20.06.2013

Oppositio hämmentää väärin perustein kuntapäättäjiä

Tiedote 20.6.
Julkaisu vapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä:

Oppositio hämmentää väärin perustein kuntapäättäjiä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä on ymmällään opposition eilisestä kehotuksesta olla noudattamatta ”hallituksen esittämiä päätöksiä”, eli suomeksi lakia. Mäkelän mukaan kuntakapinan lietsominen on poikkeuksellisen härskiä valtapolitiikkaa, ja kertoo opposition vaihtoehtojen heikkouksista.

– Erityisen kummalliseksi viesti meni sinä vaiheessa, kun molemmista oppositiopuolueista vakuutettiin, että lakia on kuitenkin noudatettava ja että he puhuvat nyt vain esityksestä. Ovatko oppositiopuolueet aikeissa lähettää ensi viikolla uuden viestin kuntin, jossa oikaisevat kehoituksensa? Mäkelä pohtii.
Opposition yhteinen vetoomus kuntapäättäjille annettiin samaan aikaan kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä kuntarakennelaista. Kuntarakennelaki velvoittaa kunnat tekemään liitosselvityksen, mikäli väestöpohjaan, työpaikkaomavaraisuuteen tai kunnan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kriteerit täyttyvät. Selvitykset eivät väistämättä johda vielä kuntaliitoksiin. Niiden tarkoituksena on kartoittaa mahdollisen liitoksen vaikutuksia.

– Kuntarakennelain vastustaminen kertoo erityisesti keskustan ahdingosta. Jos jo kuntaliitosten selvittämistä pelätään niin paljon, että ollaan valmiita tekemään yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja kehottamaan sivuttamaan lain, ei kaikki ole puolueessa kohdillaan. Ainut looginen johtopäätös on, että keskusta ymmärtää, että selvitykset paljastavat tarpeen kuntaliitoksiin, Mäkelä sanoo.

– On harvinaista Suomessa, että oppositio toimii näin häikäilemättömästi. Keskustalla ja perussuomalaisilla on – kuten he kannanotossaan toteavat – enemmistö yli 200 kunnassa. Mikäli kuntien määrä vähenee, katoaa puolueilta myös valtuustopaikkoja. Näistä kiinni pitäminen näinkin härskillä tavalla on poikkeuksellista, Mäkelä harmittelee.

– Hallituksen tavoitteena on vahvat peruskunnat, joiden avulla voidaan turvata peruspalvelut tasapuolisesti kaikille suomalaisille – myös syrjäseuduilla. Uudistustarve on ollut tiedossa jo yli 40 vuotta, ja ensimmäiset kunnon askeleet eteenpäin otettiin viime hallituskaudella keskustan Mannisen ja Kiviniemen johdolla. On surullista, etteivät perussuomalaiset ole edes saaneet omaa vaihtoehtoaan esiteltyä, on keskitetty vain vastustamaan ja huutamaan ei-ei-ei, Mäkelä summaa.

– Nyt on otettava miksipä ei asenne ja lähdettävä hankkimaan tietoa, jotta kuntalaiset ja luottamushenkilöt pystyvät tekemään kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden palvelut turvaavat uudistukset.