksella olisi tuotu kotimaan kaupalle hieman lisää kilpailun mahdollisuuksia.

Sopimuksista on pidettävä kiinni. Hallituspuolueiden edustajat pääsivät jo vuosi sitten kompromissiin tietoisina uudistuksen keskeisistä hyödyistä ja vaikutuksista. Alkoholilain uudistus on maltillinen kokonaisuudistus, jonka päämääränä on muun muuassa vähentää alkoholijuomien matkustajatuontia. Puskan ei pitäisi sekoittaa keskustelua perusteettomilla syytöksillä eikä virheellisillä väitteillä.

29.05.2017

Luottamus syntyy avoimuudesta – siksi julkisuuslakiin päivitys

Maailman ensimmäisen julkisuuslain kirjoitti ja ajoi läpi 1766 kokkolalainen Anders ”Antti” Chydenius. Avoimuuden ja vapaamman sanankäytön tarve syntyi kriisistä, joka oli seurausta sulkeutuneesta vallankäytöstä. Suomi on siis ollut edelläkävijä hallinnon avoimuudessa ja Suomella on asema sananvapauden ja matalan korruption maana.

Avoimuuden lisääntymisen paine liittyy luottamuksen puutteeseen ja demokratiavajeeseen. Sanonta tieto lisää tuskaa tarkoittaa demokratiassa myös sitä, että tuska saadaan leveämmille harteille, sillä vain tiedonsaanti takaa sen, että kaikki voivat osallistua samantasoisin tiedoin julkiseen keskusteluun.

Avoimuus on sykäyksittäin lisääntynyt ja suomalaisten auktoriteettiuskoa romuttaneista saunakabineteista on pinnistelty 2000-luvulle siirryttäessä kohti kansalaisvaikuttamista ja joukkoistamista myös uudistamalla perustuslakia, sekä perustamalla ota kantaa -palvelu, sähköinen kansalaisaloite ja kaikille avoin lausuntopalvelu.

Median, tiedonkulun ja yhteisöllisyyden muuttuminen yhä hektisemmäksi on entisestään murentamassa pienten piirien päätöksentekoa ja korostamassa verkostomaisuutta sekä läpinäkyvyyttä. Nämä ovat elementtejä, joilla edelleen voidaan lisätä demokraattisuutta ja pitää maamme avoimuuden edelläkävijöiden joukossa.

Miksi asia on nyt ajankohtainen?

Muutoksiin sisältyy aina enemmän tai vähemmän epävarmuutta. Luottamus on lääke epävarmuuden ehkäisemiseen. Luottamus puolestaan rakentuu päätöksenteon avoimuudesta.

Kunnianhimoiset uudistukset ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuesta ja yksi sellainen on parhaillaan meneillään oleva sote-uudistus. Sen ”isänä” tunnettu Tuomas Pöysti on nostanut esiin, että uudistuksen yhteydessä on tarve arvioida julkisuuslain ajantasaisuus. Myös toimittajayhdistykset ovat nostaneet asian yhteisessä vetoomuksessaan esiin ja vaativat, että julkisuuslakia tulisi soveltaa kuntien omistamiin yhtiöihin.

Julkisuuslaki antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Lisäksi julkisuuslaki takaa mahdollisuuden vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja oikeuksien toteutumiseen. Toimittajien vetoomuksen taustalla on pelko, että muutosten ja yhtiöittämisen myötä julkisten varojen käyttöä ja vaikuttavuutta olisi vaikea valvoa. Tämä ongelma nykylainsäädännössä on tullut esiin jo mm. Länsimetron yhteydessä.

Ruotsissa julkisuusperiaate koskee kaikkia kuntien ja maakuntien omistamia yhtiöitä ja tätä mallia on helppo kannattaa. Päätöksenteon pitää olla mahdollisimman laajasti julkista ja silloin kun jokin muu kuin julkinen toimija hoitaa julkista hallintotehtävää, tulee toiminnan olla pääsääntöisesti julkista.

Valtiovarainministeriön hiljattain teettämä kysely puoltaa asiaa. Kyselyn mukaan valtionhallintoa pidetään luotettavana, mutta suomalaiset haluavat julkishallintoon lisää avoimuutta. Olemme siirtyneet digitalisaation ja uusien vaikuttamiskeinojen myötä kohti radikaalia läpinäkyvyyttä korostavaan yhteiskuntaan. Päätöksiä ei tehdä hämärissä sikarikerhoissa, vaan avoimesti ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Teknologisen kehityksen myötä kaikki ovat samalla informaation viivalla.

Suomen on oltava taas kerran edelläkävijä päätöksenteon avoimuudessa ja luotettavuudessa. Julkisuuslaki on keskeinen pilari demokraattisessa yhteiskunnassamme. Julkisuuslaki on laajennettava Ruotsin tavoin koskemaan kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä. Suomalaiset ansaitsevat parasta. Mahdollisimman laaja julkisuus ja avoimuus turvaa luottamuksen suomalaisen hallinnon päätöksentekoon.

Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram