02.02.2012
Heeei tuolta saapuu Sauli!
Viikon must -tapahtuma: Suomalaiset teot ja tähdet siirretään pakkasen vuoksi Cirkus ravintolaan:Salomonkatu 1-3, Narinkkatori, 00100 Helsinki, Finland.
Tule mukaan!!!
01.02.2012
Uudenmaan liitto somessa
Uudenmaan liitto on avannut oman sivun Facebookiin. Tavoite on saada aikaan vuorovaikutteinen ja avoin keskustelu- ja kontaktifoorumi liiton asiantuntijoiden, sidosryhmien ja päättäjien välille.
Uudenmaan liiton sivulta löydät keskustelujen lisäksi uutisia, videoita, valokuvia ja tietoa liiton tulevista tapahtumista. Kerromme maakunnan huomisen suunnittelusta ja polttavista uusmaalaisista puheenaiheista. Nostamme esille omia ja muiden oivalluksia.
Ota osaa, keskustele ja kommentoi. Toivomme myös palautetta liiton sivusta.
Klikkaa ja käy tykkäämässä:
http://www.facebook.com/uudenmaanliitto.
26.01.2012
Mihin presidenttiä tarvitaan?
(julkaistu Verkkouutisissa)
Yksi vakiokysymys presidentinvaalien paneeleissa ja haastatteluissa on koskenut heikentyneitä valtaoikeuksia.
Keskustelussa arvojohtajuus on noussut korkealle, eikä syyttä, kun puhutaan Suomen sisäistä henkisestä ilmapiiristä tai ajankohtaisista asioista. Kun presidentillä on sanottavaa, häntä on totuttu täällä kuuntelemaan. Presidentti ei ole kuitenkaan vain seremoniamestari tai puhuva pää.
Perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa kuuluu yhä hänen tehtäviinsä. Ulkopolitiikka on taas entistä useammin myös talous- ja kauppapolitiikkaa.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb esitti jo ensimmäisellä kierroksella viestin kaikille ehdokkaille. ”Tasavallan presidentin pitää olla Suomen vientitykki numero yksi. Presidentin pitäisi tehdä vienninedistämismatka vähintään joka toinen kuukausi.”, Stubb kommentoi Kauppalehdessä 17.1.
Asia on juurikin näin. Suomessa on koko 2000-luku puhuttu kovasti kansainvälisyydestä ja yritysten kansainvälistymisestä. Parannettavaa kuitenkin riittää. Internet-pohjaisille startupeille maiden väliset rajat tai etäisyydet eivät ole niin suuria haasteita. Perinteisemmille yrityksille maiden välisillä suhteilla on yhä iso merkitys.
Monissa raporteissa on tunnistettu maamme suuri potentiaali esimerkiksi luonnonvara-alalla, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Erityisesti kahden viimeisen osalta on vaikea kuvitella potentiaalin toteutumista ilman valtiovallan myötävaikutusta ja määrätietoisia toimia. Maallamme ei ole varaa jättää kiviä kääntämättä suomalaisen työn puolesta.
Uskon, että Sauli Niinistö voisi presidenttinä omaksua aktiivisen roolin vienninedistämisessä. Toimet valtiovarainministerinä sekä Euroopan investointipankin varapääjohtajana ovat tuoneet vankkaa kokemusta talousasioista sekä hyvät suhteet kansainvälisille kentille. Toisaalta juristin tausta on omiaan oikeudellisista kysymyksistä puhuttaessa. Ulkopolitiikka kietoutuu usein sopimusten ympärille.
Vaalikonevastauksien pohjalta on selvää, ettei talous ole itsetarkoitus Niinistölle. Ihmisoikeuksilla ja -arvolla on paikkansa. Tämä näkyy myös ehdokkaan toiminnassa mm. Tukikummit ry:ssä, ehdotuksena nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukevan työryhmän perustamisesta ja lahjoituksina.
