21.12.2012

Paketteja ja hyvää tahtoa

julkaistu Verkkouutisissa

Joulu on paitsi yhdessäolon, lahjojen ja pakettien iloista aikaa. Kuusen alle kasautuu joulupaperiin käärittyjä yllätyksiä sen mukaan, kuinka kiltti on kuluvana vuonna ollut.

Toiset toivovat pehmoisia paketteja, toiset jotain kovempaa. Paketteja on kääritty myös eduskunnassa. Kaikkia on yritetty muistaa. Suomalaiset ovat olleet erittäin kilttejä ja ahkeria.

Paketteihin on kääritty nuorisotakuuta, vanhuspalvelulakia, isyysvapaita, keliakiakorvausta, veteraanitukea jne. Yksi painavimmista paketeista on kasvupaketti. Kasvumme on pitkään tunkeutunut kotimaiseen kysyntään, mutta nyt vientimarkkinoille on ennusteissa vaihtunut vihreä valo. Tämä on merkki siitä, että nyt on aika painaa kaasua.

Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työttömyyden ennustetaan kohoavan 8,1 prosenttiin.

300 miljoonan euron kasvupaketti on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeä työpaikkojemme ja palveluidemme turvaamiseksi. Se sisältää t&k-vähennyksen, bisnesenkelikannustimen ja investointien kaksinkertaisten poistojen muodossa. Mutta se on vasta hyvä alku. Vielä on löydettävä rakentavia ratkaisuja ja yhteistä tahtotilaa turvata tulevaisuus.

Toivelista hallituksen puoliväliriihen on pitkä ja nyt on tehtävä oikeita valintoja. Pääministeri Katainen odottaa myös työmarkkinajärjestöiltä omia ehdotuksia helmikuun alkuun. Toivoa sopii, että joulumieli kantaa kevääseen ja Suomesta löytyy sitä kuuluisaa sopimisenkulttuuria ja –henkeä. Mallia voisi ottaa kilpakumppaneista Saksasta ja Ruotsista.

Tarvitsemme tekoja, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja edellytyksiä työllistää. Tarvitsemme pidempiä työuria. Irtisanomisilmoitusten sijaan investointipäätöksiä, synkistelyn sijaan innostumista ja uutta yrittämistä.

Viime kädessä kaikki on meistä itsestämme kiinni, vaikka kuinka elämme globaalissa taloudessa. Se mitä muualla maailmassa tapahtuu vaikuttaa myös meihin, totta kai. Suomen menestys ei ole kuitenkaan ennalta määrätty, kuten Nokian, Rovion ja Supercellin esimerkit näyttävät.

Suomalaiset ova ahkeraa ja työteliästä väkeä. Olemme ansainneet työtä, työpaikkoja, työtunteja ja työntekemisen iloa.