07.06.2012

Kauden muotiväri on yrittäjyys

Nuoruudessani katu-uskottavuuden ehdottomana edellytyksenä olivat Leviksen 501-farkut. Ne olivat menestyksen merkki, suosion tae. Näyttää ilahduttavasti siltä, että nyt vaatteiden sijaan katu-uskottavuutta lisää aate: yrittäjyys. Uusi yrittäjäsukupolvi on vallannut blogit, lehtien palstat ja poliitikkojen puheet.

Yrittäjyysbuumi on osoitus siitä, että puheet pullamössöstä voidaan unohtaa. Suomalaisilla nuorilla on tervettä menestymisen nälkää. 90-luvun lama ei enää kummittele nuorten mielessä, ja finanssikriisistä huolimatta on lähdetty entistä rohkeammin hakemaan kasvua ja uusia mahdollisuuksia suoraan maailmalta.

Arvostetussa Stanfordin yliopistossa yrittäjyydestä luennoiva Steve Blank nimitti viime vuonna maamme kasvaa trendiä Helsingin kevääksi (Helsinki Spring vs Arab Spring). On mahtava huomata, kuinka kateuden ilmapiiri on vähitellen muuttumassa ihailun puolelle, ja yrittäjät saavat vihdoin ansaitsemaansa arvostusta.

Jokainen yrittäjän tietää, että menestys vaatii kovaa työtä ja suuria panostuksia. Siksi on erittäin hienoa, että meiltä löytyy entistä enemmän ihmisiä, erityisesti nuoria, joilla on rohkeutta ottaa vastuuta asioista ja elämästään, sekä halua vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisella tavalla. Kyse ei ole vain rahasta, vaan yrittäjyys mahdollistaa omien taitojen kokeilun ja kehittämisen aivan toisella tavalla kuin perinteinen työ.

Hallitus on erityisesti veropäätöksillään pyrkinyt omalta osaltaan parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vuoden aikana on saatu niin vähennyksiä enkelisijoittajille kuin t&k-menoihin, sekä alennus yhteisöveroon. Myös poistomahdollisuuksia ja sijoitusten hankintameno-olettamaa on korotettu. Seuraava askel on parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä: vähentää byrokratiaa, parantaa sosiaaliturvaa ja kohtuullistaa henkilökohtaista riskiä.

Kaikki paperityö yrityksen perustamisesta jokapäiväiseen pyörittämiseen on saatava toimimaan yhden luukun periaatteella. Monimutkainen byrokratia ei saa olla kenenkään innostuneen esteenä.

Sosiaaliturvan osalta Suomessa voitaisiin esimerkiksi kokeilla Ruotsin mallia, jossa yrittäjän on mahdollista kerran yritystoimintansa aikana asettaa yrityksensä lepäämään pelkästään omalla ilmoituksellaan ja saada työttömyysturvaa välittömästi. Henkilökohtaisella konkurssilla vältyttäisiin 90-luvun laman kaltaisilta velkavankeustapauksilta.

Yksi moottori nykyiselle yrittäjyysaallolle on ollut opiskelijoiden perustama Aalto Entrepreneurship Society (Aaltoes). Vastaavanlaista rohkeaa tekemisen meininkiä näkisi mieluusti jokaisella kampuksella. Esimerkiksi taideyliopistojen yhdistyminen on mahdollisuus luoda jotain uutta ja jännittävää.

Menestysresepti vaatii toki oman rahoituksensa, mutta ennen kaikkea kyse on yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä uudenlaisesta toimintakulttuurista. Tulevaisuudessa entistä useampi meistä työllistää itsensä ainakin osittain yrittäjänä. Myös akateeminen yrittäjyys lisääntyy. Tätä kehitystä on tuettava ja kannustettava. Suomella ei ole varaa olla ”out”.