19.01.2017
Ei päästetä Nurmijärveä nukkumalähiöksi
Nurmijärvi-ilmiö on voimissaan. Tonttien luovutukset ovat kasvussa, väkimäärä lisääntyy, ja Nurmijärvi on Uudenmaan neljänneksi vetovoimaisin kunta. Olemme myös Suomen kolmanneksi vetovoimaisin paikka yrityksille: syinä ovat mm. helppo lähestyttävyys, yhteistyön helppous ja nopeus päätöksenteossa.
Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin vain 60,9 %, kun esimerkiksi Keravalla luku on 73,8 %, Tuusulassa 77,1 % ja Hyvinkäällä jopa 93 %. Vantaalla mennään jo reippaasti yli sadan prosentin.
Meiltä muualle töihin pendelöivien määrä on huikea: suurin osa 42 000 nurmijärveläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Vain noin 6900 työskentelee oman kunnan alueella. Pitäisikö meidän olla huolissamme siitä, onko Nurmijärvestä tulossa nukkumalähiö?
Nukkumalähiö määritellään mm. seuraavasti: paikka jossa käydään vain nukkumassa, lähiö jossa ei ole työpaikkoja, tai virikkeetön lähiö. Työpaikkojen lukumäärän perusteella nukkumalähiön määritelmä osuukin Nurmijärvellä huolestuttavan lähelle.
Virikkeiden osalta kunnan palveluiden ja kunnassa tarjottavien harrastetoimintojen suhteen voi olla tyytyväinen, sillä ainakin saadun palautteen perusteella palveluita pidetään hyvinä ja harrastemahdollisuuksia monipuolisina. Virikkeisiin kuuluvat silti myös kaupalliset palvelut, ja tässä suhteessa asiointiliikennettä suuntautuu meiltä, Suomen suurimmasta kunnasta, huolestuttava määrä oman kunnan ulkopuolelle.
Kysynnän ja tarjonnan laki on armoton: jos kysyntää ei ole, ei kovin pitkään ole tarjontaakaan. Kauppa elää toki parhaillaan nettiajan muutosta, ja sen seurauksena myös kaupungeissa on jo tapahtunut esimerkiksi kivijalkavaateliikkeiden katoamista.
Mielestäni olisi aika herättää laajempaakin keskustelua siitä, miten välttäisimme nukkumalähiökehityksen. Olisi hienoa kuulla kuntalaisilta ja paikallisilta yrityksiltä ideoita siitä, minkälaisin eri tavoin kuntalaisten olisi helpompi löytää paikallisiin yrityksiin, miten paikallisen yrittäjyyden volyymia ja työllistämisastetta saataisiin kasvatettua, sekä miten saisimme ostovoimamme hyödynnettyä ja nurmijärveläiset – ja muutkin – asioimaan Nurmijärvellä.
Vaikka elämmekin yhä rajattomammassa maailmassa, sen sortin kotiseututyö on yhä paikallaan, että olemme ylpeitä ostaessamme omasta kunnasta. Paikallisissa yrityksissä asioiminen näkyy suoraan veroeuroina ja lisääntyvinä työpaikkoina – ja sitä kautta yhä lisääntyvänä hyvinvointinamme.
Nurmijärvi ei saa tyytyä Helsingin makuuvaunuksi, vaan kunnan tulee olla aktiivinen, palveleva ja työllistävä – hereillä oleva kunta. Siihen meillä on kaikki eväät, mutta tsemppiä ja yhteistyötä tarvitaan kaikilta, niin päättäjiltä, yrittäjiltä kuin kuntalaisiltakin. Jokaisen olisi hyvä pohtia, voisiko päivittäiset asiansa hoitaa naapurikunnan sijaan omassa kunnassa.
Julkaistu Nurmijärven uutisissa 18.1.2017
