04.04.2017

Ennakkoäänestyspaikat Nurmijärvellä

Ennakkoon voi äänestää vielä tänään 4.4. missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Nurmijärven äänestyspaikat löytyvät tästä (klikkaa kuva suuremmaksi).

ennakkopaikat

03.04.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Jätevesijärkevöitys Kokoomuksen ja Grahn-Laasosen voimannäyte

Tiedote 3.4.

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen tänään voimaan astuvan jätevesilainsäädännön sisältöön. Kokoomuksen käynnistämä uudistus tuo mukanaan monia helpotuksia aiempaan sääntelyyn.

–On hienoa, että Sanni Grahn-Laasosen viime kaudella ansiokkaasti tarttui satoja tuhansia suomalaisia koskevaan asiaan, ja ensi töikseen pidensi asetuksen siirtymäaikaa ja käynnisti työn nyt voimaan tulleiden lievennysten ja muutosten osalta, Mäkelä sanoo.

Helpotuksia tulee erityisesti kuivan maan kiinteistöille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004. Uuden asetuksen mukaan pohjavesialueella tai korkeintaan sadan metrin päässä rannasta sijaitsevissa kiinteistöissä on laitettava jätevesijärjestelmä kuntoon lokakuuhun 2019 mennessä. Muilla alueilla järjestelmän voi laittaa kuntoon esimerkiksi muun remontin yhteydessä.

–Turhaa sääntelyä on saatu kevennettyä, ja uusi asetus mahdollistaa yhä ympäristötavoitteiden toteutumisen, Mäkelä arvioi.

Uudesta asetuksesta on poistettu esimerkiksi vaatimus siitä, että jätevesijärjestelmä tulisi aina mitoittaa vähintään viiden hengen mukaan. Nyt vastuu järjestelmän mitoittamisesta siirtyy suunnittelijalle. Edellisen lainmuutoksen myötä säädetty ikävapautus on yhä voimassa, eikä järjestelmää ole tarpeen uudistaa mm. silloin, kun kiinteistössä on kantovesi ja ulkohuussi, jos se liitetään viemäriverkostoon, tai jos sillä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. Jätevesiasetus on ollut todella kiistelty ja puhuttanut eduskuntaa ja kansalaisia jo vuosia.

–Keskustan ministeri Paula Lehtomäen allekirjoittama jätevesiasetus on kokonaisuudessaan ollut oppikirjaesimerkki huonosta ja epäselvästä lainsäädännöstä, ja olisi ollut erittäin kehnoa hallintoa jättää vanha asetus voimaan kohtuuttomine aikatauluineen ja vaatimuksineen, Mäkelä toteaa.

30.03.2017

KonMarilla kunta järjestykseen?

Japanilaisesta KonMari-elämänhallintametodista on tullut tämän hetken trendi-ilmiö. KonMarin perimmäinen ajatus on, että elämästä ja arjesta karsitaan asiat, jotka eivät tuota iloa, ja joita ilmankin voi elää: varmuuden vuoksi säilötyt muovirasiat ja aikakauslehdet joutavat roskiin, kirjahyllyyn saavat jäädä vain sellaiset kirjat, joita oikeasti tulee luettua. Hektistä elämää pyritään tasapainottamaan sillä, että kotiympäristöstä karsitaan pois kaikki turha, jotta elämästä tulisi selkeämpää ja helpommin hallittavaa – ja arjessa olisi helpompaa keskittyä oleelliseen.

Tilan raivaamisen ja asioiden selkeyttämisen logiikka on kiehtova ja herättää ajatuksen, voisiko sitä soveltaa myös organisaatioihin, kuten vaikka kuntiin. Kunnantalot ja virastot huokuvat paperien tuoksua, hitautta, byrokratiaa ja kokoushuoneista kuuluvaa kahvikuppien kilkettä. KonMari-tyylinen asioiden karsiminen, selkeyttäminen ja sujuvoittaminen voisi olla kokeilemisen arvoista.

