Mediasosiaalisuus on viime aikoina yhä useammalla laajentunut Facebookista Twitteriin. Itsekin pikkkuhiljaa opettelen tuota uutta ympäristöä.
Kokoomus puolueena on kuitenkin jo vahvasti mukana – ja kokoomuslaisten tweettejä voi seurata myös uudistuneilta Kokoomuksen sivuilta.
Pian kunnan ainoaksi paikallislehdeksi jäävä Nurmijärven Uutiset on viritellyt lukijoille aktiviteetin, jossa äänestetään vuoden nurmijärveläistä. Erityisen hauskan kisasta tekee se, että mukana on myös yksi kuntamme nähtävyyksistä, Rengas-Ukko. Hämmästyneenä huomasin, että olin myös itse päässyt mukaan listalle haastajaksi. Nöyrimmät kiitokset kunniasta!
Porvoon upea Taidetehdas täyttyi lauantaina sadoista Kokoomusaktiiveista. Puheenjohtajapäivillä teemana oli työ.
Maailma on viime vuosina muuttunut kovaa kyytiä ja sen myötä uskomme parempaan tulevaisuuteen on kärsinyt kolhun. Näemme ympärillämme vain uhkia, emme mahdollisuuksia. Koemme muutoksen tai sen uhan alla voimattomuutta ja toivottomuutta. Unohdamme helposti, että meillä on myös valtava mahdollisuus. Se on työ. Suomi kaipaa lisää työtä ja suomalaiset uusia työpaikkoja.
Muutos lähtee aidosta uskosta siihen, että kaikki työ on arvokasta ja että Suomessa tarvitaan erilaista työtä. Oli se työ sitten palkkatyötä, yrittämistä, vapaaehtoistyötä, osa-aikatyötä, tilapäistä työtä, työharjoittelua.
Meidän ei pidä antaa vanhojen rakenteiden seistä työn tiellä. Meidän on uskallettava uudistaa Suomea. Kokoomus sanoo kyllä joustavammalle työelämälle ja erilaisille mahdollisuuksille tehdä työtä.
Kokoomus uskoo työhön!
Lue lisää ja katso Jyrkin puhe täältä
Tilaisuudessa kuultiin useita hyviä puheenvuoroja myös vierailevilta tähdiltä, kuten Risto E.J. Penttilältä.
Perinteinen sisukkuustesti on suoritettu. Ei tästä kuitenkaan tapa tule… vielä
Metropolialueen kuntien yhteistyön ja luottamuksen parantamiseksi on ollut vireillä hanke, jolla Helsinkiä koskenut äänileikkuri poistuu ja maakuntaliitosta saataisiin toimiva yhteistyöelin. Perussopimuksen muutos edellyttää jäsenkuntien enemmistön hyväksynnän ja eilen Järvenpään päätös asiasta on vahvistanut uudistustyön etenemisen.
Maakuntaliiton kehittäminen on ollut tärkeää myös siitä näkökulmasta, että alueelle kaavailtu vaihtoehtoinen 14 kunnan metropolihallinto voidaan todeta tarpeettomaksi. Jos ja kun alueelle tarvitaan kuntien yhteistyölle jokin alusta, on perusteltua, että se on riittävän laaja ja vastaa alueen kasvua ja kehitystä.
Perussopimuksen uudistaminen antaa maakuntaliitolle jatkossa merkittävästi paremmat mahdollisuudet toimia alueen äänenä ja palvella kuntia mm. maankäyttöön, liikenteeseen, koulutukseen, elinkeinoelämään, kulttuuriin ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa.
Työurien pidentäminen ja opintoaikojen venyminen ovat johtaneet keskusteluun siitä, miten opintotukea tulisi muuttaa enemmän kepin tai porkkanan suuntaan.
Julkisessa keskustelussa opiskelija on leimattu helposti laiskaksi, ja tältä pohjalta on lähdetty hakemaan keinoja vauhdittaa vetelehtijöiden valmistumista. Todellisen ongelman ratkaisun sijaan keskustelu eksyy väärille raiteille.
Takuut ovat nyt kovasti muotia. Korkeakoulujen autonomia on pyhä asia, mutta kenenkään loukkaantumatta on voitava puhua myös siitä, mitä opiskelijoille tarjotaan ja kuinka opiskeluaika käytetään. Kuka antaa takuut siitä, että opiskelija valmistuu ja työllistyy?
Samoin kuin eläkeiän rinnalla keskustellaan työelämän laadusta, pitäisi meidän ottaa tavoitteeksi parempi opiskeluelämä opiskeluaikojen pariksi. Opiskelijoiden syyllistämisen ja kiristämisen sijaan meidän tulisi kannustaa ja helpottaa heidän edellytyksiään opiskella.
Yliopistojen pitäisi ottaa lisää vastuuta opiskelijoista. Kärjistäen ne pyrkivät yhä kouluttamaan kaikista tutkijoita, vaikka vain muutamille lopulta löytyy paikka akateemisesta maailmasta. Riippuen koulutusalasta työelämäyhteyksiä ei ole juurikaan. Akateemisen vapauden kääntöpuolena on hukassa olevia opiskelijoita, joiden perään harva kyselee.
