24.06.2015

Sääntely-Suomesta Sujuvaksi Suomeksi

Sääntely-Suomesta on tullut käsite. Iltapäivälehdissä uutisoidaan herkästi toinen toistaan uskomattomammista tapauksista, joissa viranomaistahot ovat vaatineet lupatodistuksia tilanteissa, joissa sellaista ei ole edes voitu kuvitella tarvittavan. Suomalaisten on helppo uskoa, että mikäli jollekin asialle ei ole myönnetty erikseen kirjallista lupaa, se on luultavasti kielletty.uhann

Eduskunnassa käsiteltiin tänään pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta. Ilmoituksessaan todettiin, että sääntely ja säännöt ovat toki välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden ylläpitämiseksi ja takaamiseksi, mutta liika on aina liikaa.

Kokoomus on ollut normien purkamisessa aktiivinen jo viime kaudella, ja puolueiden yhteisen paremman sääntelyn työryhmän toimesta lupaprosessien määrään on jo onnistuttu puuttumaan. Vielä kuitenkin riittää tehtävää

Normien purkamisen tarkoituksena on esimerkiksi poistaa yrittäjiltä markkinoille tulemisen esteitä ja keventää toiminnan rajoituksia. Tämä voi tarkoittaa kaupan suuryksikkösääntelyn neliömäärärajan tuntuvaa korottamista, ravintola-alan anniskelusäädösten yksinkertaistamista, alakohtaisten luvanvaraisuuksien keventämistä, ja määrällisen tarveharkinnan väljentämistä tai poistamista vahvasti säännellyillä aloilla kuten vaikkapa liikenne- tai apteekkialalla.

Mitään alaa ei ole rajattu normitalkoiden ulkopuolelle. Toimialakohtaisen sääntelyn purkaminen terveen kilpailun edistämiseksi ja markkinoiden toiminnan parantamiseksi koskee kaikkia aloja, eikä vain niitä, jotka on erikseen mainittu

Aukioloaikojen vapauttaminen on hyvä ja konkreettinen kirjaus hallitusohjelmassa. Se on vastaus vuosien varrella ilmenneisiin lukemattomiin järjenvastaisiin tilanteisiin, kun parhaiden turistisesonkien aikana osassa Suomea ei ole saanut pitää liikkeitä auki. Tai siihen, että itsenäisyyspäivän kampauksia laillisesti tekemään päästäkseen parturiliikkeet ovat joutuneet hakemaan 200 euron hintaisen poikkeusluvan. Kaikkein selkeintä olisi kumota koko liikeaikalaki.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi myös sääntelyn nettomääräinen keventäminen. Tämä tarkoittaa, että jos uutta sääntelyä tulee, samalla on purettava vanhaa sääntelyä vähintään vastaavassa määrin. Oleellisinta ovat kuitenkin vaikutukset, ei niinkään pykälien määrä. Tuhat fiksua pykälää on lopulta parempi kuin sata huonoa. Kaikki normit eivät myöskään ole turhia: esimerkiksi ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava.

Tällä hallituskaudella on tarkoitus perustaa valtioneuvoston yhteyteen lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on arvioida lainsäädännön käytännön vaikutuksia. Jo voimassa olevat normit ja säädökset arvioidaan, ja niistä puretaan sellaiset, jotka eniten hidastavat ja haittaavat kansalaisia ja yritystoimintaa. Lupaprosesseja sujuvoitetaan, ja pyritään tilanteeseen, jossa erilaisia lupahakemuksia ei jauheta byrokratian hampaissa kohtuuttoman pitkään.

Sääntely-Suomi kuuluu historiaan. Joustavuus on pienen maan valttikortti, ja sääntö- ja normikitkaa on pystyttävä poistamaan Suomen rattaista. Tavoitteena pitää olla Sujuva Suomi.