Pohdinnan voisi aloittaa asia kerrallaan, esimerkiksi miettimällä, mitkä kunnan asioinnissa tarvittavista lomakkeista voisi sähköistää, ja miten niiden käsittelyä voitaisiin yksinkertaistaa. Pidetäänkö kokouksia vain kokoustamisen takia vai voisiko niitä kutsua koolle tarpeen mukaan? Voisiko kokousten määrän tarvetta vähentää lisäämällä tiedon avoimuutta muilla tavoin? Voidaanko toimintoja sijoitta logistisesti järkevämmin?

Nyt kaavailtu sote- ja maakuntauudistus on kunnille hyvä tilaisuus ryhdistäytyä toimintojensa suhteen. Kun sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, kuntien tehtäväkenttä ja talous kevenevät merkittävästi, mikä luo historiallisen tilaisuuden ajatella asioiden organisoimista uudelleen ja ryhdistää osaamista ja tekemistä. Kun kunnallishallinnossakaan ei käytettäisi turhaa aikaa papereiden pyörittelemiseen, etenisivät uudistukset nopeammin ja joustavammin.

Viime aikoina on oltu huolissaan siitä, että kuntapolitiikka etääntyy kuntalaisista, päätöksentekoon osallistuminen ei kiinnosta ja kuntavaaleissa äänestäminen ei innosta. Ehkäpä kuntapolitiikan KonMari toisi helpotusta tähänkin. Kun hallinnosta poistettaisiin turhat mutkat ja esteet, voisi kuntapolitiikkakin näyttäytyä kuntalaisille helpommin lähestyttävänä ja vähemmän etäisenä kokonaisuutena.

Selkeyden ja toimivuuden pitäisi olla itsestään selviä asioita, ja niiden kuntoon laittaminen on myös asenteista kiinni. Kunnissa pitäisi olla rohkeutta nostaa asiakas ja rahoittaja – eli veronmaksaja – asioiden keskiöön, tehdä byrokratian suursiivous ja keskittyä olennaiseen.

17.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Rakentamisen lupaprosessit sujuviksi ja lupien tulkinnat yksiselitteisiksi

Tiedote
17.3.2017

Kokoomus julkaisi tänään Maankäyttö- ja asuntopoliittisen raportin, jossa esitetään lukuisia toimenpiteitä sujuvamman rakentamisen ja edullisemman asumisen edistämiseksi. Raportin laatimisessa mukana ollut Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen raportin linjauksiin.

–Suomessa rakennetaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan, mutta sujuvuutta ja joustavuutta tarvitaan yhä. Monet rakentamisen normit, kuten väestönsuojien rakentamisvelvoite, hidastavat rakentamista tarpeettomasti ja nostavat turhaan kustannuksia, Mäkelä sanoo.

Raportissa esitetään mm. autopaikkanormien keventämistä kaupunkiseudulla, asuntojen minimikokomääräyksistä luopumista ja väestönsuojien yleisen rakentamisvelvoitteen keventämistä.

–Suoraviivaisemmat ja sujuvammat prosessit säästävät aikaa ja rahaa, ja saavat hankkeet etenemään nopeammin. Säännöksiä tulee uudistaa nimenomaan niin, että ne ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Meillä pitäisi ottaa käyttöön ns. kerralla kuntoon-periaate, jonka mukaisesti asiointi sujuisi vaivattomasti ja asiakaslähtöisesti yhdessä pisteessä ja papereita ei tarvitsisi toimittaa useaan kertaan, Mäkelä arvioi.

Raportissa esitetään, että rakennusprosesseissa ja kaikissa siihen liittyvissä luvissa otettaisiin käyttöön yhden luukun periaate, ja sähköisen asioinnin tulisi olla käytössä kaikissa kunnissa viimeistään vuonna 2020. Kokoomus peräänkuuluttaa rakentamisen määräysten ja vaatimusten selkeyttämistä laajemminkin, ja päämääränä on se, että niitä tulkittaisiin maanlaajuisesti samalla tavalla.

–Ihmisten tulee olla lain ja määräysten edessä tasa-arvoisessa asemassa. Alueellisesti tulee olla harkintavaltaa sen suhteen minkälaisia määräyksiä laaditaan, mutta lakien ja määräysten tulkinta ei voi riippua siitä, kuka milloinkin asioita valvoo ja kontrolloi, Mäkelä summaa.