Puhemiehenä toimiessaan Niinistö järkevöitti eduskunnan toimintaa, haki mittavia säästöjä toimintaedellytyksiä kuitenkaan vaarantamatta ja näytti omalla esimerkillään, että perinteistäkin instituutiota on mahdollista uudistaa. Jo kampanjavaiheessa on nähty, että sama aloitteellisuus on yhä tallella. Esimerkiksi Mäntyniemen epävirallisella iltakoululla presidentin ja hallituksen välistä yhteistyötä voitaisiin varmasti jouhevoittaa.
Suomen tasavallan presidentin rooli on aikojen saatossa muuttunut useampaan otteeseen. Niin ovat ajatkin muuttuneet. Presidentillä on tärkeä tehtävä tässä ajassa. Tarvitsemme talouden liikkeet ymmärtävää, itsenäistä ja aloitteellista presidenttiä.
21.01.2012
Papin aamen tuo verovähennyksiä?
Yle uutisoi sivuillaan veronmaksajien keskusliiton näkemyksestä, jonka mukaan avioliitolla on liian suuri merkitys verovähennysten saamiseksi. Avoliitossa olevat parit eivät siis voi hyödyntää samoja verovähennyksiä kuin avoliitossa olevat pariskunnat.
Tilastokeskuksen mukaan useampi kuin joka viides suomalaispariskunta elää avoliitossa. Verottajan silmissä avoparit eivät kuitenkaan täytä perheen kriteereitä, ellei parilla ole yhteisiä lapsia. Lapsettomat avoparit eivät siis myöskään saa samoja verovähennyksiä kuin avioliitossa elävät.
Veronmaksajain keskusliitossa verottajan linjaa pidetään turhankin tiukkana.
Mielestäni tässä on epäkohta, jonka suhteen olisi syytä siirtyä nykyaikaan. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.
Keskustelua aiheesta voi käydä esimerkiksi Verkkouutisten nettisivuilla
14.01.2012
Sisuuntumisen vuosi
(julkaistu Verkkouutisissa)
Uudenvuoden tinat ovat tänä vuonna harvinaisen sileitä. Vanhan kansan mukaan röpelöt lupaavat rikkauksia ? niitä ei ole nyt siis odotettavissa.
Kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti vuonna 2010 olevan Suomessa jo takanapäin. Mittavalla elvytyksellä vältimme laajan työttömyyden. Viime vuosi toi kuitenkin mukanaan entisestään kriisiytyneen Kreikan lisäksi Italian, Espanjan ja Portugalin ongelmat, ja epävarmuus lisääntyi. Tästä syystä Suomenkin talous nyt yskii.
Vaikka hallitus päätti keväällä toteuttaa valtiontalouden 2,5 miljardin euron sopeutustoimet etupainoisesti, olemme nyt tilanteessa, jossa myrsky on vasta edessä. Talouskasvun hidastuessa ennustetusta valtion tulot vähenevät.
Samalla väestömme ikääntyy nopeasti, töissä käy yhä pienempi osa väestöstä. Käytännössä hyvinvointiamme joudutaan siis rahoittamaan entistä enemmän velkarahalla. Jokainen meistä tietää, että näin ei voi jatkua.
Mukavia tai helppoja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole – odotettavissa on sekä menoleikkauksia, että veronkorotuksia. Työ on parasta lääkettä ja eri keinoin on pystyttävä turvaamaan suomalaiset työpaikat sekä pitämään työnteko kannattavana ja houkuttelevana. Toimimalla nyt Suomi välttää Kreikan tien.
Yksi esimerkki tähän suuntaan on syksyllä saavutettu raamisopu, joka tuo ennustettavuutta. Päämäärätietoiset toimet talouden tervehdyttämiseksi antavat myös tärkeän signaalin sekä markkinoille että kuluttajille: täällä talous hoidetaan kunnolla. Ikäviä päätöksiä ei kukaan haluaisi tehdä, mutta vaihtoehto on vielä huonompi. Ongelmaa ei saa siirtää tuleville sukupolville.
