20.03.2012

Yrityksistä virtaa Suomelle

Suomi on suurten muutosten äärellä: huoltosuhde heikkenee suurten ikäluokkien vanhetessa, maailmantalouden tila on yhä epävakaa, ja tehtävää riittää omassakin taloudenpidossa. On selvää, että ”jotain tarttis tehdä”, jotta hyvinvointiyhteiskunta saadaan turvattua.

Tästä lähes kaikki suomalaiset ylipuoluerajojen ovat yhtä mieltä. Hyvä esimerkki on tuore välikysymys kuntauudistuksesta: kyse oli sen toteuttamistavasta, kukaan ei kiistänyt itse uudistustarvetta.

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja kipeästi. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) arvioi työttömyyden kasvavan tänä vuonna. Työttömyysasteeksi hän arvioi reilut 8 prosenttia, yli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Matematiikka on yksinkertaista: vähemmän työssäkäyviä, vähemmän verotuloja ja enemmän tukieuroja.

Yhtälö toimii myös kääntäen. Uusista työpaikoista taas 80 prosenttia syntyy pk-yrityksiin. Näiden lukujen valossa on selvää, että yritysten työllistämisedellytyksiä on parannettava entisestään. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki ja vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen ovat varteenotettavia keinoja.

Hallitusohjelman lisäksi yritysten toimintaympäristöä parantavia toimia syntyi syksyn neuvotteluissa raamisovusta. Raamisovun myötä yhteisöveroa laskettiin 0,5 prosenttiyksikköä, sekä sovittiin muun muassa energiaveroleikkurista. Seuraavaksi uusia avauksia on odotettavissa hallituksen kehysriihessä. Pääministeri Jyrki Katainen on esittänyt, että tänä vuonna olisi mahdollista täsmäelvyttää noin 100 miljoonalla eurolla.

Elvytyksellä pidetään maatamme pinnalla ja varmistetaan, ettei mittavien sopeutustoimien keskellä talouskasvu hyydy ja työttömyys ryöpsähdä. Yhtä tärkeää on tehdä uudistuksia, jotka parantavat yrittäjien edellytyksiä yleisellä tasolla. Tehtävää riittää niin verotuksen, rahoituksen kuin yhteiskunnan tukiverkkojen osalta.

Verotuksessa on aiheellista selvittää voitaisiinko Suomessa siirtyä Viron malliin, jossa yritys maksaa veroa tuloksestaan vasta kun ne jaetaan ulos. Rahoitusta parantavia toimia on esitetty monelta suunnalta. Yksi yksinkertainen ja kannatettava keino on pienten osinkojen säätäminen verovapaus. Mitä useammalla toimella ja mitä pikemmin yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa, sen parempi. Jotta kasvu saataisiin taas vetämään on kotipesän oltava priimakunnossa.

Tukiverkkojen osalta yksi tärkeä kysymys on konkurssilainsäädäntö. 90-luvun laman tapaukset, joissa monilta yrittäjiltä meni kaikki ja syntyi vuosien velkavankeus, eivät ole tätä päivää. Riskit kuuluvat yritystoimintaan, mutta mahdollisuus uuteen alkuun tulee olla. Parannettavaa on myös yrittäjien sosiaaliturvassa, missä mallia voisi ottaa Ruotsista. Tarkempi ja kattavampi listaus eri toimenpiteistä löytyy kokoomuksen eduskuntaryhmän kasvutyöryhmän tuoreesta väliraportista.

Hallituksen suurin rakenteellinen uudistus koskee kuntia. Yhtenä sen tavoitteena on helpottaa huoltosuhteen heikkenemisestä seuraavia kustannuspaineita. Sen myötä syntyvät vahvat peruskunnat ovat taloudellisilta hartioiltaan leveämpiä, ja pystyvät aiempaa paremmin ottamaan vastuuta muun muassa alueen elinkeinotoiminnasta.

Suomen yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Kuntauudistus onkin hyvä mahdollisuus paikallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen.

Kaikkien näiden toimien ohella työtä on tehtävä yleisen ilmapiirin parantamiseksi Suomessa. Suuripalkkaisiin yritysjohtajiin liittyy aiheellistakin kritiikkiä, mutta tätä ei pitäisi soveltaa tavallisiin yrittäjiin. Moni pienyrittäjä painaa vuodesta toiseen pitkiä työviikkoja; huonojen aikojen koittaessa vyönkiristys on edessä ensin itsellä ennen kuin työntekijöillä. Näitä arjensankareita maamme tarvitsee lisää ? mitä ei tapahdu ilman muutosta arvostuksessa ja puheissa.