08.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Ministeri Tiilikainen lupaa, että Suomi hakee jatkoa perinteisen savupalvin valmistukselle

Tiedote
7.3.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä iloitsee siitä, että ministeriltä saamansa vastauksen mukaan Suomi on valmis taistelemaan perinteisen savupalvin ja sen valmistuksen puolesta. Mäkelä vaati helmikuisessa kirjallisessa kysymyksessään toimia perinteisen suomalaisen savupalvausmenetelmän säilyttämiseksi.

Syksyllä voimaan astuvat tiukennetut EU-säännökset PAH-yhdisteiden raja-arvoista uhkaavat tehdä suomalaisen, perinteisin tavoin palvatun lihan valmistamisesta kiellettyä, ja alan toimijoiden keskuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, onko Suomi halukas hakemaan poikkeuslupaa vai ei.

Vastauksessaan Mäkelän kirjalliseen kysymykseen maatalous- ja ympäristöministeri sanoo, että Suomi ilmoittaa maaliskuun alussa Euroopan komissiolle hakevansa lupaa jatkaa perinteisellä tavalla savustettujen tuotteiden valmistusta.

Ministeri toteaa, että kun Suomi ilmoittaa Euroopan komissiolle haluavansa jatkaa PAH-yhdisteiden korkeampien enimmäispitoisuuksien soveltamista, ilmoituksen pohjana on arviointi, jossa otetaan huomioon kuluttajan terveydensuojelun korkean tason varmistaminen sekä mahdollisuus valmistaa perinteisiä savustettuja tuotteita jatkossakin niin, että tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

PAH-yhdisteet ovat käytännössä syöpää aiheuttavia yhdisteitä, joita jää elintarvikkeisiin savustuksen yhteydessä.

– PAH-pitoisuuksien vähentäminen perustuu syöpäriskin vähentämiseen, mutta perinteisin menetelmin savustettua lihaa syödään kuitenkin niin vähän, että riski on todellisuudessa pieni, Mäkelä sanoo.

– Ministeri lupaa, että ilmoitus jätetään maaliskuun alussa. Päivät kuluvat ripeästi, ja täytyy toivoa, ettei tämä hautaudu muiden asioiden jalkoihin. Vaikka kyse onkin näennäisesti pienestä asiasta, on se silti tärkeä periaatteellinen kysymys, Mäkelä painottaa.

06.03.2017

Onko demokratia uhanalainen laji?

Kuntavaalien ehdokaslistat on jätetty ja nyt nähdään, että lähes kaikkien puolueiden ehdokasmäärät laskivat huomattavasti. Suuret puolueet lähtevät kuntavaaleihin noin tuhat ehdokasta lyhyemmillä listoilla kuin vuonna 2012.

Asia herättää monia kysymyksiä: pitäisikö olla huolissaan? Onko demokratia vaarassa? Heijastuuko sama trendi myös äänestysaktiivisuuteen?

Sitä, että ehdokkuus kiinnostaa aiempaa harvempia, voi yrittää selittää monella tavalla: ihmisten arkea vaivaa loputon kiire, politiikka näyttää sotkuiselta ja riitaiselta, kuntien vähenevät tehtävät tekevät kuntavaikuttamisesta vähemmän houkuttelevaa, vaalit ja ehdokashankinta ovat siirtyneet synkimpään talviaikaan loppukesän koulun- ja uusien harrastusten aloittamisen alun tunnelmista, eikä ankeassa loskasäässä kampanjoiminen vain innosta.

Kuntaliiton kyselyn mukaan intoa asettua ehdokkaaksi ovat laskeneet niin yksityiselämään liittyvät syyt kuin tuleva sote- ja maakuntauudistuskin. Kyselyyn vastanneet kokivat, että kunnalliset luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, jolloin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen hankaloituu. Suuremmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointia kunnan asioista pidettiin tekijänä, joka vähensi halukkuutta asettua ehdolle.

