14.01.2012

Sisuuntumisen vuosi

Uudenvuoden tinat ovat tänä vuonna harvinaisen sileitä. Vanhan kansan mukaan röpelöt lupaavat rikkauksia ? niitä ei ole nyt siis odotettavissa.

Kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti vuonna 2010 olevan Suomessa jo takanapäin. Mittavalla elvytyksellä vältimme laajan työttömyyden. Viime vuosi toi kuitenkin mukanaan entisestään kriisiytyneen Kreikan lisäksi Italian, Espanjan ja Portugalin ongelmat, ja epävarmuus lisääntyi. Tästä syystä Suomenkin talous nyt yskii.

Vaikka hallitus päätti keväällä toteuttaa valtiontalouden 2,5 miljardin euron sopeutustoimet etupainoisesti, olemme nyt tilanteessa, jossa myrsky on vasta edessä. Talouskasvun hidastuessa ennustetusta valtion tulot vähenevät.

Samalla väestömme ikääntyy nopeasti, töissä käy yhä pienempi osa väestöstä. Käytännössä hyvinvointiamme joudutaan siis rahoittamaan entistä enemmän velkarahalla. Jokainen meistä tietää, että näin ei voi jatkua.

Mukavia tai helppoja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole – odotettavissa on sekä menoleikkauksia, että veronkorotuksia. Työ on parasta lääkettä ja eri keinoin on pystyttävä turvaamaan suomalaiset työpaikat sekä pitämään työnteko kannattavana ja houkuttelevana. Toimimalla nyt Suomi välttää Kreikan tien.

Yksi esimerkki tähän suuntaan on syksyllä saavutettu raamisopu, joka tuo ennustettavuutta. Päämäärätietoiset toimet talouden tervehdyttämiseksi antavat myös tärkeän signaalin sekä markkinoille että kuluttajille: täällä talous hoidetaan kunnolla. Ikäviä päätöksiä ei kukaan haluaisi tehdä, mutta vaihtoehto on vielä huonompi. Ongelmaa ei saa siirtää tuleville sukupolville.

Suomi on ollut vastaavissa tilanteissa aiemmin. 1990-luvun laman jälkeen Nokia ja IT-ala nostivat maamme jaloilleen. Nytkään emme pelkällä vyönkiristyksellä tule selviämään, vaan myrskyn jälkeen tarvitsemme uutta kasvua. Sitra on koonnut talouselämän vaikuttajia julkaisuunsa Ratkaisujen Suomi esittelemään ehdotuksia tulevaisuuden menestystarinoiksi. Mahdollisuuksia löytyy niin vedestä, metsästä kuin luomustakin ? suomalaisesta luonnosta.

Näitä menestystarinoita toteuttamaan tarvitsemme kuitenkin lisää yrittäjyyttä, koulutuksesta on huolehdittava ja kansainvälisyyteen on panostettava.

Kevään ratkaisut on tehtävä uutta kasvua silmällä pitäen. Verotuksessa on huomioitava ostovoima ja kannustavuus. Säästöjä tulisi taas hakea ennen kaikkea hallinnosta ja rakenteita järkeistämällä. Pitkässä juoksussa esimerkiksi kuntauudistus palvelee tätä tarkoitusta.

Kenties kesän kynnyksellä tällaiset kirjoitukset ovat varjo vain. Silloin myös uudenvuoden tinat voidaan valaa uudestaan röpelöisinä. Toistaiseksi meidän on kuitenkin tehtävä töitä, tehtävä töitä kriisin selättämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi – sisukkaasti, niin kuin vain suomalaiset osaavat.