Myös opintosuoritusten määrittelyt vaihtelevat laajalla skaalalla. Joskus Kelan vaatimien 4,5 kk opintopistemäärän saavuttaminen vaatii muutamien tuntien työn, toiste kyse on kirjastossa vietetyistä viikoista. Ei ole ihme, että tässä viidakossa moni eksyy, hakeutuu työelämään tai raivaa tietään pidempään kuin kukaan toivoisi.
Yliopistojen tulisi ottaa kolmas lukukausi käyttöön, hyödyntää joustavia suoritusmenetelmiä kuten tenttiakvaariota, ja panostaa opinto-ohjaukseen. Terävöittämällä omaa profiiliaan ja erikoistumisalueettaan yliopistot voisivat tarjota entistä laadukkaampaa opetusta. Myös opetuksen järjestämistä tulisi pohtia – nyt luennointi on monelle pakkopullaa oman tutkimuksen kustannuksella. Miten työelämäyhteyksiä voitaisiin vahvistaa? Kehitettävää riittää.
Uudistuksista hyötyisivät myös yliopistot itse. Motivoituneemmat opiskelijat suhtautuvat todennäköisesti positiivisemmin akatemiaan, menestyvät alumnit vahvistavat niiden mainetta ja kenties se opetuskin voisi olla paremmin molempia osapuolia hyödyttävää. Yliopistojen rahoituskriteereitä voitaisiin säätää niin, että tulokset näkyisivät myös konkreettisesti.
Olennaista on, että opiskeluelämä joustaisi nykymenon mukaan, niin, että opiskelu itsessään olisi mielekästä. Mitkään kepit ja porkkanat eivät auta, jos koulutusjärjestelmän sisäisiin ongelmiin ei puututa. Viime vaalikaudella uudistettiin yliopistojen hallinto. Nyt on aika kehittää opiskeluelämää. Näin hoidetaan parhaiten myös työurien pidentäminen alkupäästä.
Nurmijärveläisenä voi olla ylpeä kuntamme talviliikuntamahdollisuuksista. Luistinkentät, ladut, avantouintipaikat ja pulkkamäet ovat hyvässä kunnossa ja kovassa käytössä.
Latureittien kunnon voi tarkistaa nyt myös realiaikaisesti netistä
Tervetuloa pidemmältäkin!
Ilta-Sanomat uutisoi, että Nurmijärven Rajamäellä selvitetään jo pidempään jatkunutta ilkivaltaa kouluilla ja päiväkodeilla.
Ilkivallan kohteeksi ovat joutuneet Puistotiellä sijaitseva Isokallion päiväkoti, Mutkapolulla sijaitseva Mutkapolun päiväkoti sekä Tykkimäentiellä sijaitseva Rajamäen puinen alakoulu.
Kohteissa on poltettu mm. lukkopesiä, puisia rakenteita ja tuuletushormia. Lisäksi puisten rakenteiden päällä on pidetty nuotioita.
Poliisi kaipaa yleisön apua tekijöiden henkilöllisyyksien selvittämiseksi.
Poliisi tutkii tapauksia vahingontekoina. Tiedot ja havainnot pyydetään ilmoittamaan poliisin numeroon p. 071 8735 208.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kielsi vankien tarkkailuhaalarit, joilla on pystytty todistetusti vaikuttamaan paitsi vankiloihin kulkeutuviin huumeisiin, myös siihen, että vankeja ei pakoteta muuleiksi.
Oikeusministeri on tiettävästi ryhtynyt valmistelemaan asian johdosta lakia, mutta myöskään eduskunta ei ole jäänyt toimettomaksi. Kansanedustaja Heikki Autto keräsi ennätysnopeasti kahden päivän aikana aloitteen, jossa oli yli sata nimeä puoltamassa tarkkailuhaalareiden laillistamista.
Tänään istunnossa käytiin aloitteen lähtekeskustelu, jossa käytettiin paljon hyviä asiaa valottavia puheenvuoroja. Keskustelun kuluessa kuultiin mm. minkälaista rikollisjengien toiminta vankiloissa on ja miten suuri osa huumeita salakuljettava on tosiasiallisesti pakotettu nielemään aineet sisäänsä.
Myöskin tarkkailuhaalareiden käytöstä saatiin konkreettinen selvitys. Niiden käyttö harkitaan tarkasti tilannekohtaisesti. Nippusiteet vedetään toki tiukalle, mutta käytäntö on, että jos vanki vapaaehtoisesti haluaa toimittaa asiansa ilman haalaria, hänellä on siihen mahdollisuus. Haalareissa ei myöskään pidetä ihmisiä yhtään pidempään kuin tarvetta.
Haalareiden vastustajiakin salista kuitenkin löytyi.
Verkkouutisisa raportointia aiheesta.