Politiikka on tänä sosiaalisen median aikakautena aina lähempänä kansalaisia. Kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät jakavat ajatuksiaan Twitterissä ja keskustelevat äänestäjiensä kanssa Facebookissa. Instagramissa pääsee näkemään ministerit, kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut harrastuksissaan ja työssään. Politiikka näyttäytyy henkilöiden kautta, mutta itse poliittinen substanssi tuntuu jäävän raflaavien ulostulojen, klikkiotsikoiden ja lomakuvien jalkoihin.

Jos politiikka etääntyy kansalaisista ja kansalaiset etääntyvät politiikasta, on demokratiavajeen uhka todellinen. Jos ja kun politiikka tuntuu etäiseltä, tai ankean byrokraattiselta lakipykälien pyörittelyltä, ei poliittinen vaikuttaminen varmasti olekaan kutsuvaa. Kun samaan aikaan kansalaisaloitteet ja adressit keräävät huikeita määriä allekirjoituksia, voi vain todeta, että politiikkaa on uudistettava. Maamme virallisen päätöksentekojärjestelmän pitää olla ihmisläheinen ja aidosti toimiva tapa vaikuttaa asioihin.

Tätä on nyt hyvä pohtia myös siksi, että parhaillaan ollaan säätämässä maahamme uutta hallinnon porrasta maakuntien ja maakuntavaalien myötä. Poliittisessa vaikuttamisessa – niin kunnallisessa, valtakunnallisessa, kuin maakunnallisessakin – on pohjimmiltaan kyse halusta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kuntaliiton kyselyssä kävi ilmi, että halukkuutta ryhtyä ehdokkaaksi nostivat nimenomaan ajankohtaiset asiakysymykset ja tulevaisuusnäkymät.

Maakuntavaaleissa yksi lisähaaste syntyy Uudellemaalle vaalipiirin koon myötä. Vaalipiiri kattaisi paitsi eduskuntavaalien Uudenmaan vaalipiirin, myös Helsingin vaalipiirin, jolloin ehdokkaita valittaisiin 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä. Ennusteiden mukaan maakuntavaikuttajaksi olisi tuplasti niin vaikea päästä kuin eduskuntaan. Vaalikustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin. Ylivoimainen enemmistö maakuntavaltuutetuista tulisi valittua pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista, ja kehyskunnista suurimmasta osasta ei tulisi lainkaan edustajaa. Eduskuntavaalien vaalipiirejä arvioitaessa Uudenmaan vaalipiiriä on useaan otteeseen pohdittu jaettavaksi sen suuruuden vuoksi – nyt suunta olisi täysin päinvastainen.

1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä ei Suomessa ole kokemuksia, mutta vaalipiirien yhdistämisestä on. Yhdistettyjen vaalipiirien äänestysaktiivisuus laski, kun ehdokkaat etääntyivät maantieteellisesti äänestäjistä, ja samalla kansalaiset kokivat päätöksenteon etääntyneen heistä. Demokratian toteutumista Uudellamaalla tulisi vielä erikseen arvioida maakuntalain eduskuntakäsittelyn yhteydessä ja puoluesihteerit voisivat myös osaltaan ottaa asiaan kantaa.

Yhdenvertaisuus ja demokratian turvaaminen ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa, ja joiden puolesta on tehtävä töitä ja oltava valmiita uudistuksiin.

Julkaistu Verkkouutistin blogissa 4.3.2017

02.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Alueuudistus ja kasvupalvelut eivät saa jäädä soten varjoon

Tiedote
2.3.2017

Kokoomuksen Outi Mäkelä on tyytyväinen siihen, että alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaki on vihdoin lähtenyt lausuntokierrokselle.

Aluehallintouudistuksen ajatus on keventää ja madaltaa hallinnon portaita, kun uusille maakunnille siirtyy nykyisen aluehallinnon hoitamia tehtäviä.

–Alue- ja maakuntahallintojen yhdistäminen on ollut hanke, jota on maakunnissa pohdittu jo pitkään, ja joka olisi ollut tarkoituksenmukaista tehdä ilman sote-uudistustakin. Tämä osa uhkaa helposti jäädä soten varjoon, vaikka se ansaitsee vähintään yhtä tarkan läpikäynnin ja huolellisen valmistelun, Mäkelä sanoo.

