01.10.2011

Syksyn keltaiset lehdet

Pian tipahtavat keltaiset budjettikirjat eduskunnan pöydille. Vakauden, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden budjetti tarjoaa mitä lupaa.

Toisin kuin monet olivat odottaneet, hallitus onnistui 14.9. pitämässään budjettiriihessä löytämään yhteisen sävelen ja tekemään suuria päätöksiä lyhyessä ajassa ja yhtenäisesti. Keväällä tehdyistä kirjauksista pidettiin kiinni, ja riihi kesti ainoastaan yhden päivän.

Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi budjetin merkittävistä panostuksista. Sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. 60 miljoonan euron vuosittaisesta määrärahasta 5 miljoona euroa kohdennetaan nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.

Yhteiskuntatakuu ehkäisee syrjäytymistä merkittävällä tavalla. Arabikevät, Lontoon mellakat ja Norjan tragedia ovat osoittaneet, kuinka kohtalokkaita seurauksia nuorten huomiotta jättämisellä on. Suomen hallitus haluaa pitää kaikki yhteiskunnan jäsenet mukana samassa veneessä.

Pienituloisten asemaa parannetaan korottomalla työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä asumistuen tulorajoja sadalla eurolla kuukaudessa. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotukea 10 prosentilla. Näillä toimilla pidetään huolta heikommista epävarman taloustilanteen keskellä. Korotusten toteuttaminen leikkausten keskellä osoittaa hallituksen vahvaa sitoutumista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen.

Budjetin verolinjaukset ovat selkeät. Työn verotus ei kiristy. Pienten ansiotulojen ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään nostamalla kunnallisverotuksen perus- ja työtulovähennystä. Näin ihmisiä kannustetaan työntekoon. Toisaalta ympäristölle ja terveydelle haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Valtion talouden tasapainottamiseksi veropohjaa vahvistetaan muun muassa leikkaamalla joitakin verovähennyksiä.

Aivan kuten menoleikkaukset, ovat myös veronkorotukset vaikeita. Tosiasia on kuitenkin se, että 2,2 miljardin euron sopeutustoimista huolimatta Suomi tulee velkaantumaan 7,1 miljardia vuonna 2012. Väestön ikääntyessä liikkumavaraa jää entistä vähemmän, ja siksi velkaantumiskierre on pyrittämä pysäyttämään lähivuosina.

Maailmantalouden kriisi heijastaa väistämättä varjonsa ensi vuoden budjetille. Useat pankit ovat ennustaneet pitkää hitaan kasvun aikaa siinäkin tapauksessa, että kaikki käy parhain päin. Hallitus on myös osaltaan varautunut uhkakuvien varalle. Niin sanotun perälauta-kirjauksen mukaan uusia veronkorotuksia ja menoleikkauksia on luvassa mikäli Suomen AAA-luottoluokitus on uhattuna, valtion velan BKT-osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja alijäämä ylittää 1% BKT:sta. Pääministeri Katainen on luvannut ostovoimaa tukevia verohelpotuksia siinä tapauksessa, että työmarkkinoilla saadaan aikaiseksi maltillinen palkkaratkaisu.

Värikkyys kuuluu syksyyn, mutta niin kuuluu myös talveen ja pahoihin päiviin varautuminen. Eläessämme epävarmoja aikoja meillä on entistä suurempi vastuu toisistamme ja tulevaisuudestamme. Nyt kysytään pään ja hartioiden kestävyyttä.