16.07.2015

Sinilevälle ei antauduta

Ne ovat täällä taas. Ensimmäiset uutiset Itämeren sinilevähavainnoista Helsingissä saatiin lukea tämän viikon alussa.

Itämeren ravinnekuormitus on ongelma, josta on puhuttu ja oltu huolissaan vuosikaudet. Yksinkertaistettuna meren rehevöityminen johtuu lisääntyneiden ravinteiden määrästä. Typpeä ja fosforia kertyy Itämereen paitsi pelloilta valuvien lannoitteiden, yhdyskuntien jätevesien ja ilmasta tulevan laskeuman mukana. Sisävesien tila vaikuttaa myös, sillä järvet ja joet kuljettavat mereen ravinteita.

Vaikka ravinnekuormitus saataisiinkin loppumaan, ei rehevöityminen välttämättä pysähdy.

Kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Yhdyskuntajätevesien puhdistus on tehokkaampaa ja jätevesien mukana kulkeutuu Itämereen vain kuusi prosenttia sen fosforikuormituksesta. Lisääntyneet sateet ja nouseva lämpötila kuitenkin lisäävät osaltaan myös Itämeren leväntuotantoa ja rehevöitymistä.

Halu huolehtia Itämeren tilasta on alueen maissa yhteinen, ja lukuisat virkamies- ja järjestötahot ovat Suomessakin ilmaisseet tukensa meren pelastamiseksi. Valitettavasti hyvät aikeet, tuki ja halu auttaa eivät yksin riitä. Tarvitaan konkreettisia tekoja.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että EU:n puitteissa ja Itämeren alueen valtioiden kesken on jatkettava tiivistä yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi ja alueen talouskehityksen vahvistamiseksi. Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja samalla lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Itämeri on muutenkin hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä.

Ympäristöministeriö rahoittaa tänä vuonna merensuojeluhankkeita 2,1 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi kesäkuussa käynnistyi hanke, jolla kerätään tietoja peltojen ominaisuuksien ja viljelymenetelmien vaikutuksesta vesistöjen ravinnekuormitusriskiin. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on myös mm. Suomen Ympäristökeskuksen hanke, joka tähtää fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen ja sitä kautta Saaristomeren vedenlaadun parantamiseen peltojen kipsikäsittelyllä.

Tutkimustieto Itämeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kasvaa jatkuvasti ja sitä myöden myös keinot vaikuttaa tehostuvat. Vaikka sinilevästä on jo tullut saaristolaisten jokakesäinen riesa, rehevöitymiselle ei ole syytä antaa periksi.