Kasvupalvelulla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka yhdistää nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Kasvupalvelulla tuetaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvuedellytyksiä, hoidetaan työnvälitystä sekä edistetään työnhakijoiden työllistymistä ja uuden yritystoiminnan syntymistä.

Kasvupalvelu-uudistus tulee muuttamaan kuntien ja maakuntien suhdetta, mutta kunnilla säilyy jatkossakin vahva yleinen toimivalta mm. paikallisen kehittämisen, kasvu- ja elinkeinopolitiikan, sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Kehittämis- ja kasvupalvelulain myötä palvelut on tarkoitus tuottaa markkinaehtoisesti, jolloin eri toimijat ovat yhdenvertaisessa asemassa, eikä kilpailu pääse vääristymään. Palvelut järjestetään monituottajamallilla ja maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan nykyisen järjestelmän haasteita on esimerkiksi se, että yrityksille suunnatun perusneuvonnan työnjako ja roolitukset eri toimijoiden välillä eivät ole kovin selkeät. Mäkelä uskoo kilpailun tuovan nykyiseen toimintatapaan elementtejä, jossa vain tarkoituksenmukaisille palveluille on kysyntää.

–Harmillista kuitenkin on, että pitkään työn alla ollut pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei vielä ehtinyt tähänkään lähtöön. Aikataulut ovat olleet koko tämän maakuntauudistusprosessin osalta tiukat, mutta erillisistä palasista huolimatta kyseessä on kokonaisuus ja olisi hyvä, että lausunnonantajat voisivat arvioida ehjää kuvaa, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan kuntien roolia työllistämisasioissa on myös syytä pohtia. Nykyisin kunnilla on rahoitusvastuu pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, kun TE-toiminnot ovat ELY-keskusten vastuulla. Kuntien ja TE-toimijoiden välinen puutteellinen tiedonkulku ja erilaiset asiakasjärjestelmät aiheuttavat tällä hetkellä sekavuutta ja kunnilla on vaikeuksia toteuttaa työllistämistavoitteita käytettävissä olevan tiedon varassa.

–Tässä yhteydessä tulisi ratkaista myös se, onko järjestelmä tarkoituksenmukainen: kohdennetaanko kuntiin edelleen jatkossa näitä sanktioita, eli rahoitusvastuuta pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, vai ovatko kunnat enää oikea kohde näille maksuille, Mäkelä painottaa.

01.03.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Tie viennin kasvuun käy vatsan kautta

Tiedote
1.3.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kannustaa kotimaisen ruoantuotannon kehittämiseen ja uskoo Suomen mahdollisuuksiin kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.

– Suomen elintarvikeviennin kilpailukyky on jo nyt korkea, kun puhutaan innovatiivisista, lisäarvoa sisältävistä tuotteista, kuten marja- ja kaurajalosteista ja erityisesti laktoosittomista tuotteista, Mäkelä sanoo.

– Tarvitsemme vain yhä kunnianhimoisempia tavoitteita, ja lisää panoksia suomalaisen elintarvikeviennin kehittämiseen.

Eduskunta käsitteli tänään ruokapoliittista selontekoa, jossa yhtenä tavoitteena on, että tulevaisuudessa elintarvikealan markkinointi- ja vientiosaaminen ovat hyvällä tasolla, ja Suomi on vahva elintarvikeosaamisen vientimaa.

– Suomen ilmasto ja ympäristö tuottavat arvokkaita tuotteita, kuten kuminaa, ja esimerkiksi Helsingin Mylly vie gluteenitonta ja luomukauraa noin 30 eri maahan. Osaamista ja resursseja meillä jo on, mutta niistä on pidettävä kiinni, Mäkelä esittää.

FinPron mukaan elintarvike- ja juomasektorin viennin tilanne on yritysten aktiivisuuden ja Food from Finland -ohjelman myötä muuttunut nopeasti positiivisempaan suuntaan ja lähes koko 300 miljoonan euron Venäjän vientivaje on jo pystytty kuromaan kiinni. Tutkimuksessa todetaan, että vienti on kasvureitti pk-yrityksille, ja viennin kasvun myötä voidaan turvata myös suomalaisten raaka-aineiden jatkojalostus ja kasvattaa tuotannon määrää.

