07.07.2017

Eurooppalainen juomakulttuuri on ovella – alkoholilaki on vietävä maaliin

Nykyinen alkoholilainsäädäntö ohjaa kuluttajat Tallinnaan. Samalla kotimaiset yrittäjät ovat joutuneet odottamaan alkoholilain uudistuksen toteuttamista epävarmoina. Takertuminen enimmäisvahvuuden maltilliseen nostoon 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja valmistustapaneutraliteettiin ovat aiheuttaneet horjahduksia uudistuksen keskeisistä päämääristä. Alkoholilain uudistuksella on määrä hillitä kasvavaa matkustajatuontia sekä lisätä pienpanimoiden ja ravintoloiden toiminnan edellytyksiä. Taloustutkimuksen arvion mukaan vahvan oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonti Virosta vähenisi puoleen. Esityksen on määrä tulla viimeinkin eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Uudistuksen ahkerat vastustajat väittävät, että Viron mahdolliset alkoholiveron korotukset lopettaisivat matkustajatuonnin. Oletus on vähintään toiveikas, koska laatikollinen esimerkiksi nelosolutta maksaa kaikkien korotusten jälkeenkin Virossa alle puolet siitä mitä Alkossa. STM:n arvion mukaan pelkästään alkoholiveron tuotto kasvaisi 65 miljoonalla eurolla uudistuksen myötä. Kulutus siirtyy yhä enemmän vahvoista juomista miedompiin.

Limuviinalla pelottelu on vastuutonta politikointia, sillä termi on harhaanjohtava. Termiä viljelevät tahot tietävät hyvin, että kyseiset sokerilitkut ovat jo kauppojen hyllyillä. Alkoholia ei ole nuorten saatavilla eikä ole myös uudistuksen jälkeenkään. Tutkimusten mukaan nuoret käyttävät alkoholia yhä vastuullisemmin verrattuna aiempiin sukupolviin. Kulttuuri on muuttunut esimerkin eikä byrokratian takia.

Uudistus parantaa kotimaisten tuottajien tilannetta suhteessa muihin tuottajiin. Pienpanimomme hyötyvät ulosmyyntioikeudesta ja positiiviset vaikutukset heijastuisivat mallasohran viljelyyn luoden työpaikkoja. Uudistus kannustaa pienpanimoita investoimaan ja kasvattamaan tuotantoaan. Tähän asti viinitiloilla on jo ollut ulosmyyntioikeus, mikä on asettanut toimijat eriarvoiseen asemaan. Suomalaisissa yrittäjillä olisi osaamista ja tahtoa viedä Suomi pienpanimoiden maailmankartalle. Kuitenkin oma lainsäädäntömme jäykkyys on yksi syy miksi suomalaiskaksikko päätti pystyttää panimon hiljattain Viroon.

Panimoiden lisäksi ravintolat hyötyvät lukuisista uudistuksista. Alkoholin kokonaiskulutus ja haitat eivät välttämättä lisääntyisi, mutta uudistus suuntaisi kulutuskysyntää merkittävämmin ravintola-alalle. Esimerkiksi anniskeluaikojen lupaprosessia kevennetään. Anniskelua saa tulevaisuudessa jatkaa ravintoloissa pysyvästi ilmoituksella kello neljään saakka. Nykyisin jatkoaikalupaa on pitänyt hakea erityisin ohjelmaperustaisin syin, mikä on aiheuttanut päänvaivaa pienemmille ravintoloille. Myös sellaisista asioista luovutaan, joiden valvonta on käytännössä tähän asti sivuutettu täysin. Näitä ovat esimerkiksi määräykset annosvaatimuksista ja velaksimyyntioikeudesta.

Turha holhous on tullut tiensä päähän. Menetämme omatekoisilla rajoituksilla työpaikkoja ja verotuloja. Suomi on menossa kohti eurooppalaista juomakulttuuria, jota vain byrokratia hidastaa. Laadukkaammat tuotteet ja ravintolanautiskelu ovat osa tätä kulttuuria ja alkoholilain uudistus tukee kulttuurin vahvistumista.