21.05.2015

Pentutehtailuun kuria rekisteröinnillä?

Lemmikkieläinten laiton maahantuonti on kasvava ongelma, joka on viime aikoina ollut paljon esillä. Tuotavat eläimet ovat usein peräisin pentutehtaista, missä niiden elinolot ovat ala-arvoiset, ja pennut saatetaan vieroittaa emosta aivan liian varhain. Eläimet kuitenkin käyvät kaupaksi, koska niiden hinnat ovat verrattain alhaisia, ja moni lemmikin ostaja ei joko perehdy eläimen taustoihin riittävän tarkkaan, tai ostajalle annetaan suoraan valheellista tietoa.

Eläimiä tuodaan erityisen paljon Virosta, ja laiton maahantuonti on kasvanut sen jälkeen, kun Viro liittyi Schengen-sopimukseen vuonna 2007. Tarjontaa on niin kauan, kun on kysyntää. Vuonna 2014 tehtiin yhteensä 27 tarkastusta tuontiepäselvyyksiin liittyen – suurimassa osassa oli kyse Virosta tuoduista koirista, joita ei ollut rokotettu ja joilla ei ollut mikrosirua.

Pelkällä valistuksella ja tiedon lisäämisellä ei saada eläinten laitonta maahantuontia loppumaan, vaan siihen tarvitaan järeämpiä lainsäädännöllisiä aseita ja tiukempaa valvontaa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut jo vuodesta 2012 asti valmisteilla eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jossa on tarkoitus puuttua muun muassa eläinten laittoman maahantuonnin aiheuttamiin ongelmiin. Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua tänä vuonna.

Eläinsuojelulain uudistukseen halutaan kirjata esimerkiksi eläimen itseisarvo, joka olisi riippumaton eläimen arvosta ihmiselle. Tämä tarkoittaisi sitä, että eläimiä olisi kohdeltava hyvin niiden itseisarvoa kunnioittaen. Lakiuudistuksen tiimoilta on tehty myös lukuisia selvityksiä, joissa painotetaan muun muassa kasvattajan ammattitaitoa ja vastuuta.

Maaliskuun lopulla julkaistussa selvityksessä pohdittiin pakollisen kissojen ja koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin mahdollisuuksia. Selvityksen mukaan rekisteröinti ei välttämättä sellaisenaan olisi ratkaisu ongelmaan, sillä laittomastikin maahan tuodut koiran on mahdollista siruttaa vasta Suomessa, eikä lainsäädännöllä voida puuttua kuin siihen, miten Suomessa toimitaan.

Selvityksessä kuitenkin ehdotetaan, että rekisteröimättömien ja siruttamattomien koirien myynti kiellettäisi kokonaan. Maksullinen rekisteröinti nostaisi pentujen hintoja, mikä puolestaan voisi vähentää ostohalukkuutta. Tehokkain tapa puuttua eläinten laittomaan maahantuontiin on kuitenkin tuonnin valvonnan tehostaminen.

Asenteiden muutoksellakin on merkitystä: siruttoman eläimen taustat tulisi automaattisesti kyseenalaistaa. Mikäli eläinten rekisteröinti olisi pakollista, olisi rekisteröimättömyys heti merkki laittomuudesta.

Rekisteröintipakko aiheuttaisi väistämättä alkuun uusia ylläpitokustannuksia, mutta mitä useampia eläimiä rekisteriin liitettäisi, sitä pienemmäksi kustannukset jäisivät. Koirien suhteen rekisteri olisi helppo rakentaa Kennelliiton vastaavan pohjalta, kissojen rekisteri vaatisi enemmän työtä.

Rekisteri vähentäisi laitonta tuontia ja pentutehtailua ja voisi ehkäistä esimerkiksi varkauksia ja helpottaa löytöeläinten palautumista omistajilleen. Myös omistajan vastuu korostuisi, sillä esimerkiksi eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni.

Toivottavasti lakiuudistus etenee mahdollisimman pian ja eläinsuojelulaki saadaan päivitettyä tälle vuosikymmenelle. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen rekisteröintipakon mahdollisista kustannuksista ja odotan siihen vastausta pian.