27.06.2016

Koulujen kesälomat eurooppalaiseen rytmiin

Suomen kesään kuuluu mökkimaisemien ja mansikoiden lisäksi jokavuotinen keskustelu siitä, tulisiko koulujen kesälomia siirtää muutamalla viikolla eteenpäin. Aiheen parissa on jahkailtu vuodesta toiseen, mutta keskustelu tuntuu aina tyrehtyvän muutaman mielipidekirjoituksen ja virkamieskommentin jälkeen kuin seinään – ja koulujen kesälomat pysyvät vanhassa aikataulussa.

Siitäkin huolimatta, että monet merkittävät tahot Elinkeinoelämän keskusliitosta alkaen ovat kannattaneet lomakauden siirtämistä, palataan vastaväitteissä ”no kun ei voi” -retoriikkaan ja viitataan opetusministeriön selvitykseen vuodelta 2005. Selvityksessä todetaan, että lukuvuoden rytmittämisellä uudestaan olisi laajoja vaikutuksia esimerkiksi yhteishakuun ja opiskelijavalintoihin, ja tätä pidetään yleisesti pätevänä perusteena antaa lomien lykkäämisellä täystyrmäys.

Vuosikymmenen takaisessa selvityksessä nousee kuitenkin esiin myös se, että mikäli yliopistojen valintajärjestelmä tulevaisuudessa muuttuisi sellaiseksi, että valinnat tehtäisiin ilman pääsykokeita todistusten perusteella, ei koulujen työaikojen muutoksilla olisi yhtä merkittäviä vaikutuksia. Yliopistojen pääsykokeiden uudistamisesta on keskusteltu kuluvan vuoden aikana julkisuudessa paljon, ja voisikin olla aiheellista ottaa myös koulujen loma-ajat tässä yhteydessä uudestaan käsittelyyn.

Koulujen kesälomien lykkäämistä perustellaan usein siirtymisellä eurooppalaisempaan vuosirytmiin. Esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa lomat alkavat juhannuksen tienoilla ja jatkuvat elokuun lopulle. Samanlainen rytmitys toimisi meilläkin erinomaisesti.

Lomien siirtäminen kesemmälle helpottaisi myös perheiden lomien sovittamista yhteen. Monet pitävät jo nyt kesälomansa vasta heinä- tai elokuussa, kun taas koulujen kesälomat alkavat jo kesäkuun alussa. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan erityisesti kesäkuun alku on monille vanhemmille ongelmallista aikaa juuri siksi, että lapset ovat silloin jo lomalla, ja vanhemmat viettävät päivät töissä. Etenkin pieniä lapsia ei haluta jättää yksin, ja hoitopaikan löytäminen voi olla hyvinkin haasteellista.

Peruskoulun, ammatillisen koulutuksen ja lukion kesälomien siirtäminen esimerkiksi kahta viikkoa myöhemmäksi vaikuttaisi monien elinkeinoelämän järjestöjen mukaan positiivisesti yritystoimintaan. Lomien siirtämisestä hyötyisivät erityisesti matkailualan yritykset, sillä muutos pidentäisi matkailukautta ja mahdollistaisivat laajemmat palvelut kansainvälisille turisteille.

Matkailu- ja palvelualoilla on jo nyt kesäisin mahdollisuus tarjota työpaikkoja kesätyöläisille, mutta kun koulujen lomat päättyvät elokuussa, palaavat sesonkityöläiset opintojensa pariin, vaikka ulkomaisia matkailijoita vielä riittäisi. Huvipuistojen ja muiden kesätapahtumien sesonki päättyy kuin seinään koulujen alkaessa.

Myös säiden puolesta kiistaton tosiasia on, että elokuun keskilämpötilat ovat korkeampia kuin kesäkuun, joten lomien loppuminen kesken lämpimintä kesäkautta tuntuu hullunkuriselta. Siirtyminen kohti eurooppalaisempaa kesälomakautta olisi siis perusteltua ja järkevää sekä inhimillisistä, taloudellisista että puhtaasti säähän liittyvistä syistä.

Lomien siirtämisestä on jo vuosien ajan puhuttu lämpimikseen kesäkuun kylmillä, mutta se ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään. Nyt olisi vihdoin hyvä ryhdistäytyä asian suhteen, teettää ministeriössä uusi selvitys koulujen loma-ajoista ja laittaa valmistelut käyntiin.