19.03.2015

Lainsäädäntökoneistossa tarvitaan myös purkutoiminto

Suomalaiset ovat kansaa, joka paitsi rakastaa sääntöjä, myös noudattaa niitä tunnollisesti. Liika on kuitenkin liikaa.

On tultu tilanteeseen, jossa normiähky on alkanut tukahduttaa yritystoiminnan mahdollisuuksia, estää investointeja ja hankaloittaa tavallisten ihmisten elämää. Liika sääntely aiheuttaa myös ylimääräisiä kustannuksia, hidastaa ja vaikeuttaa hyödyllisten asioiden tekemistä ja lannistaa oma-aloitteisuutta. Kyseessä on salakavalasti etenevä tauti, koska sen kustannukset jakautuvat kaikille tasaisesti. Ne eivät useinkaan näy missään budjetissa.

Pieni kansa pinta-alaltaan suuressa maassa tarvitsee joustavuutta. Ei ole tätä päivää, että valtio määrää, milloin kauppoja tai parturiliikkeitä saa pitää auki ja milloin ei. On vaikea käsittää, miksi vappupäivän silliaamiainen ei riitä ravintolan jatkoaikaluvan perusteeksi mutta formulakisojen näyttäminen riittää. Miksi viranomaiset voivat viivästyttää hyödyllisiä investointeja jopa vuosilla, valittamalla toinen toistensa päätöksistä?

Kun eduskunnan ensisijainen tehtävä on lainsäädäntötyö, johtaa se osaltaan helposti siihen, että lakien ja sääntelyn määrä jatkuvasti kasvaa ja kertaantuu ilman, että vanhaa puretaan tai lakien tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan. Vääristyneimmillään hallitusten aikaansaannoksia arvioidaan käsiteltyjen esitysten määrissä, jolloin myös lisääntyy työn laatuun liittyvä riski. Näistä syistä olisi paikallaan, että seuraavalla hallituskaudella luotaisiin esimerkiksi valtioneuvoston yhteyteen riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on toimia lainsäädäntötyön laadun suodattimena ja valvoa sääntelyn laatua ja keinojen vaikuttavuutta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on myös kantanut kortensa kekoon julkaisemalla kannanoton normien järkevöittämisestä. Siinä nostetaan esiin teemoja, joilla olisi nopeasti ja helposti mahdollista saada aikaan näkyviä tuloksia työllisyyden ja investointien edistämisessä. Kannanotossa ehdotetaan helpotuksia muun muassa päivittäistavarakaupalle, matkailu- ja ravintola- sekä panimoaloille ja rakentamiseen. Siinä on toimenpiteitä helpottamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja vauhdittamaan erilaisten lupien käsittelyä.

Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee toimiakseen pelisääntöjä ja markkinat tarvitsevat tehokkaalle toiminnalleen selkeät raamit. Parhaimmillaan hyvät normit madaltavat liiketoiminnan kustannuksia ja toimivat kokonaan uusien teollisuudenalojen lähtökohtina, kuten esimerkiksi matkapuhelinteollisuuden kohdalla tapahtui.

Ihmisten henkeä ja terveyttä kannattaa suojella. On myös välttämätöntä rajoittaa toimintaa, joka turmelee ympäristöä tai aiheuttaa haittaa sivullisille. Kaikella on kuitenkin rajansa.

Varsinaista norminpurkuministeriötä tuskin koskaan perustetaan, mutta säätelyä, sen laatua ja tarpeellisuutta kriittisesti arvioiva taho palvelisi hyvin nyky-yhteiskuntaa ja lisäisi sujuvuutta.