28.06.2012
Perusopetuksen tuntijaon suuntaviivat päätettiin eilen hallituksen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä. Vähimmäistuntimäärä nousee, liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden opetusta lisätään ja koulujen kielivalikoima monipuolistuu ? maailman paras peruskoulu kehittyy.
?
Alkuperäiseen esitykseen verrattuna lopputulos on hyvä. Valinnaisia tunteja ei leikattu, ja liikuntaa lisättiin. Tärkein uudistus on kuitenkin päätös lisätä vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla.? Eniten ja vähiten opetustunteja antavien kuntien välinen ero vastaa jopa yhden lukukauden verran ylimääräisiä opintoja peruskoulun aikana. Kolmannes kunnista on tarjonnut oppilailleen vain minimituntimäärän verran opetusta. Vähimmäistuntimäärän lisääminen kaventaa eroa ja parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta.
?
Kansainvälisessä nykymaailmassa hyvä kielitaito on välttämätön. Uudistuksen myötä kunnat on velvoitettu tarjoamaan valinnaisia kieliopintoja koululaisille. Aikaisemmin läheskään kaikki kunnat eivät ole tarjonneet koululaisille edes mahdollisuutta opiskella pakollisen kielen lisäksi toista vierasta kieltä.
?
Esitys lisää liikunnanoppitunteja kahdella viikossa. Tämä on oikea linjaus. Suomessa on jonkin aikaa ollut vaarallinen kahtiajaon trendi liikkumisessa: vähän liikkuvat liikkuvat entistä vähemmän; ero paljon liikkuviin on kasvanut. Mitä aikaisemmin ihminen omaksuu liikunnallisen elämäntavan, sitä suurempi hyöty tästä on terveydelle.
?
Nyt tehdyt linjaukset vievät peruskouluamme hyvään suuntaan. Tuntijaossa näkyy vahva kokoomuslainen kädenjälki, kun mahdollisuuksien tasa-arvo ja valinnanvapaus vahvistuvat.
24.06.2012
Kesän pisimpänä päivänä eduskunta äänesti liikennepoliittisesta selonteosta, EVM:stä, lisätalousarviosta sekä hallituksen luottamuksesta ja lähti istuntotauolle – ainakin toistaiseksi. Varauksella odotellaan Euroopan taloustilanteen kehitystä, josko eduskunnalle tulee komento takaisin jo heinäkuun puolella.
Tapahtumarikkaan kevätistuntokauden raportti on luettavissa täältä
Iloista juhannusta ja leppeitä tuulia!
20.06.2012
Yleinen hätänumero 112 on kaikille tuttu, mutta mihin soittaa, jos maailma kaatuu päälle ja hätä on henkistä laatua?
Suomessa on monenlaisia auttavia puhelimia, mutta ympärivuorokautinen henkisen hädän päivystysnumero puuttuu.
Traagisia tapahtumia on päivittäin uutisotsikoista ja valitettavasti on käynyt myös ilmi, että apua on vaikea saada silloin kun sitä eniten tarvitaan.
Tein ministerille kirjallisen kysymyksen siitä, että erilaiset auttavat puhelimet voisi koota yhdeksi 112:een vertautuvaksi palveluksi.
17.06.2012
Tänään päättyneen puoluekokouksen kielialoitteet ovat herättäneet odotetusti keskustelua. Suomi on kaksikielinen maa ja se on meille rikkaus.
Yksi aloitteista koski suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistämistä siten, että jos kunnassa on järjestettävä perusopetus kummallakin kotimaisella kielellä, se voidaan toteuttaa ilman oppilaiden erottelemista eri kouluihin äidinkielen tai opetuskielen perusteella.
Perusopetuslain 10 § velvoittaa koulun olevan yksinomaan joko suomen- tai ruotsinkielinen. Erivapaus sekä suomen että ruotsin käyttämiseen opetuskielenä on Rudof Steiner koululla.
Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen samaan koulurakennukseen olisi perusteltua kielitaidon kartuttamisen näkökulmasta. Molemmista kansalliskielistä tulisi kaksikielisissä kouluissa luonnollinen osa oppilaiden arkea.
Koulujen yhdistäminen samaan rakennukseen saattaa myös säästää resursseja, jos oppilaiden tukipalveluita voidaan yhdistää. Sijoittaminen opetukseen seinien sijaan on aina perusteltua.
Puoluekokousaloitteisiin ja niihin annettuihin vastauksiin voi tutustua täällä.
16.06.2012
Rovaniemellä sää suosi – eivätkä hihat palaneet.
Asiaa keskusteltiin uudella innostavalla tavalla.
Ja se ehkä tärkein – oli mahdollista tavata sekä uusia, että vanhoja tuttuja.
Erinomainen kokous! Kiitos järjestäjille!
