26.05.2017

Alkoholilaki – mikä on tilanne?

Hallituspuolueet sopivat 19.5.2016 alkoholilain uudistuksesta, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lain, käyttänyt sen lausunnoilla ja ministeri Rehula on helmikuussa ilmoittanut olevansa valmis antamaan esityksen eduskunnalle toukokuun aikana.

Hallituspuolueista koostunut vuodentakaisen sovun neuvotellut ryhmä on kokoustanut toukokuun aikana muutamia kertoja, tehtävänään lain viimeistelyyn liittyvät tekniset kysymykset.

Keskiviikoksi sovittu kokous peruuntui, mutta asia etenee ensi viikolla ja toiveikkuutta on, että ministerin aikataulussa pysytään.

Uudistuksen myötä alkoholipolitiikan perusrakenne säilyisi pääosin entisellään. Taloustutkimuksen arvio on, että uudistus puolittaisi oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonnin.

THL:n viimeisimmän tilaston mukaan matkustajatuonti kasvoi viime vuonna 13,3 prosenttia ollen volyymiltaan yhteensä 81,5 miljoonaa litraa; puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 8,4 miljoonaa litraa. Eniten tuodaan olutta ja lonkeroa.

Suomalaiset käyttävät arviolta noin 300 miljoonaa €/v alkoholijuomaostoihin ulkomailla. Alkoholia tuo ulkomailta joka toinen suomalainen. Toissavuotisen tutkimuksen (Regioplan Policy Research/EY ) mukaan Suomelta jää alkoholin rajakaupan takia saamatta vuosittain 164 miljoonan verotuotot.

Pelkästään alkoholiveron tuotto kasvaisi uudistuksen myötä STM:n arvion mukaan 65 miljoonalla. Luvussa eivät ole mukana alv, juomapakkausvero eivätkä pidemmältä arvoketjusta tulevat välilliset verotuottolisäykset (työllisyysvaikutukset kaupassa, valmistuksessa, kuljetuksessa jne.). Kokonaisarviota verotuottojen kasvusta on vaikea antaa, mutta huomattavista summista puhutaan.

Alkoholipolitiikkaa pitäisi arvioida neutraalisti, aivan samoin kuin kaikkea muutakin politiikkaa. Haitat ja hyödyt pitäisi arvioida tasapainoisesti ja samanlaisella tarkkuudella.

Lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että kuluttajahyötyjä ei arvioida lainkaan. Ne kuitenkin ovat oletettavasti merkittävät, koska alkoholia ostavat miljoonat suomalaiset. Ongelmana on, että valtaville ihmisjoukoille tasaisesti jakautuvat hyödyt ovat yksittäistä ihmistä kohti niin pienet, että ne on helppo jättää huomiotta.

Alkoholin terveyshaittoja ei myöskään pidä sivuuttaa ja erilaisiin haasteisiin, kuten alkoholiongelmiin puuttumiseen työpaikoilla, lasten ja nuorten alkoholin saantiin tai päihdeäitien kuntoutukseen on löydettävä nykyistä tehokkaampia ratkaisuja.

02.05.2017

Outi Mäkelän uudeksi eduskunta-avustajaksi Tuomas Kuoppala

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelän uudeksi eduskunta-avustajaksi on valittu 25-vuotias Tuomas Kuoppala. Kuoppala on lähes valmistumaisillaan oleva hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Kuoppalalla on pitkä kokemus opiskelijapolitiikan parista. Nykyisin hän toimii Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksessa. Aikaisempaa kokemusta häneltä löytyy Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta (SYL) ja tätä ennen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) hallituksesta. Opiskelijapolitiikan lisäksi Kuoppala on työskennellyt korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Oslossa.

“Olen sanattoman iloinen päästessäni työskentelemään päätöksenteon aitiopaikassa. Mahtavaa liittyä mukaan hyvään työyhteisöön”, Tuomas Kuoppala iloitsee.