Suomi on ollut vastaavissa tilanteissa aiemmin. 1990-luvun laman jälkeen Nokia ja IT-ala nostivat maamme jaloilleen. Nytkään emme pelkällä vyönkiristyksellä tule selviämään, vaan myrskyn jälkeen tarvitsemme uutta kasvua. Sitra on koonnut talouselämän vaikuttajia julkaisuunsa Ratkaisujen Suomi esittelemään ehdotuksia tulevaisuuden menestystarinoiksi. Mahdollisuuksia löytyy niin vedestä, metsästä kuin luomustakin ? suomalaisesta luonnosta.
Näitä menestystarinoita toteuttamaan tarvitsemme kuitenkin lisää yrittäjyyttä, koulutuksesta on huolehdittava ja kansainvälisyyteen on panostettava.
Kevään ratkaisut on tehtävä uutta kasvua silmällä pitäen. Verotuksessa on huomioitava ostovoima ja kannustavuus. Säästöjä tulisi taas hakea ennen kaikkea hallinnosta ja rakenteita järkeistämällä. Pitkässä juoksussa esimerkiksi kuntauudistus palvelee tätä tarkoitusta.
Kenties kesän kynnyksellä tällaiset kirjoitukset ovat varjo vain. Silloin myös uudenvuoden tinat voidaan valaa uudestaan röpelöisinä. Toistaiseksi meidän on kuitenkin tehtävä töitä, tehtävä töitä kriisin selättämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi – sisukkaasti, niin kuin vain suomalaiset osaavat.
13.01.2012
Café Niinistö Nurmijärvellä
Tänään perjantaina ja huomenna lauantaina pidetään Nurmijärven kirkonkylässä Café Niinistöä torin laidalla, Korsisaaren liiketalossa osoitteessa Kuokkalantie 2.
Aukioloajat ovat:
perjantaina klo 15-18 ja
lauantaina klo 14-17.
Sauli Niinistö on itse paikalla lauantaina klo 15.30-16.
Tervetuloa!
11.01.2012
Tänään saa jo äänestää!
Ennakkoäänestys on alkanut. Nyt on loppukirin aika!
Kotimaiset ennakkoäänestyspaikat löydät täältä
Ulkomaan äänestyspaikat voit tarkistaa täältä
Muistathan, että ulkomailla voit äänestää vain lauantaihin 14.1. asti.
10.01.2012
Nuorisovaltuustoilla on tärkeä tehtävä!
Nuorisolain 8§:n mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nyt kuntavaalivuonna on aika nostaa asia jälleen esiin. Meillä on vielä turhan monta kuntaa, joissa nuoria ei aidosti kuulla – jopa suuri kaupunki, jossa ei ole nuorisovaltuustoa.
Nurmijärvellä nuorisovaltuusto on toiminut jo pitkään ja aktiivisesti. Tsemppaamisen paikka on silti aina se, etteivät elimet muutu paperitiikereiksi vaan säilyvät vuorovaikutteisina ja toimivina.
Nurmijärven nuorisovaltuusto on osaltaan otaanut ohjat käsiin ja kutsui nyt jo toista kertaa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä keskustelutilaisuuteen.
Porukassa on ytyä ja mukava huomata miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa ja innostaa nuoria kun he pääsevät sitä luontevalla tavalla tekemään.
Kiitos mukavasta ja hyödyllisestä illasta!
07.01.2012
Presidenttikahvia
Café Niinistöt ovat nyt täällä. Niitä on pysyvämmin ja popahtelevasti eri puolilla Suomea. Tsekkaa lähin osoite täältä ja piipahda kupposelle.
Vihtijärven Ylisepässä pidettiin ehkäpä Suomen tunnelmallisinta Café Niinistöä. Lähiseutujen väkeä kerääntyi tuvan täydeltä porisemaan maailman menosta. Juttua olisi riittänyt vielä aukioloajan jälkeenkin – elämme mielenkiintoisia aikoja.