14.06.2012
Kivi kertoo tarinaa tänä kesänä Taabor 2012 kesänäyttelyssä. Upeita teoksia Nurmijärven ylpeyden nyppylällä, Metropolin Retretissä, Palojoen Taaborinvuorella.
Tule tutustumaan näyttelyyn.
07.06.2012
Nuoruudessani katu-uskottavuuden ehdottomana edellytyksenä olivat Leviksen 501-farkut. Ne olivat menestyksen merkki, suosion tae. Näyttää ilahduttavasti siltä, että nyt vaatteiden sijaan katu-uskottavuutta lisää aate: yrittäjyys. Uusi yrittäjäsukupolvi on vallannut blogit, lehtien palstat ja poliitikkojen puheet.
Yrittäjyysbuumi on osoitus siitä, että puheet pullamössöstä voidaan unohtaa. Suomalaisilla nuorilla on tervettä menestymisen nälkää. 90-luvun lama ei enää kummittele nuorten mielessä, ja finanssikriisistä huolimatta on lähdetty entistä rohkeammin hakemaan kasvua ja uusia mahdollisuuksia suoraan maailmalta.
Arvostetussa Stanfordin yliopistossa yrittäjyydestä luennoiva Steve Blank nimitti viime vuonna maamme kasvaa trendiä Helsingin kevääksi (Helsinki Spring vs Arab Spring). On mahtava huomata, kuinka kateuden ilmapiiri on vähitellen muuttumassa ihailun puolelle, ja yrittäjät saavat vihdoin ansaitsemaansa arvostusta.
Jokainen yrittäjän tietää, että menestys vaatii kovaa työtä ja suuria panostuksia. Siksi on erittäin hienoa, että meiltä löytyy entistä enemmän ihmisiä, erityisesti nuoria, joilla on rohkeutta ottaa vastuuta asioista ja elämästään, sekä halua vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisella tavalla. Kyse ei ole vain rahasta, vaan yrittäjyys mahdollistaa omien taitojen kokeilun ja kehittämisen aivan toisella tavalla kuin perinteinen työ.
Hallitus on erityisesti veropäätöksillään pyrkinyt omalta osaltaan parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vuoden aikana on saatu niin vähennyksiä enkelisijoittajille kuin t&k-menoihin, sekä alennus yhteisöveroon. Myös poistomahdollisuuksia ja sijoitusten hankintameno-olettamaa on korotettu. Seuraava askel on parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä: vähentää byrokratiaa, parantaa sosiaaliturvaa ja kohtuullistaa henkilökohtaista riskiä.
Kaikki paperityö yrityksen perustamisesta jokapäiväiseen pyörittämiseen on saatava toimimaan yhden luukun periaatteella. Monimutkainen byrokratia ei saa olla kenenkään innostuneen esteenä.
Sosiaaliturvan osalta Suomessa voitaisiin esimerkiksi kokeilla Ruotsin mallia, jossa yrittäjän on mahdollista kerran yritystoimintansa aikana asettaa yrityksensä lepäämään pelkästään omalla ilmoituksellaan ja saada työttömyysturvaa välittömästi. Henkilökohtaisella konkurssilla vältyttäisiin 90-luvun laman kaltaisilta velkavankeustapauksilta.
Yksi moottori nykyiselle yrittäjyysaallolle on ollut opiskelijoiden perustama Aalto Entrepreneurship Society (Aaltoes). Vastaavanlaista rohkeaa tekemisen meininkiä näkisi mieluusti jokaisella kampuksella. Esimerkiksi taideyliopistojen yhdistyminen on mahdollisuus luoda jotain uutta ja jännittävää.
Menestysresepti vaatii toki oman rahoituksensa, mutta ennen kaikkea kyse on yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä uudenlaisesta toimintakulttuurista. Tulevaisuudessa entistä useampi meistä työllistää itsensä ainakin osittain yrittäjänä. Myös akateeminen yrittäjyys lisääntyy. Tätä kehitystä on tuettava ja kannustettava. Suomella ei ole varaa olla ”out”.
05.06.2012
Tiedote aamun kokouksesta.
Linkki tiedotustilaisuuden tallenteeseen.
Huomenna tiedoksianto käsittelyssä istunnossa klo 14 alkaen.
05.06.2012
Tiedote aamun kokouksesta.
Linkki tiedotustilaisuuden tallenteeseen.
Huomenna tiedoksianto käsittelyssä istunnossa klo 14 alkaen.
03.06.2012
Kymmenes maraton taivallettuna – ennätyshuonossa kelissä, mutta ennätyshyvään aikaan.
Lähdössä päätettiin porukalla, että asenne ratkaisee – ja jos ei perisuomalainen sisu riitä, niin otetaan kiukkukuukkeli, eli Angry Birds -asenne lisäksi.
