02.08.2013
Suomella hyödyntämättömiä vientimahdollisuuksia mm. Kiinassa ja Venäjällä
Tiedote 2.8.
Julkaisu vapaa heti
Lisäpanostuksia koulutusvientiin Venäjälle ja Kiinaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen kannustavat opetusministeri Kiurua koulutusviennin vauhdittamisessa. Mäkelän ja Satosen mukaan verrattain pienilläkin lisäpanostuksilla voisi olla iso merkitys, mikäli kasvua lähdettäisiin hakemaan rohkeasti Venäjän ja Kiinan suurilta markkinoilta.
– Koulutusviennistä on puhuttu jo vuosia. Suomalainen koulutus on huipputuote, kuten Pisa-tulokset osoittavat. Niiden Suomelle tuoma globaali myönteinen kuva pitäisi hyödyntää myös viennissä. Muutamia hyviä tuloksia on saatu, mutta tuntuu ettei täyttä potentiaalia ole vielä läheskään saavutettu. Nyt ministerivaihdoksen jälkeen ja budjettisyksyn alla olisi hyvä hetki kääntää isompi vaihde päälle. Mallia voisi ottaa siitä tarmosta, jolla Team Finlandia on viety eteenpäin, Mäkelä sanoo.
– Tunnistettuja ongelmia on sektorin pirstaleisuus sekä ongelmat tuotteistamisessa. Tarvittaisiin tiiviimpi kokonaisuus. Meiltä puuttuu vähän rohkeutta kokeilla ja nopeutta toimia. Myös tavoitteet ovat olleet epäselviä. Tilanne voisi helpottua, mikäli suunnattaisiin selkeästi esimerkiksi Venäjän tai Kiinan kasvaville markkinoille. Venäjän investoinnit koulutukseen yli kaksinkertaistuivat 2000-luvulla. Kiinan osalta tilanne on myös hurja. Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää. Nyt se pitäisi vain pystyä myymään, Satonen jatkaa.
Koulutusviennin edistäminen on yksi hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita. Valtioneuvoston koulutusvientistrategiassa (2010) asetettiin tavoitteeksi kasvattaa merkittävästi koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistä vuoteen 2015 mennessä. Tavoite näyttää nyt jäävän saavuttamatta, mikäli lisätoimiin ei ryhdytä pikaisesti.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon täsmäelvytyksestä, teiden rakentamisesta ja homekoulujen korjaamisesta. Entä jos investoitaisiin uutta kasvua luovaan alaan, siis koulutusvientiin? Kyse ei olisi sadoista miljoonista. Toimijat yhteen, varoja tuotteistamiseen, Satonen ja Mäkelä ehdottavat.
– Pitemmän aikavälin toimia ajatellen myös opettajankoulutusta tulisi tarkastella. Minkälaiset valmiudet se antaa hyödyntää uusia digitaalisia oppimateriaaleja saatikka tuottaa niitä tai käyttää viimeisimpiä vempaimia? Entä kansainvälistyminen? OAJ on toivonut mahdollisuuksia suuntautua kansainväliselle uralle opettajankoulutuksesta, Mäkelä pohtii.
OECD:n raportin mukaan Venäjän julkiset panostukset koulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen yli kaksinkertaistuivat 2000-luvulla, korkeakoulutuksen osalta ne kolminkertaistuivat. Kiinassa investoinnit koulutukseen ovat kasvaneet 50 miljardista yli 250 miljardiin.