04.01.2012
Ei jäädä odottamaan seuraavaa myrskyä
(julkaistu mm. Verkkouutisten blogissa)
Suomea pidetään yhtenä johtavista korkean teknologian maista. Luotettavaa insinööriosaamista löytyy roppakaupalla Nokiasta satelliitteihin. Kuitenkin olemme useana talvena ottaneet takapakkia luonnonvoimien iskiessä.
Tapani- ja Hannu-myrskyt jättivät sadattuhannet ilman sähköä keskellä joululomaa. Pahimmillaan katkot venyivät viikon mittaisiksi. Tilanne ei ole mitenkään uusi; vuoden 2001 Janika-myrsky oli laajuudeltaan vastaava. Nyt kun tilanne alkaa palata normaaliksi, on pohdittava, kuinka voisimme välttyä vastaavalta jatkossa.
2000-luvun alun myrskyjen jälkeen ministeriöissä tehtiin laaja selvitys kokemuksista ja johtopäätöksistä. Tuhot ja tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt joulun jälkeen. Sähkökatkot olivat laajat, hätäkeskukset ruuhkautuivat ja viranomaisten viestinnässä oli ongelmia. Raportissa todetaan, että lauha talvi helpotti toimenpiteitä ja tilannetta ratkaisevalla tavalla. Vaikka raportti on hyvä, on huolestuttavaa, että kymmenen vuotta myöhemmin myrskytuhot ovat vain pahentuneet.
Kyse ei ole tietämättömyydestä ? jokainen ymmärtää, että myrskyjä tulee jatkossakin. Ne voivat olla kenties jopa entistä voimakkaampia ilmastonmuutoksen myötä. Yksi syyttävä sormi osoittaa sähköyhtiöiden suuntaan.
Valtionomisteisella Fortumilla oli pahimmillaan kolmasosa – yli 190 000 – asiakkaistaan ilman sähköä. Yhtiön asiakaspalvelu ruuhkautui, eikä tieto kulkenut koteihin. Tähän puuttui jo elinkeinoministeri Häkämieskin. Tiedottamisongelmia vastaan ei voi juurikaan puolustautua. Olennaisempaa on, että näin mittavat katkot olivat ylipäätään mahdollisia.
Suomessa on ilmassa kulkevaa, myrskyille altista sähköverkkoa noin 300 000 km. Vain reilut 27 prosenttia, 100 000 km, kokonaisverkosta on maakaapelia. Tästäkin suuri osa on isoimmissa kaupungeissa. Hallitus selvittää nyt, kuinka maakaapelointia voitaisiin nopeuttaa. Kyse ei ole pienestä operaatiosta: 100 prosentin kaapelointiasteen saavuttaminen vaatii lähes 20 miljardin euron investoinnit.
Osittain sähköjohtojen uusiminen on edessä joka tapauksessa niiden kuluessa. Asiaa on hyvä tarkastella laajemminkin: verkkoa kehitettäessä on jo valmistauduttava älykkäiden sähköverkkojen käyttöönottoon.
Tällaisissa verkoissa myös sähkön pien- ja omatuotanto olisi entistä järkevämpi vaihtoehto. Aurinkopaneelien ja pienten tuulimyllyjen sähköä olisi mahdollista myydä verkkoon silloin kun sitä ei itse tarvitse. Lisäksi vaihtoehtoisten energianlähteiden lisääntyminen vahvistaisi kriisivalmiutta. Entistä harvemmasta talosta löytyy esimerkiksi enää tulisijaa, jolla lämmityksen voisi hoitaa sähkökatkon sattuessa.
Tapani- ja Hannu-myrskyt saavat toivottavasti vihdoin muutoksia aikaan, niin että jatkossa olemme entistä paremmin varautuneita poikkeustilanteita varten.
Myrskyt myös näyttivät jälleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden arvon. Haja-asutusalueilla naapurin aggregaatista riitti sähköä muillekin. Vastaavanlaista tsemppihenkeä me kaikki tulemme tarvitsemaan, kun keväällä kohtaamme mitä todennäköisimmin talouden myrskyt.
