04.10.2017
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu laajennettava muillekin kaupunkiseuduille
Kaupunkien ja maakuntien roolijako uhkaa jäädä epäselväksi maakuntauudistuksessa. Erityisesti kasvu- ja elinvoimakysymyksissä asiaa tulisi vielä pohtia tarkemmin mm. siitä näkökulmasta, että kaupungit toteuttavat läheisyysperiaatetta maakuntia paremmin ja tuntevat alueen olosuhteet. Kunnilla ja kaupungeilla on mm. tulo- ja yhteisöverojen vuoksi maakuntia vahvemmat kannustimet työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseen. Paikallishallinnon ja maakuntien välisen työnjaon epäselvyys hämärtää myös vastuunjakoa.
Suomen 21 suurinta kaupunkia kokoontuvat huomenna keskustelemaan kaupunkien roolista ja tulevaisuudesta maakuntauudistuksessa. Neljä viidestä suomalaisesta asuu näiden kaupunkiseutujen alueella. Sote-palveluiden siirtyessä suurempien hartaiden hoidettavaksi kaupunkien ja kuntien erilaistumine tapahtuu elinvoimapolitiikan saralla. Suuret kaupungit kykenevät hoitamaan elinvoimapolitiikkaansa niin hyvin, että maakuntien on turha sekaantua tähän.
Pääkaupunkiseudun kunnille on neuvoteltu erillisratkaisu, jonka mukaan kasvupalvelut eli työllisyys- ja yrityspalvelut voidaan järjestää kuntayhtymän puolesta eikä maakunnan tasolla. Kasvupalvelulaki on vielä valmistelussa ja hallituksen riveistä on nähty vihreää valoa erillisratkaisun laajentamiseksi koskemaan myös muita kaupunkiseutuja. Nyt olisi mielestäni ministeri Lintilältä viisautta ottaa asia vielä uudelleen käsittelyyn ja kutsua kaupungit neuvottelupöydän ääreen.
Olisi koko maan etu olisi, jos pääkaupunkiseudulle luvattu erityisjärjestely ulotettaisiin muihinkin Suomen kasvukeskuksiin. Samalla voitaisiin selkeyttää kuntien ja kaupunkien roolijakoa suhteessa maakuntiin laajemminkin. Maakunnille on luontevaa antaa sote-tehtävien lisäksi rooli aluetta yhdistävissä maakuntakaava- ja liikennejärjestelmätyön rooleissa. Kaupungeille ja suurille kunnille on puolestaan perusteltua antaa itsehallinnollinen tila toimia tehokkaasti kilpailukyvyn, kasvun ja elinvoiman kasvattamiseksi.
Kaupunkien menestys ei ole nollasummapeliä, vaan kaupunkiseutujen naapurit ja koko maa hyötyvät kasvun tuottamista hyödyistä. Aluetalouden näkökulmasta tiedetään, että talouskasvun, kaupungistumisen ja tuottavuuden kasvussa on selkeä positiivinen yhteys. Kaupungistumisen kierrettä ei tule pysäyttää. Tulevaisuuden megatrendit kuten robotisaatio ja digitalisaatio tulevat todennäköisesti kiihdyttämään kaupungistumista entisestään. Jos ja kun kaupungistumista ei haluta asettaa vastakkain maaseudun kanssa, niin eikö olisi oikeudenmukaista antaa kaupungeille työvälineet kasvun tuottamiseen?
Kaavaillut maakunnat tulemaan olemaan resursseiltaan ja voimavaroiltaan hyvin erilaisia. Asiantuntijat ovat pitäneet alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Suunnitelluista maakunnista vain kahdeksan pääsisi ylitse kestävän väestörajan. Useimpien maakuntien kantokyky on jo koetuksella sote-tehtävien hoidossa. Meillä tulee olla rohkeutta arvioida maakuntien määrää kriittisessä valossa. Asiantuntijatiedon myötä on selvää, että 18 maakuntaa voi olla ainoastaan siirtymäratkaisu.
Valitettavasti keskustan piiristä on esitetty ajatuksia kaupungistumisen jarruttamisesta tai suoranaisesta estämisestä. Pääministeri Sipilä on todennut uskovansa kaupungistumisen virran kääntyvän. Pekkarinen taas esitti budjettiriihen yhteydessä, että hallituksen tulisi estää kaupungistumista. Lausuntoja on paikkailtu myöhemmin toteamalla, että keskusta ei aseta kaupunkeja ja maaseutua vastakkain. On kuitenkin merkillepantavaa, että hallitusohjelmassa on 20 000 sanaa, mutta ei yhtäkään mainintaa kaupungistumisesta. Kasvupalveluiden laajentamisen lisäksi Kaupunkipoliittisen selonteon antaminen eduskunnalle viimeistään nyt olisi viisas teko, mikä saattaisi rauhoittaa kaupunginjohtajien huolia. TEM-ministerit ovat näyttäneet selonteolle varovaisen vihreää valoa.
Tunnepolitikoinnin aika on ohi. Ministeri Vehviläinen vastasi kaupunginjohtajille Kuntalehden haastattelussa, että maakuntauudistus on vietävä läpi, vaikka kritiikkiä tuleekin monesta kulmasta. Kritiikkiä, varsinkaan useasta suunnasta tulevaa, ei tulisi sivuuttaa noin vaan. Kaupungistuminen on tosiasia, jonka kiistäminen on vastuutonta faktojen kieltämistä. Kaupunkipolitiikan tunnustaminen ja työkalujen antaminen kasvukeskusten käyttöön olisi viisas suunta hallitukselta.