Mäkelän nykyinen avustaja Elina Rimpiläinen siirtyy uusiin tehtäviin. Kuoppala aloittaa tehtävässään tiistaina 2.5.2017.

Lisätietoja:
Tuomas Kuoppala
tuomas.kuoppala@eduskunta.fi
050 574 2224

20.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Valtion etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa erinomainen esitys!

Tiedote
20.4.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kiittelee tänään julkaistussa puolustusministeriön selvityksessä esitettyä ajatusta tonttien etuosto-oikeuden laajentamisesta koskemaan myös valtiota ulkomaisissa kiinteistökaupoissa.

– Esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Etuosto-oikeus olisi helpohko tapa puuttua entistä yksinkertaisemmin yleisen turvallisuuden nimissä kyseenalaiselta vaikuttaviin kauppoihin, Mäkelä sanoo.

Ulkomaiset maakaupat puhuttivat laajalti viimeksi marraskuussa, kun Suojelupoliisin eduskunnalle toimittamassa lausunnossa todettiin, että vieraan valtio lukuun toimiva maanomistaja voisi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Tänään julkaistu selvitys on osa hallitusohjelman tavoitetta tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.

– Ympäristössämme ja turvallisuustilanteessamme tapahtuneiden muutosten heijastuksia maahamme ei pidä sivuuttaa. Olisi tärkeää, että pääsisimme mahdollisimman pian etenemään myös tiedustelulainsäädännön osalta, Mäkelä toteaa.

– Pelkoa ei ole syytä lietsoa, mutta varautuminen on yleensä perustellumpaa kuin jälkiviisaus.

 

20.04.2017

Eduskunnasta vihdoin savuton!

Eduskunnassa starttasi tämän viikon keskiviikkona Savuton eduskunta -kampanja, jonka tarkoitus on tehdä eduskunnasta täysin savuton syksyllä 2017. Syysistuntokaudesta alkaen tupakoiminen on siis kielletty niin eduskunnan rakennuksissa kuin piha-alueillakin.

On hienoa, että eduskunnassa tartutaan toimeen savuttomuuden edistämiseksi, ja kampanja on myös linjassa sen pitkään jatkuneen trendin kanssa, että savuttomat elinympäristöt ovat yhä yleisempiä. Tosiasia kuitenkin on, että monet altistuvat yhä tahtomattaan tupakansavulle, eikä tupakan hajua pääse pakoon eduskunnan istuntosalissakaan.

Parhaillaan vietettävä allergiaviikko on hyvä muistutus siitä, ettei tupakoiminen ole haitallista vain tupakoivalle itselleen, vaan aiheuttaa ongelmia myös muille: erityisesti allergikot ja astmaatikot kärsivät tupakansavusta. Passiivinen tupakoiminen onkin merkittävä terveysriski, johon on pyritty jo puuttumaan uudella tupakkalailla, ja josta olisi pyrittävä pääsemään kokonaan eroon.

Savuton eduskunta on esimerkillinen kampanja, ja toimii toivottavasti esikuvana muillekin suomalaisille työpaikoille – toivottavasti muuallakin ryhdytään tavoittelemaan täyttä savuttomuutta!

Screenshot_2017-04-20-09-20-36

07.04.2017

Vaalit, jee!

17761063_10155101775322649_4663320299741954061_o

Kuntavaalien tärkeimmät hetket ovat käsillä, ja kampanjoinnin loppukiri on käynnissä. Kenttää kierretään viimeiseen asti, ja marketin kulmalla käydään vielä paljon hyviä keskusteluja.

Näissä kuntavaaleissa on jo äänestetty ennakkoon aiempaa vilkkaammin, mutta nukkuvien osuuden arvioidaan silti nousevan. Äänestäminen ja sitä kautta aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon on demokratian toteutumisen kannalta merkittävää, ja vain äänestämällä voi taata, että yhteinen vaikuttaminen ja päätöksenteko onnistuu.

