06.05.2016
Uskaltaako Suomi avautua tulevaisuudelle?
Lentävät autot vakiinnuttivat paikkansa tieteiselokuvien vakiokuvastossa vuosikymmeniä sitten. Ne symboloivat tulevaisuutta ja sellaista huipputeknologiaa, jollaista emme voineet edes kuvitella. Autot eivät vielä 2010-luvullakaan arjessa lennä, mutta posti lentää jo koeluonteisesti pienlennokin avulla jossain päin Suomea saaristoasukkaille. Toisaalla kehitellään satelliittiteknologiaa tai suunnitellaan kokeilualuetta robottiautoille.
Meillä on kuitenkin myös kokemusta siitä, etteivät jotkut tämän päivän käytetyimmistä älypuhelinsovelluksista tai joukkoistamisen malleista olisi voineet syntyä Suomessa tiukan sääntelymme vuoksi. Normi-ilmastoa tulisikin kehittää sellaiseksi, että se estää mahdollisimman vähän ja mahdollistaa mahdollisimman paljon. Väkiluvultaan pienessä, mutta pinta-alaltaan suuressa maassa joustavuus on paras tapa jouduttaa kehitystä. Jos nyt uskallamme avata ovet uudistuksille, on meillä mahdollisuus nousta maailman innovaatiolaboratorioiden kastiin.
Yhteiskunnan rakenteita on myös voitava ajatella täysin uudella tavalla. Julkisten palveluiden laajempi avaaminen kilpailulle mahdollistaisi useimmissa tapauksissa nopeamman ja tarkoituksenmukaisemman kehityksen ja toisi etuja asiakkaille. Huoli palveluiden saatavuudesta vähäväkisillä alueilla on toki ymmärrettävää; monissa maissa esimerkki on kuitenkin osoittanut, että palvelut on mahdollista turvata myös markkinat vapauttamalla.
Yhteisöllisyys on monissa asioissa tärkeä kantava voima, joka vie kehitystä eteenpäin. Uudet keksinnöt eivät synny vain tiedemiesten laboratorioissa tai etäisissä ajatushautomoissa: ne syntyvät kuluttajien tarpeesta. Kaikilla meistä on jo tulevaisuuden avain taskussamme, kun kannamme älypuhelinta mukanamme kaikkialle.
Airbnb:n kaltaiset palvelut ovat mullistaneet hotellibisneksen ja osoittaneet, että kuluttajat haluavat palveluita, joiden käyttäminen on helppoa ja mutkatonta, ja jotka toimivat ilman hankalia välikäsiä. Yhteisöllisyys ja joukkoistaminen edustavatkin nykymaailman tehokkainta teknologiaa, jolla arkisista asioista saadaan tiedonkulkua sujuvoittamalla vieläkin helpompia. Sen sijaan, että asettuisimme poikkiteloin tämänsuuntaisen kehityksen tielle, olisi tärkeää kehittää jo olemassa olevia järjestelmiä niin, että yhteiskunnan tekemien pelisääntöjen puitteissa voitaisiin hyödyntää kaikkia resursseja paremmin samalla, kun kitketään harmaata taloutta.
Palveluiden ketjuttaminen palvelee kuluttajia, ja sellaiset palvelut ja sovellukset, joiden kautta voi varata esimerkiksi lomalennot, hotellit ja vuokrata matkalle auton, ovat jo nyt suosittuja. Tulevaisuutta ovat digitaaliset palvelut, joiden kautta on mahdollista suunnitella reitti Utsjoelta Helsingin kautta Kööpenhaminaan, ja ostaa kerralla kaikki tarvittavat matkaliput eri kulkuvälineisiin.
Suomi on pieni maa, jossa ei voida sääntelyllä ja verotuksella kuristaa innovaatioita hengiltä. Suomen on oltava maa, jossa on tilaa ja mahdollisuuksia uudenlaiselle ajattelulle ja kannustimia kehitykselle. Ehkä sillä tavoin voimme saada autotkin lentämään.
Julkaistu myös Verkkouutisten blogissa 6.5.2016
