05.02.2014
Kannanotto: Uudenmaanliitto metropolihallinnon pohjaksi
Kuntauudistus ja siihen liittyvä metropolihallinnon uudistus lähestyvät ratkaisuaan. Ratkaisut ovat tärkeitä niin koko maan tulevaisuudelle kuin myös hallituksen uskottavuudelle. Kevät on ratkaisevaa aikaa jos tuloksia halutaan tämän hallituskauden aikana. Hallituksen uskottavuus on pitkälle kiinni siitä, että näissä kahdessa maamme tulevaisuuden kannalta tärkeässä kysymyksessä saavutetaan tuloksia ennen nykyisen hallituskauden päättymistä. Molemmat sisältävät paljon intohimoja. Itsehallinnon perinne on vahvuus. Uudet ajatukset tarvitsevat tuekseen vahvaa poliittista johtajuutta ja kompromissikykyä. Tätä uusmaalaiset odottavat hallitukselta.
Pääkaupungin ympärille syntynyt vahva kasvualue ansaitsee oman tarkastelunsa. Helsingin metropolialue ei kilpaile muun maan kanssa vaan se kilpailee Itämeren suurten metropolialueiden joukossa, johon kuuluvat Tukholman, Kööpenhaminan, Hampurin, Tallinnan ja Pietarin seudut. Monet Itämeren alueella toimivat suuret yritykset valitsevat yhden paikan johon tutkimus-, pääkonttori- ja varastotoimintoja keskitetään. Suomi voi olla mukana tässä kilpailussa vahvan Helsingin metropolialueen avulla.
Metropolihallinnon on suunniteltu keskittyvän tehtävissään kaavoitukseen, maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön. Metropolihallinnon pitäisi ottaa ajaakseen myös alueen yhteinen elinkeinopolitiikka. Nämä tehtävät määrittävät pitkälle Helsingin metropolialueen ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Ne ovat laajuudeltaan siinä määrin vaativia, että ne koskettavat toimiakseen koko Uudenmaan aluetta.
Uusia hallintotasoja, uutta byrokratiaa ja eri hallintojen kilpailua pitäisi välttää. Metropolihallinnon kohdalla käyttökelpoisimpana ratkaisuvaihtoehtona voi olla tulevan metropolihallinnon järjestäminen jo olemassa olevaan ja yhteisesti hyväksyttyyn yhteistyörakenteeseen. Tällainen olisi sen perustaminen kuntien yhteisesti omistaman Uudenmaan liiton ympärille. Vuoden alusta Uudenmaan liitossa on tullut voimaan uusi perussopimus, jossa on korjattu ns. demokratiavajetta siten, että sen päätöksenteossa voimasuhteet vastaavat paremmin sen väestön jakautumista maakunnan eri osiin.
Uudellamaalla asuu lähes 1,6 miljoonaa ihmistä, joka on lähes 30 prosenttia koko maan väestöstä. Alueen väkiluvun ennustetaan nousevan 2035 mennessä 2 miljoonaan ihmiseen. Työpaikkoja on lähes 800 000 ja koko maan bruttokansantuotteesta Uusimaa tuottaa melkein 40 prosenttia. Maantieteellisesti metropolihallinnon rajaaminen koskemaan vain neljäätoista pääkaupunkiseudun sekä Keski-Uudenmaan kuntaa on turhaa, koska muun muassa Lohjan sekä Porvoon seuduilta tehdään työmatkoja sekä muita asiointimatkoja pääkaupunkiseudulle yhtä tiheään kuin esimerkiksi Keski-Uudenmaan pohjoisosista.
Itse metropoli käsitteenäkin sisältää ajatuksen alueen laajentumisesta. Metropolihallintoa ei kannata tehdä muutaman seuraavan vuoden tarpeisiin, vaan sen pitää kyetä vastaamaan seuraavien vuosikymmenten haasteisiin. Tämän vuoksi hallinnon alueen tulisi kattaa koko nykyinen Uudenmaan maakunta.
Metropolialueesta muodostuu tulevaisuudessa käyntikortti koko Suomeen. Metropolialueen elinkeinorakenteen tulee olla monipuolinen. Kun alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta tarkastellaan esimerkiksi kansainvälisten investoijien toimesta talouden ja elinvoimaisuuden tunnusluvut vertautuvat muiden metropolialueiden tunnuslukuihin. Jos metropolialue jää vain neljäntoista kunnan yhteiseksi tällöin lähes koko teollinen Uusimaa tippuu metropolialueen tilastoinnista. Alueen kansainvälisen markkinoinnin ja arvostuksen osalta tämä on puute.
Metropolivaltuusto tulisi valita suorilla vaaleilla, jolloin se voi myös puhua koko alueen äänellä. Suoriin vaaleihin liittyy myös edustavuusongelmia pienten kuntien kannalta. Tämä lähtökohta on otettava vakavasti huomioon suunniteltaessa metropolihallintoa. Pienet ja keskisuuret kunnat pelkäävät sitä, että niiden edustajamäärä tulisi olemaan hyvin vähäinen tai peräti olematon. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien ja kuntalaisten huoli on ymmärrettävä ja tärkeä paikallisen demokratian ja alueellisen edustavuuden näkökulmasta. Tulevan metropolihallinnon päätettäväksi tulee esimerkiksi maankäytön, asumisen sekä liikenteen osalta suoraan kansalaisten arkipäivää koskettavia kysymyksiä ja siksi on tärkeää, että siellä tehtävät ratkaisut ovat koko alueen asukkaiden hyväksymiä.
Metropolivaltuuston edustavuuden varmistamiseksi on olemassa suorien vaalien yhteydessäkin keinoja joilla alueellinen edustavuus voidaan turvata. Yksi vaihtoehto on alueelliset vaalipiirit. Tällöin alueellinen edustavuus voitaisiin turvata eri alueiden väkimäärien suhteessa. Metropolivaltuuston vaalit voitaisiin järjestää myös muista vaaleista poiketen listavaalina. Listavaalien avulla vaaleihin osallistuvat puolueet voidaan velvoittaa huomioimaan omassa ehdokasasettelussaan koko laaja metropolialue. Yksikään vastuullinen puolue menestyäkseen ei voisi olla huomioimatta Keski-Uuttamaata, itäistä Uuttamaata tai läntistä Uuttamaata. Puolueiden sisäinen paine tasapainoiseen ehdokasasetteluun hoitaisi tarvittavan alueellisen tasapainon. Kaikissa tapauksissa päätöksenteossa tarvitaan omaa kulmakuntaa laajempaa ajattelua.
Eero Heinäluoma
Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Outi Mäkelä
Uudenmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja
