10.05.2013

EU:n ylenkatsominen olisi iso virhe

Julkaistu Verkkouutisisssa

Suomen EU-jäsenyyttä on kestänyt 18 vuotta. Tuona aikana markat ovat vaihtuneet euroihin, rajatarkastukset Euroopassa ovat historiaa ja pohjoinen periferiamme on aidosti tullut osaksi länttä.

Ytimiin pyrkivä mallioppilas on kasvanut rakentavan kriittiseksi yhteispelaajaksi. Jäsenyytemme saavuttaessa täysi-ikäisyyden on erityisesti perussuomalaisten lausunnoista voinut saada kuvan, että unioni olisi muka jotenkin tulossa tiensä päähän. Usko eurooppalaiseen projektiin on vakuuksia vaativilta hukassa. Unionin ja yhteisvaluutan puolustajat ovat olleet vähissä. Eurokriisin jatkuessa monilta tuntuu unohtuneen, mitä kaikkea me poliitikkojen ja median lempisyntipukilta saammekaan. Suurin hyöty on yhteisissä sisämarkkinoissa.

Yhtenäismarkkinat ovat lisänneet kilpailua Euroopassa, mikä on ollut niin yritysten kuin kuluttajienkin hyödyksi. Suomalaisilla yrityksillä on yli 500 miljoonan eurooppalaisen markkina-alue hyödynnettävänään. Kaupoissa taas näemme aivan erilaisen valikoiman tuotteita ja palveluita, kuin 20 vuotta sitten ennen sisämarkkinoita. Yhtenäiset standardit varmistavat hyödykkeen laadun, oli se tuotettu Italiassa, Puolassa tai Suomessa.

Euron ansiosta hintojen vertailu onnistuu helposti, eikä yrityksillä ole vastaavanlaista valuuttariskiä kuin markka-aikaan. Erilaisten arvioiden mukaan sisämarkkinat ovat synnyttäneet Eurooppaan miljoonia työpaikkoja.

Uusia työpaikkoja tarvitaan yhä lisää – miljoonittain. Tällä hetkellä Euroopassa on yli 26 miljoonaa työtöntä. Kehittämällä sisämarkkinoita edelleen voidaan tätä kiperää tilannetta parantaa. Suomi on näkyvästi ollut ajamassa digitaalisten sisämarkkinoiden syntyä. Komission mukaan yksin tämä voisi tuoda 4 prosenttia BKT:n kasvun, siis 500 miljardia euroa.

Siinä missä me olimme edelläkävijöitä telemarkkinoiden osalta 1990-luvulla, olemme nyt esimerkiksi Yhdysvaltoja vuosia jäljessä digimarkkinoilla. Toisin kuin perinteisempien tuotteiden osalta, ei EU:ssa vielä ole yhteistä markkinaa peleille, musiikille tai muillekaan tekijänoikeuksin suojatuille tuotteille. Tämä näkyy amerikkalaisten nettipalvelujen maailmanvalloituksena. Kuten suomalaiset peliyritykset Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, löytyy meiltä kyllä osaamista, millä pärjätään globaalissa kilpailussa.

Yhteiset sisämarkkinat rakentuvat neljälle vapaudelle: ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja rahan vapaalle liikkuvuudelle. Vaikka rajaesteet on Schengen alueella purettu, eivät vapaudet toteudu vielä täysin. Esimerkiksi ihmisten vapaata liikkuvuutta hidastavat erilaiset koulutusstandardit, mikä vaikeuttaa työnhakua muualta kuin kotimaasta. Toisaalta jo nyt eurokriisin aikaan on nähty, kuinka nuoret sukupolvet ovat lähteneet Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta työnhakuun ja opiskelemaan muun muassa Britanniaan. Askeleita eteenpäin sisämarkkinoiden täydentymisessä on odotettavissa puolustusteollisuuden osalta vuoden lopulla Eurooppa-neuvostossa.

Euroopan unionissa riittää kehitettävää. Monilta osin kriitikot ovat oikeassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän tulisi löydä hanskat tiskiin ja pistää stoppi millekään. Tulevaisuudessa Eurooppa joutuu entistä tiukempaan globaaliin kilpailuun, kun kehittyvät maat jatkavat voimakasta kasvuaan. Tässä skenaariossa pärjäämme vain yhtenäisinä.

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram