08.01.2013
TJ -1 -> vuorokausia joilla on tarkoitus
Noin 13 000 alokasta aloitti 7.1. yhden elämänsä tärkeimmistä kouluista. Ensimmäisen vuorokauden aikana tutuksi tulevat varusteet, teitittelyt, kellonajan jokaisen numeron merkitsevyys, arkirutiinit sekä tuvan tunnelma ja tuoksu. Kun uutuudenviehätys nopeasti häviää, ja elämä tuntuu loputtomalta kurkkusalaattipuvussa marssimiselta, on hyvä pohtia miksi niitä aamuja joutuu laskemaan.
Vaikka yleisen asevelvollisuuden kannatus maassamme on 72 prosenttia, yhä useampi palvelukseen astuva keskeyttää. On syytä kysyä, näkyykö maanpuolustustyön merkitys nykysukupolville riittävän vahvasti. Palvelusajan hyödyllisyys on liian helppo kyseenalaistaa muun muassa työurakortilla voiko kallisarvoiset vuorokaudet käyttää hyödyllisemmin siviilipalveluksessa?
Elämme tilanteessa, jossa maanpuolustustyö kattaa yhä laajemman kirjon erilaisia ilmiöitä ja haasteita, kuten ilmastonmuutoksen, energia- ja vesivarojen niukkuuden, väestönkasvun, väestöliikkeet, terrorismin, tartuntataudit, järjestäytyneen rikollisuuden, huume- ja ihmiskaupan, tietoturvahyökkäykset, yhteiskunnallisen haavoittuvuuden ja niin edelleen. Jos varusmieskoulutuksesta saatavaa kokemusta ja oppia peilataan tämän spektrin läpi, on saatavaa hyötyä vaikeampi kiistää. Kysymysmerkkejä kuitenkin jää vielä.
Viiden miljoonan ihmisen, 338 000 neliökilometrin ja niukkojen taloudellisten resurssien maassa, paras strategiamme on edelleen se, että kaikki osallistuvat. Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on valmis puolustamaan maataan hyökkäyksen tapahtuessa. Toisaalta valtaosa Euroopan maista on siirtynyt pieneen ammattiarmeijaan ja liittynyt Natoon keskustelua on ainakin yritetty käydä myös Suomessa. Maailman muuttuessa Suomen puolustusratkaisua haastetaan sekä ulkoa että sisältä.
Puolustusvoimat on viime vuosina panostanut paljon markkinointiin. On tehty näyttäviä videoita ja parannettu koulutettavien olosuhteita. Yhä kuitenkin, jopa puolustusvoimien omilla sivuilla, alokas Virolainen kertoo toivoneensa, että olisi saanut enemmän tietoa siitä millaisia mahdollisuuksia palvelus tarjoaa, jotta olisi voinut motivoitua niinä hetkinä, kun hohdokkuus ei muutoin ollut huipussaan.
Nyt pitääkin tsempata siinä, miten koulutus kytkeytyy muuhun yhteiskuntaan. Puolustusministeri on korostanut puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä, että maanpuolustus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja peräänkuuluttanut syvempää verkottumista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Laajaan reserviin pohjautuvan puolustusratkaisun keskeinen tekijä on joukkojen motivaatio, minkä perusta valetaan varusmiespalveluksen aikana. Mikäli yleistä asevelvollisuutta ei onnistuta kehittämään nykypäivän realiteetteja vastaaviksi, ei sille voi ennustaa pitkää tulevaisuutta.
Suomen puolustusvoimat markkinoi itseään työnantajana sloganilla ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”. Tästä voitaisiin hyvin johtaa slogan myös varusmieskoulutukseen ”Tule koulutukseen, jolla on tarkoitus”.
