06.02.2015
Nuoret aktiivikuntalaisiksi
(Julkaistu Nykypäivä -lehdessä 6.2.2015)
Äänioikeusikärajan alentamisesta kunnallisvaaleissa 16 ikävuoteen on keskusteltu jo vuosia. Evankelis-luterilainen kirkko ehti kuntien edelle. Kysymys ei ole vain äänioikeudesta, vaan myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden vahvistumisesta. Esimerkiksi Itävallassa nuorten äänestysaktiivisuus kohosi 59 prosenttiin, kun äänioikeus myönnettiin 16-vuotiaille.
Kunnallispolitiikkaa pidetään perinteisesti demokratian kouluna. Sen myötä laajalle joukolle kansalaisia mahdollistuu osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen. Tätä kautta koko yhteiskunnan ja valtion kansanvaltainen perusta saa laajan tuen ja hyväksynnän, legitimiteetin. Tässä on ollut suomalaisen kansanvaltaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus. Mutta olemmeko kadottamassa tämän vahvuuden?
Kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin aktiivisiin ja osallistuviin, sekä toisaalta politiikasta ja puolueista vieraantuneisiin ja syrjäytyviin. Tutkimusten mukaan myös suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko.
Kansanvaltaisuusperiaate edellyttää mahdollisimman laajaa osallistumisen ja vaikuttamisen turvaavaa keinostoa. Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vuonna 2011 Euroopan neuvosto antoi suosituksen kansalaisten osallistumisesta kunnalliseen toimintaan, jossa kehotetaan arvioimaan vaalijärjestelmien puutteita ja säännöksiä, jotka voivat rajoittaa tiettyjen väestönosien äänestämistä, ja voidaanko kyseiset puutteet poistaa tai säännökset muuttaa.
Nuorisolain myötä säädettiin, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalain uudistus on nyt vahvistamassa nuorten osallistumista entisestään, kun nuorisovaltuustoista tulee lakisääteisiä. Lain eduskuntakäsittely olisi oikea hetki keskustella seuraavasta askeleesta ja tarvittavista lakimuutoksista äänestysiän laskemiseksi.
Äänestysikärajan laskun toteuttaminen seuraavissa kunnallisvaaleissa olisi luontainen jatkumo nuorten paremmalle huomioimiselle ja kuulemiselle. Jos ensimmäistä vaalikokemusta ei koe nuorena ja kotikunnassaan, voi kynnys myöhempään osallistumiseen toisella opiskelu- tai työpaikkakunnalla nousta ylittämättömäksi. Nykytilanteessa ensimmäinen tilaisuus äänestää tulee yleisimmin 20-vuotiaana. Huomionarvoista on myös, että 16-vuotias maksaa veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa. Koska 16-vuotiaaseen kohdistuu yhteiskunnallisia velvollisuuksia, on epätasa-arvoista, että vastaavasti nuorella ei ole oikeuksia.
Suomi ylpeilee kansainvälisillä foorumeilla kansanvaltaisesta kunnallishallinnosta, jolla on laaja yhteiskunnallinen vastuu. On maallemme kunniakysymys, että kansanvaltaisuuden ajanmukaisuudesta huolehditaan. Sen tulee vastata asenteiden ja ympäristön muutoksiin. Äänioikeuden ulottaminen nuorille on konkreettinen esimerkki, jonka toteutus on viime vuosina edennyt monissa maissa. Tässä kehityksessä Suomen on perusteltua olla aktiivisesti mukana.
Outi Mäkelä ja Aimo Ryynänen, kunnallisoikeuden emeritus professori
äänestysikäjuttu