Kunnallispolitiikassa on pohjimmiltaan kyse yhteistyöstä ja siitä, että osataan tehdä koko kuntaa koskevia järkeviä päätöksiä sen sijaan, että ajetaan nurkkakuntaisesti vain omaa etuaan. Kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita, ja yhteistyötä on tehtävä riippumatta siitä, mitä kyliä tai puolueita kukin edustaa.

Nyt käytävät kuntavaalit ovat eräänlaiset yrittäjyys- ja koulutusvaalit – ainakin, jos pohditaan tulevaisuuden kuntaa ja niitä tehtäviä, jotka kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävät. Nurmijärven kannalta on nyt keskeistä panostaa työpaikkaomavaraisuuteen väestönkasvuun sekä laadukkaisiin palveluihin niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Mikäli jostain asiasta on vielä kysyttävää tai jokin asia askarruttaa, minulle saa laittaa sähköpostia ja tekstiviestejä, ja vastailen niihin mahdollisimman pian!

07.04.2017

Somempi ja vuorovaikutteisempi Nurmijärvi

Digitalisaatio ja sähköiset viestintä- ja vaikuttamiskanavat ovat mahdollistaneet paitsi sujuvamman asioinnin, myös sen, että elämme kansalaisvaikuttamisen ja demokratian uutta nousukautta. Hallinnon eri toimijat – aina verottajasta seurakuntaan, tai vaikka kunnan liikuntapalveluihin – ovat tavoitettavissa joustavammin, myös virka-aikojen ulkopuolella, ja niiden kanssa voi olla helpommin vuorovaikutuksessa.

Useat virkakunnan edustajat ja päättäjät ovat myös tavoitettavissa sähköisesti ja käyvät aktiivista keskustelua erilaisten sosiaalisten medioiden kautta. Myös yhteisöllisyys ja aloitteellisuus ovat saaneet uutta virtaa, kun netti on madaltanut kynnystä kansalaisaloitteisiin ja adresseihin. Mahdollisuuksia on, mutta hyödynnetäänkö niitä riittävästi Nurmijärvellä? Tiedotetaanko kunnan asioista riittävästi, toimiiko vuorovaikutteisuus meillä ja olemmeko osanneet hyödyntää sähköisen asioinnin mahdollisuuksia?

Kunnilta peräänkuulutetaan tehokkuutta ja joustavuutta. Uskon, että näitä molempia olisi mahdollista lisätä panostamalla sähköisiin palveluihin. Kuntien tehtävät tulevat näillä näkymin sote-uudistuksen myötä muuttumaan kesken tulevan valtuustokauden, ja tätä muutosta ajatellen on entistäkin tärkeämpää, että kommunikaatio kunnan ja kuntalaisten välillä toimii. Nyt on hyvä aikaa haastaa ja pistää kunta tsemppaamaan sekä palveluiden tuotannossa, että myös viestinnällisesti. Muutos on tässä suhteessa aidosti mahdollisuus.

Nurmijärvellä jo on käynnistetty digihanke, jonka tarkoituksena on kehittää kunnalle digistrategia ja selvittää, miten kunnan sähköisiä palveluita voidaan kehittää, ja minkälaisia digipalveluita kuntalaiset haluaisivat käyttää. Nurmijärven tavoitteena on olla kokoluokassaan Suomen kärkeä sähköisten palveluiden tarjoajana. Visio on kunnianhimoinen ja hyvä, ja odotankin innolla, miten sen kanssa päästään etenemään. Nykytilanne kun on vielä toistaiseksi kaukana tavoitellusta.

Sähköisiä palveluita rakennettaessa on tärkeää pitää mielessä palveluiden saavutettavuus ja huomioida erityisryhmät. Sähköistämällä on mahdollista vaikuttaa palveluiden tehokkuuteen ja asiakastyön sujuvuuteen. Digillä on onnistuttava tuottamaan selkeitä hyötyjä, jotta se on aidosti tarpeellista. Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutteisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten digihankkeet toteutuvat ja toimivat. Olisikin paikallaan kehittää digistrategian lisäksi myös sähköisen viestinnän strategia, jotta digin kaikki mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä.