– Food from Finlandin tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Uskon itse, että jos ohjelman jatkuvuus ja rahoitus turvattaisiin, ja kotimaiseen tuotantoon panostettaisiin vieläkin enemmän Ruotsin mallin mukaisesti, tavoite voitaisiin saavuttaa jo paljon aikaisemmin, Mäkelä arvioi.

21.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä: Oikeuskanslerinvirastolle vahvempi rooli lainvalmistelun laadun turvaamisessa

Tiedote
21.2.2017

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelän mukaan oikeuskanslerin roolia lainsäädännön valmistelussa tulisi arvioida ja kehittää.

– Oikeuskansleri on luontaisesti lainsäädäntöä arvioiva taho, ja siksi olisikin luontevaa, että oikeuskanslerinvirasto osallistuisi nykyistä selkeämmin lainsäädännön valmisteluun lainvalmistelutyötä tukevan riippumattoman oikeuspalvelun tavoin. Oikeuskanslerin tulisi toimia rohkeammin lainsäädännön laadun turvaamiseksi, Mäkelä arvioi.

Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu sekä tehdä riippumatonta laillisuusvalvontaa, että toimia hallituksen oikeudellisena neuvonantajana.

– Laadukas lainvalmistelu on oikeusturvamme tae. Lainsäädäntömme on oltava ymmärrettävää ja sen tulkinnan tulee olla ennustettavaa. Lainvalmistelutyön tulee olla hyvin organisoitua, ammattitaitoista ja lainvalmistelun periaatteita noudattavaa, Mäkelä sanoo.

Lainsäädännön laadun parantamiseksi on esitetty monia muitakin vaihtoehtoja, kuten uuden lainsäädäntöesityksiä arvioivan neuvoston perustamista.

– Lainvalmistelun laadusta esitetty kritiikki on syytä ottaa vakavasti, ja kaikkia tehtyjä ehdotuksia tulisi pohtia. Nykyisin ministeriö voi pyytää oikeuskanslerilta tulkinta-apua lainvalmistelussa, mutta kynnys tähän on korkea. Oikeuskanslerinviraston roolia tulisikin kehittää lainvalmistelutyötä tukevan, riippumattoman oikeuspalvelun suuntaan. Tällöin ministeriöt voisivat nykyistä helpommin turvautua sen apuun, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan olisi syytä arvioida myös sitä, käyttääkö oikeuskansleri tehtäväänsä kuuluvaa valtaa lainsäädäntötyön arvioinnissa riittävästi jo nyt, ja ovatko oikeuskanslerin toimi ja viraston tehtävät resursoitu oikein.

– Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle tänä keväänä ja sikälikin on otollinen hetki oikeuskanslerinviraston ja oikeuskanslerin roolin arviointiin, Mäkelä toteaa.

Eduskunta käy tänään keskustelua lainvalmistelun laadusta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

17.02.2017

Kokoomuksen Mäkelä hallitukselle: Onko perinteinen savupalvi vaarassa?

Tiedote
17.2.2016

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä peräänkuuluttaa kirjallisessa kysymyksessään toimia perinteisen suomalaisen savupalvausmenetelmän säilyttämiseksi.

Syksyllä voimaan astuvat tiukennetut EU-säännökset pah-yhdisteiden raja-arvoista uhkaavat tehdä suomalaisen, perinteisin tavoin palvatun lihan valmistamisesta kiellettyä.

–EU:lta olisi mahdollista saada poikkeuslupa, jotta savupalvausta voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa. Suomalaiset tuottajat ovat hämmästelleet päättäjien passiivisuutta asian suhteen, Mäkelä sanoo.

Pah-pitoisuuksien vähentäminen perustuu syöpäriskin lisääntymiseen, mutta Mäkelän mukaan perinteisin menetelmin savustettua lihaa syödään kuitenkin hyvin vähäisiä määriä.

« Edellinen sivu
Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram