11.01.2013
Metropoliselvitys valmistui ilahduttavasti aikataulussa uusien valtuustojen kommentoitavaksi.
Selvityksessä on huomioitu laajasti esimerkiksi kuntien kansainvälinen kilpailukyky, maankäyttö ja kaavoitus sekä työssäkäynti, asiointi, liikkuminen, asuminen ja asuntomarkkinat. Myös muuttoliike, sosiaalinen eheys ja segregaation ehkäisy lukeutuvat käytettyihin metropolikriteereihin.
Nyt julkaistuista ehdotuksista käydään seuraavaksi keskusteluja kaikkien metropolialueen kuntien kanssa. Ehdotukset onkin nyt syytä käydä valtuustoissa huolellisesti ja avoimin mielin läpi. Lopulliset ehdotukset valmistuvat keskustelukierroksen jälkeen helmikuun loppuun mennessä.
Verkkouutiset 11.1.2013
09.01.2013
Sillä välin kun toisaalla pohditaan metropolin mahdollista inkarnaatiota, kannattaa välillä käydä silmäilemässä mitä Uudenmaan Liitto verkkoportaalissaan tarjoaa.
Monenlaisen alueen hallintoa koskevan infon lisäksi, sivuilla on tarjolla päivittäinen uutisvirta metropolialueelta
Ja alueen asioita analyyttisemmin käsittelee mm. verkkolehti Pulssi
08.01.2013
Noin 13 000 alokasta aloitti 7.1. yhden elämänsä tärkeimmistä kouluista. Ensimmäisen vuorokauden aikana tutuksi tulevat varusteet, teitittelyt, kellonajan jokaisen numeron merkitsevyys, arkirutiinit sekä tuvan tunnelma ja tuoksu. Kun uutuudenviehätys nopeasti häviää, ja elämä tuntuu loputtomalta kurkkusalaattipuvussa marssimiselta, on hyvä pohtia miksi niitä aamuja joutuu laskemaan.
Vaikka yleisen asevelvollisuuden kannatus maassamme on 72 prosenttia, yhä useampi palvelukseen astuva keskeyttää. On syytä kysyä, näkyykö maanpuolustustyön merkitys nykysukupolville riittävän vahvasti. Palvelusajan hyödyllisyys on liian helppo kyseenalaistaa muun muassa työurakortilla voiko kallisarvoiset vuorokaudet käyttää hyödyllisemmin siviilipalveluksessa?
Elämme tilanteessa, jossa maanpuolustustyö kattaa yhä laajemman kirjon erilaisia ilmiöitä ja haasteita, kuten ilmastonmuutoksen, energia- ja vesivarojen niukkuuden, väestönkasvun, väestöliikkeet, terrorismin, tartuntataudit, järjestäytyneen rikollisuuden, huume- ja ihmiskaupan, tietoturvahyökkäykset, yhteiskunnallisen haavoittuvuuden ja niin edelleen. Jos varusmieskoulutuksesta saatavaa kokemusta ja oppia peilataan tämän spektrin läpi, on saatavaa hyötyä vaikeampi kiistää. Kysymysmerkkejä kuitenkin jää vielä.
Viiden miljoonan ihmisen, 338 000 neliökilometrin ja niukkojen taloudellisten resurssien maassa, paras strategiamme on edelleen se, että kaikki osallistuvat. Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on valmis puolustamaan maataan hyökkäyksen tapahtuessa. Toisaalta valtaosa Euroopan maista on siirtynyt pieneen ammattiarmeijaan ja liittynyt Natoon keskustelua on ainakin yritetty käydä myös Suomessa. Maailman muuttuessa Suomen puolustusratkaisua haastetaan sekä ulkoa että sisältä.
Puolustusvoimat on viime vuosina panostanut paljon markkinointiin. On tehty näyttäviä videoita ja parannettu koulutettavien olosuhteita. Yhä kuitenkin, jopa puolustusvoimien omilla sivuilla, alokas Virolainen kertoo toivoneensa, että olisi saanut enemmän tietoa siitä millaisia mahdollisuuksia palvelus tarjoaa, jotta olisi voinut motivoitua niinä hetkinä, kun hohdokkuus ei muutoin ollut huipussaan.
Nyt pitääkin tsempata siinä, miten koulutus kytkeytyy muuhun yhteiskuntaan. Puolustusministeri on korostanut puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä, että maanpuolustus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja peräänkuuluttanut syvempää verkottumista yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Laajaan reserviin pohjautuvan puolustusratkaisun keskeinen tekijä on joukkojen motivaatio, minkä perusta valetaan varusmiespalveluksen aikana. Mikäli yleistä asevelvollisuutta ei onnistuta kehittämään nykypäivän realiteetteja vastaaviksi, ei sille voi ennustaa pitkää tulevaisuutta.
Suomen puolustusvoimat markkinoi itseään työnantajana sloganilla ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”. Tästä voitaisiin hyvin johtaa slogan myös varusmieskoulutukseen ”Tule koulutukseen, jolla on tarkoitus”.
02.01.2013
Saulin puhe kannattaa lukea pariinkin kertaan. Harkittuja ja taitavasti aseteltuja sanoja.
Puhe löytyy mm. täältä.
01.01.2013
Vuosi vaihtui lämminhenkisesti lätäkössä, mikä enteilee joko flunssaa tai hyvää satoa ja kaunista keliä kesäksi.
Vaikka alkava vuosi onkin oletettavasti vaaliton, poliittinen vuosi tulee tuskin olemaan tylsä. Talous, Eurooppa, kunta- ja soteuudistukset… ja monta monta muuta vääntöä on luvassa. Mielenkiintoista on nähdä missä asennossa oppositio lähtee tulevaan vuoteen. Onko luvassa populismia vai aitoja vaihtoehtoja tarjoavaa politiikkaa.
Lupausten suhteen on parempi pidättäydyn perinteissä. 42,195km jossain vaiheessa vuotta. Mutta milloin – olisiko hyviä ehdotuksia?
Ja kun jostain vanhasta luopuu, voi saada jotain uutta tilalle… kristallipallossa on välähdellyt jotain ruskeaa… täytyypä alkaa siivota tallia 🙂
”Elämä ei ole rauhallista, totesi Nuuskamuikkunen ihastuneena.”
24.12.2012
Mukavia joulunpyhiä kaikille ja kiitos muistamisista!
Jos kiirettä ja hössötystä on tullut jo riittävästi, voisi Heli Laaksosen resepti toimia:
JOULUPATJA
eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
21.12.2012
julkaistu Verkkouutisissa
Joulu on paitsi yhdessäolon, lahjojen ja pakettien iloista aikaa. Kuusen alle kasautuu joulupaperiin käärittyjä yllätyksiä sen mukaan, kuinka kiltti on kuluvana vuonna ollut.
Toiset toivovat pehmoisia paketteja, toiset jotain kovempaa. Paketteja on kääritty myös eduskunnassa. Kaikkia on yritetty muistaa. Suomalaiset ovat olleet erittäin kilttejä ja ahkeria.
Paketteihin on kääritty nuorisotakuuta, vanhuspalvelulakia, isyysvapaita, keliakiakorvausta, veteraanitukea jne. Yksi painavimmista paketeista on kasvupaketti. Kasvumme on pitkään tunkeutunut kotimaiseen kysyntään, mutta nyt vientimarkkinoille on ennusteissa vaihtunut vihreä valo. Tämä on merkki siitä, että nyt on aika painaa kaasua.
Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työttömyyden ennustetaan kohoavan 8,1 prosenttiin.
300 miljoonan euron kasvupaketti on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeä työpaikkojemme ja palveluidemme turvaamiseksi. Se sisältää t&k-vähennyksen, bisnesenkelikannustimen ja investointien kaksinkertaisten poistojen muodossa. Mutta se on vasta hyvä alku. Vielä on löydettävä rakentavia ratkaisuja ja yhteistä tahtotilaa turvata tulevaisuus.
Toivelista hallituksen puoliväliriihen on pitkä ja nyt on tehtävä oikeita valintoja. Pääministeri Katainen odottaa myös työmarkkinajärjestöiltä omia ehdotuksia helmikuun alkuun. Toivoa sopii, että joulumieli kantaa kevääseen ja Suomesta löytyy sitä kuuluisaa sopimisenkulttuuria ja henkeä. Mallia voisi ottaa kilpakumppaneista Saksasta ja Ruotsista.
Tarvitsemme tekoja, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja edellytyksiä työllistää. Tarvitsemme pidempiä työuria. Irtisanomisilmoitusten sijaan investointipäätöksiä, synkistelyn sijaan innostumista ja uutta yrittämistä.
Viime kädessä kaikki on meistä itsestämme kiinni, vaikka kuinka elämme globaalissa taloudessa. Se mitä muualla maailmassa tapahtuu vaikuttaa myös meihin, totta kai. Suomen menestys ei ole kuitenkaan ennalta määrätty, kuten Nokian, Rovion ja Supercellin esimerkit näyttävät.
Suomalaiset ova ahkeraa ja työteliästä väkeä. Olemme ansainneet työtä, työpaikkoja, työtunteja ja työntekemisen iloa.
19.12.2012
Valtuustokausi päättyi videoituun kokoukseen, joka on nähtävissä kunnan sivuilta myös jälkikäteen.
Osan valtuutetuista kanssa heitettiin myös haikeat jäähyväiset. Neljä vuotta on taas mennyt hujauksessa. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä!
17.12.2012
Vuoden viimeinen istuntoviikko käytetään pääsääntöisesti talousarvion käsittelyyn.
Mittavia sopeutustoimia on toteutettu, mutta jo keskustelun aluksi kävi ilmi, että jos talouskasvu hiipuu, meillä on oltava valmius varautua pohtimaan ratkaisuja vielä uudelleen.
Erityisen tärkeää on luoda edellytyksiä uudelle kasvulle. Tähänastinen kasvu on ollut kotimaisen kulutuksen varassa, mutta vientimarkkinoilta on nyt näkyvissä vihreää valoa.
Tämä on merkki siitä, että nyt on aika painaa kaasua. On panostettava yritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiin – ja sitä kautta turvattava suomalainen työ ja hyvinvointi. Myöskään kotimaista kysyntää ei pidä tyrehdyttää vääränlaisella verotuksella.
Budjettikäsittelyä voi seurata livenä eduskunnan verkkolähetyksestä
13.12.2012
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkistanut Ernst & Youngin selvityksen verokannustimista, jonka mukaan yksi toimiva ratkaisu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pysymiseksi Suomessa olisi ns. IPR-boksi.
Ajatus on loistava ja juuri sellainen toimenpide, jota tarvitsemme tietotyön ja innovaatiotoiminnan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi Suomessa.
Lue lisää Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
