04.01.2012

Ei jäädä odottamaan seuraavaa myrskyä

(julkaistu mm. Verkkouutisten blogissa)

Suomea pidetään yhtenä johtavista korkean teknologian maista. Luotettavaa insinööriosaamista löytyy roppakaupalla Nokiasta satelliitteihin. Kuitenkin olemme useana talvena ottaneet takapakkia luonnonvoimien iskiessä.

Tapani- ja Hannu-myrskyt jättivät sadattuhannet ilman sähköä keskellä joululomaa. Pahimmillaan katkot venyivät viikon mittaisiksi. Tilanne ei ole mitenkään uusi; vuoden 2001 Janika-myrsky oli laajuudeltaan vastaava. Nyt kun tilanne alkaa palata normaaliksi, on pohdittava, kuinka voisimme välttyä vastaavalta jatkossa.

2000-luvun alun myrskyjen jälkeen ministeriöissä tehtiin laaja selvitys kokemuksista ja johtopäätöksistä. Tuhot ja tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt joulun jälkeen. Sähkökatkot olivat laajat, hätäkeskukset ruuhkautuivat ja viranomaisten viestinnässä oli ongelmia. Raportissa todetaan, että lauha talvi helpotti toimenpiteitä ja tilannetta ratkaisevalla tavalla. Vaikka raportti on hyvä, on huolestuttavaa, että kymmenen vuotta myöhemmin myrskytuhot ovat vain pahentuneet.

Kyse ei ole tietämättömyydestä ? jokainen ymmärtää, että myrskyjä tulee jatkossakin. Ne voivat olla kenties jopa entistä voimakkaampia ilmastonmuutoksen myötä. Yksi syyttävä sormi osoittaa sähköyhtiöiden suuntaan.

Valtionomisteisella Fortumilla oli pahimmillaan kolmasosa – yli 190 000 – asiakkaistaan ilman sähköä. Yhtiön asiakaspalvelu ruuhkautui, eikä tieto kulkenut koteihin. Tähän puuttui jo elinkeinoministeri Häkämieskin. Tiedottamisongelmia vastaan ei voi juurikaan puolustautua. Olennaisempaa on, että näin mittavat katkot olivat ylipäätään mahdollisia.

Suomessa on ilmassa kulkevaa, myrskyille altista sähköverkkoa noin 300 000 km. Vain reilut 27 prosenttia, 100 000 km, kokonaisverkosta on maakaapelia. Tästäkin suuri osa on isoimmissa kaupungeissa. Hallitus selvittää nyt, kuinka maakaapelointia voitaisiin nopeuttaa. Kyse ei ole pienestä operaatiosta: 100 prosentin kaapelointiasteen saavuttaminen vaatii lähes 20 miljardin euron investoinnit.

Osittain sähköjohtojen uusiminen on edessä joka tapauksessa niiden kuluessa. Asiaa on hyvä tarkastella laajemminkin: verkkoa kehitettäessä on jo valmistauduttava älykkäiden sähköverkkojen käyttöönottoon.

Tällaisissa verkoissa myös sähkön pien- ja omatuotanto olisi entistä järkevämpi vaihtoehto. Aurinkopaneelien ja pienten tuulimyllyjen sähköä olisi mahdollista myydä verkkoon silloin kun sitä ei itse tarvitse. Lisäksi vaihtoehtoisten energianlähteiden lisääntyminen vahvistaisi kriisivalmiutta. Entistä harvemmasta talosta löytyy esimerkiksi enää tulisijaa, jolla lämmityksen voisi hoitaa sähkökatkon sattuessa.

Tapani- ja Hannu-myrskyt saavat toivottavasti vihdoin muutoksia aikaan, niin että jatkossa olemme entistä paremmin varautuneita poikkeustilanteita varten.

Myrskyt myös näyttivät jälleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden arvon. Haja-asutusalueilla naapurin aggregaatista riitti sähköä muillekin. Vastaavanlaista tsemppihenkeä me kaikki tulemme tarvitsemaan, kun keväällä kohtaamme mitä todennäköisimmin talouden myrskyt.