07.04.2015

Suomalainen koululainen pärjää tulevaisuudessakin

Suomalaisen peruskoulun perusta on ennen kaikkea yksilöllinen opetus, jonka ansiosta jokainen saa tarvitsemansa tuen lahjakkuutensa edistämiseen. Peruskoulu on toimiva ja nykymuodossaan korkealle arvostettu, mutta on rakentavaa pohtia, miten sen kehitys ja resurssit turvataan, jotta voimme olla ylpeitä Pisa-menestyksestämme jatkossakin.

Hiljattain julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyssä listattiin asioita, joita vastaajien mielestä peruskoulussa tulisi opettaa. Listan kärjessä olivat vuorovaikutus- ja tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä oppimaan oppiminen. Yksittäisten aineiden opiskelun sijaan lapset ja nuoret tarvitsevat siis kriittisen ajattelun taitoja, kykyä käsitellä digitaalisen yhteiskunnan tietomassoja, sekä taitoa hahmottaa kokonaisuuksia.

Peruskoulun on kehityttävä yhteiskunnan mukana. Tämä edellyttää opetuksen nopeaa ja jatkuvaa reagointia muutostarpeisiin. Perusopetuksen laatukriteereitä on päivitettävä yhteistyössä opetusalan asiantuntijoiden kanssa, jotta jokainen nuori saa yhtä laadukasta perusopetusta asuinpaikasta riippumatta.

Tavoitteena tulee olla, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on selkeä suunnitelma siitä, mitä haluaa tehdä yhdeksännen luokan jälkeen. Vuosittain noin 3000 peruskoulun päättävää nuorta joko jättää hakematta kokonaan tai ei ota vastaan toisen asteen opiskelupaikkaa. Voimme kääntää suuntaa panostamalla laadukkaaseen, nuorta tukevaan, opintojen ohjaukseen.

Opettajille tarjottava peruskoulutus sekä täydennyskoulutus ovat merkittäviä asioita koulun toiminnan kannalta. Motivoitunut ja osaava opettaja voi antaa ajanmukaisilla välineillä uusimpaan mahdolliseen tietoon perustuvaa opetusta. Myös opettajien työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Korkeatasoinen perusopetus on yhteiskuntamme kulmakivi. Kansakuntana me pärjäämme ainoastaan osaamisella ja sivistyksellä, työllä sekä tahdonvoimalla.