12.05.2015
Kansalaisaloitteet tulivat – entä kansanedustajien aloitteet
Eduskunnan tehtävä on perinteisen lainsäädäntötyön lisäksi muuttaa yhteiskuntaa ajanmukaiseksi – käydä keskustelua ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Kansalaisaloitteet ovat osoittautuneet tässä hyväksi ja toimivasi työkaluksi.
Kansalaisaloitelaki astui voimaan maaliskuussa 2012. Sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn on edennyt yhteensä kuusi kansalaisaloitetta, jotka ovat keränneet vaadittavat 50 000 allekirjoitusta tai enemmän. Kansalaisaloitteet ovat keränneet keskimäärin 60 000 allekirjoitusta kukin, lukuun ottamatta avioliittolakialoitetta, jonka allekirjoitti yli 160 000 suomalaista. Viime vaalikauden aikana kaikki eduskuntaan tulleet aloitteet käsiteltiin. Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin ja muista aloitteista joko hyväksyttiin joitain lausumia, tai ne päätettiin hylätä.
Vaikka kansalaisaloitteista onkin mennyt tilastollisesti läpi vain pieni osa, ovat ne tulleet eduskunnassa asianmukaisesti valiokunnissa käsitellyiksi, nousseet merkittäväksi osaksi demokratiaa ja ovat ennen kaikkea omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua.
Aloitteet eivät kuitenkaan ole eduskunnassa uusi asia, nimittäin kansanedustajilla on perustuslain mukaan ollut aloiteoikeus vuodesta 1919 ja aloiteoikeutta myös käytetään runsaasti. Viime vaalikaudella kansanedustajat tekivät yhteensä 347 lakialoitetta. Vaikka hallitusohjelma tai puolueryhmien työn tehostamiseksi sovitut yhtenäiset linjat sitovat kansanedustajia, antaa lakialoite yksittäiselle edustajalle mahdollisuuden vaikuttaa.
Eduskunta-aloitteiden merkitys ja huomioarvo on kuitenkin kautta aikojen ollut valitettavan vähäinen. Viime kaudella tehdyistä aloitteista vain neljä hyväksyttiin sellaisenaan ja yksi muutettuna, loput joko hylättiin (115), peruutettiin (1) tai ne jäivät valiokuntiin ja raukesivat (226).
Kansanedustajien lakialoitteilla on paremmat mahdollisuudet edetä valiokuntien käsittelyyn, mikäli niihin saadaan sadan tai useamman muun edustajan allekirjoitus. Karkeasti mediaanin mukaan laskettuna kullakin valitulla kansanedustajalla on takanaan keskimäärin 7 000 äänestäjää, eli sadan edustajan allekirjoittamalla lakialoitteella on reilusti kansalaisaloitteen käsittelyyn vaadittavaa kannatusta suurempi kansalaisten tuki. Suurin osa kansanedustajien aloitteista kuitenkin hautautuu valiokuntiin, eikä niistä kuulla eduskunnan ulkopuolella.
Kansalaisaloitteilla ja niiden herättämällä keskustelulla on nostettu aloiteoikeuden arvoa ja merkitystä. Kilpailuasetelmaa on tarpeetonta rakentaa, mutta toivottavasti positiivinen vire leviäisi myös eduskunta-aloitteisiin ja myös niiden painoarvo nousisi julkisessa poliittisessa keskustelussa.
