15.04.2015
Uskottava puolustus on vakuuttavan ulkopolitiikan liittolainen
Viime päivät ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on juuttunut Natoon. Liittyminen ei liene realismia ihan lähiaikoina, vaikka ainakin itse olen sitä mieltä, että asiaa on vakavassa mielessä selvitettävä seuraavan kauden aikana.
Tällä hetkellä ensisijaista on puolustuksemme ajantasaisuuden varmistaminen, riittävät resurssit ja maanpuolustustahdosta huolehtiminen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tänään eduskunnan päättäjäisissä ja totesi, että puolustuksen perusratkaisut ovat olleet oikeita ja puolustusvoimauudistus toteutettiin mallikkaasti. Edessä olevat haasteet edellyttävät päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla voidaan monipuolistaa valmiuksiamme. Presidentin mukaan tämä tarkoittaa mm. ajantasaista tiedustelukykyä ja sen vaatimaa lainsäädäntöä.
Yksi suurimmista huolenaiheista itselläni liittyen maanpuolustukseen on ollut jo pidemmän aikaa maanpuolustustahto ja sen ylläpito. Aika-ajoin kuulee nuoremmilta, kuinka he pitävät siviilipalvelusta työelämän kannalta hyödyllisempänä tai muista syistä houkuttelevampana vaihtoehtona kuin varusmiespalvelusta, mutta varusmiespalveluksen koulutuksellisia ja työelämähyötyjä ei tule unohtaa palvelusmuotoja arvioitaessa.
Siviilipalveluksesta voi toki saada hyödyllistä työkokemusta esim. sosiaali-, media- tai ravintola-alalle, mutta aivan samalla tavalla sotilaspoliisikoulutus auttaa myöhemmin turvallisuusalalle hakeutuvaa tai varusmieskuljettajan koulutus auto- ja kuljetusalalle hakeutuvaa. Varusmiespalveluksessa hankittu kokemus on kovaa valuuttaa myös esimerkiksi kokin tai lentäjän koulutuksessa. Armeijan johtajakoulutuksesta voi saada joissakin yliopistoissa suoraa hyvitystä opintopisteinä. Armeijassa opitaan ensiaputaitoja, erätaitoja, erilaisia teknisiä taitoja ja kohennetaan kuntoa.
Sen lisäksi, että armeija todella tuottaa varusmiespalveluksen suorittaneille hyötyjä siinä missä siviilipalvelus sivarin käyneille, se toteuttaa ainutlaatuisen tärkeää yhteiskunnallista tehtävää eli takaa maan turvallisuuden ulkopuolisia uhkia vastaan.
Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuden tuottamaan, läntisen Euroopan mittakaavassa varsin suureen reserviläisarmeijaan. Siitäkin huolimatta, että sodan ajan reserviä pienennetään varustelutason ja tekniikan edistyessä. Asevelvollisuus tuottaa Suomelle armeijan, jonka sotilaat ovat motivoituneita, kykeneviä ja taidoiltaan kelpoisia toimimaan sodan ajan tehtävissä. Sotilaallinen maanpuolustus ei voi perustua muuhun kuin armeijaan. Varusmiespalveluksen lisäksi maanpuolustushengen kannalta on tärkeää, että meillä on aktiivinen reserviläistoiminta, naisten vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta, sekä myös järjestelmällistä tiedotusta ja tutustumista puolustusvoimien toimintaan.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä mainittakoon, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää ensi viikonloppuna pääkaupunkiseudun lukiolaisille suunnatun turvakurssin Santahaminassa. Kurssilla tutustutaan viranomaisten toimintaan ja tehtäviin sekä harjoitellaan arjen kriisitilanteiden taitoja. Tämän kaltainen opetustoiminta on omiaan pitämään yllä mielenkiintoa maanpuolustusta kohtaan.
Uskottava puolustus on vakuuttavan ulkopolitiikan liittolainen ja siitä on pidettävä kiinni.