Malliakaan ei itseasiassa tarvitsisi etsiä kovin kaukaa, nimittäin Nurmijärven Uutiset tekee huomattavan hyvää ja kattavaa työtä paikallisten asioiden uutisoimisessa Twitterissä, Facebookissa ja kotisivuillan. Nurmijärven kunta jää valitettavasti usein tiedotusnopeudessa ja laajuudessa kakkoseksi, kun Nurkkari uutisoi päätöksenteosta, kylän tapahtumista tai vaikkapa vesikatkoksista lähes reaaliaikaisesti. Samanlaista toimintatapaa ja tehokkuutta kaivattaisiin kunnaltakin.

Toki kunnassa tarvitaan muutakin kuin sähköistä vuorovaikutusta. Vanhan perinteen mukaan meillä järjestetään kuntalaisten kohtaamiseksi ja keskustelun synnyttämiseksi kyläiltoja, jotka ovat keränneet mukavasti väkeä ja herättäneet hyvää keskustelua. Näitä pitää mielestäni jatkaa, mutta niiden rinnalle tarvitaan toimintatapoja myös nopeampaa vuorovaikutusta varten.

Digiaikaan siirtyminen ja sähköisen viestinnän paras mahdollinen hyödyntäminen edellyttää paitsi asenne- ja toimintatapamuutoksia, myös resurssointia. Tässä olisi kunnassamme panostuksen paikka.

 

Julkaistu Nurmijärven uutisissa 8.3.2017

06.04.2017

Kuntavaalimainokset 2017

outimakela_vaalimainos0104

outimakela_vaalimainos0804

outimakela_vaalimainos0804_A

04.04.2017

Ennakkoäänestyspaikat Nurmijärvellä

Ennakkoon voi äänestää vielä tänään 4.4. missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Nurmijärven äänestyspaikat löytyvät tästä (klikkaa kuva suuremmaksi).

ennakkopaikat

03.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Jätevesijärkevöitys Kokoomuksen ja Grahn-Laasosen voimannäyte

Tiedote 3.4.

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen tänään voimaan astuvan jätevesilainsäädännön sisältöön. Kokoomuksen käynnistämä uudistus tuo mukanaan monia helpotuksia aiempaan sääntelyyn.

–On hienoa, että Sanni Grahn-Laasosen viime kaudella ansiokkaasti tarttui satoja tuhansia suomalaisia koskevaan asiaan, ja ensi töikseen pidensi asetuksen siirtymäaikaa ja käynnisti työn nyt voimaan tulleiden lievennysten ja muutosten osalta, Mäkelä sanoo.

Helpotuksia tulee erityisesti kuivan maan kiinteistöille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004. Uuden asetuksen mukaan pohjavesialueella tai korkeintaan sadan metrin päässä rannasta sijaitsevissa kiinteistöissä on laitettava jätevesijärjestelmä kuntoon lokakuuhun 2019 mennessä. Muilla alueilla järjestelmän voi laittaa kuntoon esimerkiksi muun remontin yhteydessä.

–Turhaa sääntelyä on saatu kevennettyä, ja uusi asetus mahdollistaa yhä ympäristötavoitteiden toteutumisen, Mäkelä arvioi.

Uudesta asetuksesta on poistettu esimerkiksi vaatimus siitä, että jätevesijärjestelmä tulisi aina mitoittaa vähintään viiden hengen mukaan. Nyt vastuu järjestelmän mitoittamisesta siirtyy suunnittelijalle. Edellisen lainmuutoksen myötä säädetty ikävapautus on yhä voimassa, eikä järjestelmää ole tarpeen uudistaa mm. silloin, kun kiinteistössä on kantovesi ja ulkohuussi, jos se liitetään viemäriverkostoon, tai jos sillä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. Jätevesiasetus on ollut todella kiistelty ja puhuttanut eduskuntaa ja kansalaisia jo vuosia.

