14.05.2014
Kokoomuksen Harkimolta ja Mäkelältä ei kannatusta pakkoruotsi kansalaisaloitteeseen
Kokoomuksen kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä arvostavat Suomen kaksikielisyyttä eivätkä näe syytä poistaa toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuutta. He kannustavat ennemminkin keskusteluun, miten ruotsin kielen taitotasoa saadaan nykyisestään kohennettua.
Leena Harkimo ja Outi Mäkelä korostavat huomenna eduskunnan lähetekeskustelussa olevaan kansalaisaloitteeseen liittyen molempien kotimaisten kielten osaamisen monipuolisia hyötyjä.
”Sen sijaan, että keskustellaan ruotsin kielen saattamisesta valinnaiseksi, tulisi ennemmin pohtia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta saadaan kehitettyä ja oppimistuloksia siten parannettua. Kielikylvyt ovat mainioita esimerkkejä, mutta myös toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaminen jo varhaisemmassa kouluvaiheessa parantaisi varmasti kielitaitoa. Tunneilla voisi myös pelkän kieliopin hinkkaamisen sijaan tutustua monipuolisemmin suomenruotsalaiseen kulttuuriin, jota kautta opiskelu varmasti olisi mielekkäämpää. Pohjimmiltaan kyse on pitkälti asenteesta ja suhtautumisesta maamme molempiin kansalliskieliin”, kansanedustajat pohtivat.
Ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa.
”Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Esimerkiksi koulun tai vapaa-ajan harrastusten kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta on ehdottomasti lisättävä, jotta kielitaito myös käytännössä säilyy ja kehittyy, eikä toista Suomen kansalliskielistä tai sitä puhuvia ihmisiä koeta vieraana”, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
Kansanedustajat tyrmäävät aloitteessa esitettyjä väitteitä esimerkiksi siitä, että ruotsin kielen opiskelu heikentää muiden kielten osaamista.
”Pienelle kansalle kaikki kielitaito on tarpeen. Ruotsin kieli on yksi helpommista kielistä oppia, ja sujuva väylä monien muiden kielten opiskeluun. Myöskään mitkään tutkimukset eivät osoita monikielisten lasten oppivan jotain kieltä toisen kielen kustannuksella. Kun ruotsin kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa on ruotsin kielen kirjoittajien lisäksi myös saksaa, ranskaa ja venäjää opiskelevien lukumäärä vähentynyt”, Harkimo ja Mäkelä sanovat.
”Näen myös tärkeänä syynä sen, että Pohjoismaat ovat Suomen tärkein ja läheisin maantieteellinen yhteisö niin arvo- kuin talouspohjalta tarkasteltuna. Ruotsin kielen taito on siteemme muuhun Pohjolaan, ja väen väkisin sen katkaiseminen olisi ikävä kannanotto Suomen pohjoismaisuuden puolesta. Usein unohtuu myös olemassa oleva ihan konkreettinen mahdollisuus opiskella tai työskennellä Ruotsissa, kun kielitaidot ovat kohdillaan”, sivistysvaliokunnan jäsen Leena Harkimo korostaa.
Lisätietoja:
Leena Harkimo, kansanedustaja, p. 050-5113171
Outi Mäkelä, kansanedustaja, p. 050-5122877
