01.07.2013

Heinäkuu tuo parannuksia vanhuksille

Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. On ennustettu, että reilun kymmenen vuoden päästä Suomessa työikäisiä eli 15–65-vuotiaita olisi vain 58 prosenttia väestöstä. Teemme työtä sen eteen, että jokaisesta suomalaisesta pidetään hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa. Askel parempaan suuntaan tapahtui ikäihmisten osalta 1.7.2013, kun vanhuspalvelulaki astui voimaan.

Vanhuspalvelulain myötä kuntien on suunniteltava toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että iäkkään henkilön palveluntarve on selvitettävä, hänelle on laadittava palvelusuunnitelma ja lain edellyttämä hoito on taattava. Valtio ohjaa tähän työhön normaalia korkeampaa kuntien valtionosuutta kustannusten kattamiseksi, yhteensä 82 miljoonaa. Tämä on yhdessä kuntien panostuksen kanssa merkittävä summa ja osoitus meille tärkeisiin asioihin panostamisesta.

Panostukset tulee mielestäni kohdentaa erityisesti kotihoitoon, kuntoutukseen, omaishoitoon sekä henkilöstön ammatilliseseen osaamiseen. On todella hyvä asia, että budjettiriihessä sovittiin omaishoidon tukipalveluihin lisättävän 10 miljoonaa euroa. Omaishoitajien hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tukipalvelut ovat arjen sujumisen kannalta aivan keskeisiä.

Lain mukaan kotiin annettava hoito on ensisijaista ja puolisoille on annettava mahdollisuus asua yhdessä. Laitoshoidossa henkilöstön on oltava riittävää, palveluiden laadukkaita ja tilojen sopivat ja kodikkaat. Myös edunvalvonta ja seuranta kehittyvät. Vanhusneuvostot tulevat kuntiin lakisääteisiksi ja kuntien on julkaistava vähintään puolen vuoden välein tiedot odotuaajoista palveluihin.

Vanhuspalvelulain ja omaishoidon lisäksi meneillään on julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen. Uudistus on tarpeen, jotta voimme jatkossakin turvata laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Yksi tärkeistä konkreettisista tavoitteista on lääkärin vastaanotolle pääsyn parantaminen. Lääkäriin on päästävä, kun sille on tarvetta, eikä potilasta saa pompotella luukulta toiselle. Tänä keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa sai ajan lääkärille kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Monessa kunnassa aikaa saa odottaa lähes kaksi kuukautta. Tilanne on aivan kestämätön ja epäreilu. Ratkaisuja tarvitaan pian. On aika saada perusterveydenhuolto kuntoon.