–Keskustan ministeri Paula Lehtomäen allekirjoittama jätevesiasetus on kokonaisuudessaan ollut oppikirjaesimerkki huonosta ja epäselvästä lainsäädännöstä, ja olisi ollut erittäin kehnoa hallintoa jättää vanha asetus voimaan kohtuuttomine aikatauluineen ja vaatimuksineen, Mäkelä toteaa.

30.03.2017

KonMarilla kunta järjestykseen?

Japanilaisesta KonMari-elämänhallintametodista on tullut tämän hetken trendi-ilmiö. KonMarin perimmäinen ajatus on, että elämästä ja arjesta karsitaan asiat, jotka eivät tuota iloa, ja joita ilmankin voi elää: varmuuden vuoksi säilötyt muovirasiat ja aikakauslehdet joutavat roskiin, kirjahyllyyn saavat jäädä vain sellaiset kirjat, joita oikeasti tulee luettua. Hektistä elämää pyritään tasapainottamaan sillä, että kotiympäristöstä karsitaan pois kaikki turha, jotta elämästä tulisi selkeämpää ja helpommin hallittavaa – ja arjessa olisi helpompaa keskittyä oleelliseen.

Tilan raivaamisen ja asioiden selkeyttämisen logiikka on kiehtova ja herättää ajatuksen, voisiko sitä soveltaa myös organisaatioihin, kuten vaikka kuntiin. Kunnantalot ja virastot huokuvat paperien tuoksua, hitautta, byrokratiaa ja kokoushuoneista kuuluvaa kahvikuppien kilkettä. KonMari-tyylinen asioiden karsiminen, selkeyttäminen ja sujuvoittaminen voisi olla kokeilemisen arvoista.

Pohdinnan voisi aloittaa asia kerrallaan, esimerkiksi miettimällä, mitkä kunnan asioinnissa tarvittavista lomakkeista voisi sähköistää, ja miten niiden käsittelyä voitaisiin yksinkertaistaa. Pidetäänkö kokouksia vain kokoustamisen takia vai voisiko niitä kutsua koolle tarpeen mukaan? Voisiko kokousten määrän tarvetta vähentää lisäämällä tiedon avoimuutta muilla tavoin? Voidaanko toimintoja sijoitta logistisesti järkevämmin?

Nyt kaavailtu sote- ja maakuntauudistus on kunnille hyvä tilaisuus ryhdistäytyä toimintojensa suhteen. Kun sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, kuntien tehtäväkenttä ja talous kevenevät merkittävästi, mikä luo historiallisen tilaisuuden ajatella asioiden organisoimista uudelleen ja ryhdistää osaamista ja tekemistä. Kun kunnallishallinnossakaan ei käytettäisi turhaa aikaa papereiden pyörittelemiseen, etenisivät uudistukset nopeammin ja joustavammin.

Viime aikoina on oltu huolissaan siitä, että kuntapolitiikka etääntyy kuntalaisista, päätöksentekoon osallistuminen ei kiinnosta ja kuntavaaleissa äänestäminen ei innosta. Ehkäpä kuntapolitiikan KonMari toisi helpotusta tähänkin. Kun hallinnosta poistettaisiin turhat mutkat ja esteet, voisi kuntapolitiikkakin näyttäytyä kuntalaisille helpommin lähestyttävänä ja vähemmän etäisenä kokonaisuutena.

Selkeyden ja toimivuuden pitäisi olla itsestään selviä asioita, ja niiden kuntoon laittaminen on myös asenteista kiinni. Kunnissa pitäisi olla rohkeutta nostaa asiakas ja rahoittaja – eli veronmaksaja – asioiden keskiöön, tehdä byrokratian suursiivous ja keskittyä olennaiseen.

« Edellinen sivu
Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram