16.11.2015
ARA:n kassasta ei ole pääkaupunkiseudun rahasammoksi
Helsingin Sanomat spekuloi 12.11. ajatuksella, että Helsingin seudun liikenneinvestointeja voitaisiin rahoittaa valtion asuntorahaston ”ylimääräisillä” kassavaroilla. Jutun mukaan rahastossa on irtorahaa 500–600 miljoonaa euroa.
Ajatus juontaa juurensa asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahden kehittelemään malliin, jolla voitaisiin kytkeä tiiviimmin toisiinsa asuntorakentaminen ja Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL-sopimus, jonka tavoitteena on ollut kannustaa kuntia asuntotuotantoon.
Viime hallituksen aikana MAL-sopimuksesta tehtiin vuorovaikutteinen siten, että sopimukseen kytkettiin ns. porkkanarahat. Porkkanana alueelle tarjottiin Pisararataa. Kunnat ovat osaltaan petranneet asuntotuotannossa, mutta sopimus jäi valtion puolelta toteutumatta, kun hallitus päätti vetää rahoituksensa radalta.
Nyt pohditaan mikä olisi tapa ratkaista sopimus siten, että hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomen veturialueen kasvun ja asuntotuotannon kannalta keskeisiin liikennehankkeisiin voitaisiin löytää taloudellista vipua.
Idea kuulostaa sinällään loogiselta, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Asuntorahasto kuuluu osaksi valtion budjettia ja budjetin jakamisesta eri toimintojen kesken sovitaan budjettikehyksessä. Jos liikennehankkeille ryhdytään lypsämään rahaa ARA:n kassasta, on kyse budjettikehyksen kiertämisestä. Tiedetään että vajetta talouden resursseista on monilla muillakin budjettilohkoilla ja painopisteiden puntarointi tulisi tehdä osana kokonaisuutta, eikä tiskin alta.
Miljoonien perään haikailevilla on ilmeisesti myös sekoittuneet rahaston kassavarat ja rahaston taloudellinen tulos. ARA:lle korkotuottoja tuottavan ARAVA-lainakanta on pienenemässä koko ajan, ARAVA korot laskevat ja korkotukilainojen korkotukimenot kasvavat yleisen korkotason noustessa.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ARA:n korkotukilainojen kanta oli 11,4 miljardia euroa, joista takausvastuita 9,4 miljardia euroa. 5 % keskimääräisellä korkotasolla ennakoidut korkotukilainakannan korkotukimaksut olivat 1,4 miljardia euroa. Jos rahaston tase tyhjennetään, takaukset ja korkotuet maksetaan budjetista.
Vaikka siis rahaston kassa näyttää tällä hetkellä positiivista, ennusteiden mukaan tulos on jo tämän vuoden aikana kääntymässä tappiolliseksi. Positiivinen kassa johtuu tällä hetkellä siitä, että kassaan tulee ARAVA -lainojen lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä sieltä maksetaan avustuksia ja korkotukia. Lyhennykset eivät siis ole tuottoja vaan pääoman palautuksia.
Eli ennen kuin julistetaan rahasampo löytyneeksi, lienee syytä tuumata asiaa vielä pariin kertaan.
HS:n juttu: Pisararata voi sittenkin toteutua – rahat ehkä valtion asuntorahastosta
