Kuntakuulemisten viimeinen tilaisuus järjestettiin Uudellamaalla, messukeskuksessa.
Kunnat käyttivät hyviä puheenvuoroja ja lopussa saatiin myös vastauksia kysymyksiin.
Tilaisuus on kokonaisuudessaan nähtävissä netistä: täällä.
Maakuntahallituksen pj:nä pääsin avaamaan tilaisuuden. Puheenvuoro on luettavissa liiton sivuilta.
(julkaistu Verkkouutisissa)
Suomi on suurten muutosten äärellä: huoltosuhde heikkenee suurten ikäluokkien vanhetessa, maailmantalouden tila on yhä epävakaa, ja tehtävää riittää omassakin taloudenpidossa. On selvää, että ”jotain tarttis tehdä”, jotta hyvinvointiyhteiskunta saadaan turvattua.
Tästä lähes kaikki suomalaiset ylipuoluerajojen ovat yhtä mieltä. Hyvä esimerkki on tuore välikysymys kuntauudistuksesta: kyse oli sen toteuttamistavasta, kukaan ei kiistänyt itse uudistustarvetta.
Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja kipeästi. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) arvioi työttömyyden kasvavan tänä vuonna. Työttömyysasteeksi hän arvioi reilut 8 prosenttia, yli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Matematiikka on yksinkertaista: vähemmän työssäkäyviä, vähemmän verotuloja ja enemmän tukieuroja.
Yhtälö toimii myös kääntäen. Uusista työpaikoista taas 80 prosenttia syntyy pk-yrityksiin. Näiden lukujen valossa on selvää, että yritysten työllistämisedellytyksiä on parannettava entisestään. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki ja vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen ovat varteenotettavia keinoja.
Hallitusohjelman lisäksi yritysten toimintaympäristöä parantavia toimia syntyi syksyn neuvotteluissa raamisovusta. Raamisovun myötä yhteisöveroa laskettiin 0,5 prosenttiyksikköä, sekä sovittiin muun muassa energiaveroleikkurista. Seuraavaksi uusia avauksia on odotettavissa hallituksen kehysriihessä. Pääministeri Jyrki Katainen on esittänyt, että tänä vuonna olisi mahdollista täsmäelvyttää noin 100 miljoonalla eurolla.
Elvytyksellä pidetään maatamme pinnalla ja varmistetaan, ettei mittavien sopeutustoimien keskellä talouskasvu hyydy ja työttömyys ryöpsähdä. Yhtä tärkeää on tehdä uudistuksia, jotka parantavat yrittäjien edellytyksiä yleisellä tasolla. Tehtävää riittää niin verotuksen, rahoituksen kuin yhteiskunnan tukiverkkojen osalta.
Verotuksessa on aiheellista selvittää voitaisiinko Suomessa siirtyä Viron malliin, jossa yritys maksaa veroa tuloksestaan vasta kun ne jaetaan ulos. Rahoitusta parantavia toimia on esitetty monelta suunnalta. Yksi yksinkertainen ja kannatettava keino on pienten osinkojen säätäminen verovapaus. Mitä useammalla toimella ja mitä pikemmin yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa, sen parempi. Jotta kasvu saataisiin taas vetämään on kotipesän oltava priimakunnossa.
Tukiverkkojen osalta yksi tärkeä kysymys on konkurssilainsäädäntö. 90-luvun laman tapaukset, joissa monilta yrittäjiltä meni kaikki ja syntyi vuosien velkavankeus, eivät ole tätä päivää. Riskit kuuluvat yritystoimintaan, mutta mahdollisuus uuteen alkuun tulee olla. Parannettavaa on myös yrittäjien sosiaaliturvassa, missä mallia voisi ottaa Ruotsista. Tarkempi ja kattavampi listaus eri toimenpiteistä löytyy kokoomuksen eduskuntaryhmän kasvutyöryhmän tuoreesta väliraportista.
Hallituksen suurin rakenteellinen uudistus koskee kuntia. Yhtenä sen tavoitteena on helpottaa huoltosuhteen heikkenemisestä seuraavia kustannuspaineita. Sen myötä syntyvät vahvat peruskunnat ovat taloudellisilta hartioiltaan leveämpiä, ja pystyvät aiempaa paremmin ottamaan vastuuta muun muassa alueen elinkeinotoiminnasta.
Suomen yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Kuntauudistus onkin hyvä mahdollisuus paikallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen.
Kaikkien näiden toimien ohella työtä on tehtävä yleisen ilmapiirin parantamiseksi Suomessa. Suuripalkkaisiin yritysjohtajiin liittyy aiheellistakin kritiikkiä, mutta tätä ei pitäisi soveltaa tavallisiin yrittäjiin. Moni pienyrittäjä painaa vuodesta toiseen pitkiä työviikkoja; huonojen aikojen koittaessa vyönkiristys on edessä ensin itsellä ennen kuin työntekijöillä. Näitä arjensankareita maamme tarvitsee lisää ? mitä ei tapahdu ilman muutosta arvostuksessa ja puheissa.
Luovutimme tänään Lenita Toivakan kanssa vetoomuksen lähi- ja luomuruoan puolesta eduskunnassa ravintolapäällikkö Ulla Kuparille ja Fazer Amican operaatiopäällikkö Ritva Junnilalle.
Ruoka, sen laatu ja alkuperä kiinnostavat entistä useampia. Lisääntyneen tietoisuuden myötä lähi- ja luomuruoan kysyntä on kasvanut. Ongelmia kuitenkin riittää: ruoan tuottajista on pulaa, jakeluketju takkuilee ja hinnat ovat korkeat. Myös Fazer Amican puolelta nämä haasteet tunnustettiin.
Eduskunnassa merkitään jo allergiat, kalorit ja käytetyt ainesosat näkyviin. Näiden lisäksi olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä tietää myös ruoan alkuperä mahdollinen tuottaja. Tämä voisi myös toimia mainoksena kotimaisille lähi- ja luomutuottajille.
Kuluttajat ovat avainasemassa. Suurempi kysyntä rohkaisee tuottajia ja alentaa kustannuksia. Valitsemalla suomalaisen tuotteen ylläpidämme maaseutumme elinvoimaa ja tuemme kotimaista maataloustuotantoa. Eduskunnan ravintoloissa lähiruoka on määritelty juuri suomalaiseksi ruoaksi.
Eduskunnalla on erinomainen tilaisuus toimia tässä asiassa suunnannäyttäjänä. Esimerkiksi aamupala koostuu jo nyt pitkälti luomutuotteista. Näyttämällä esimerkkiä osoitamme arvostuksemme suomalaiselle työlle ja edistämme positiivisen kehityksen leviämistä.
Uhkapelimerkin ensi-illassa ohjaaja kehoitti varovaisuuteen – koskaan ei tiedä missä ja miten uhka voi vaania…
Elokuvan parasta antia olivat Antti Reinin hurmaava Vares ja Lauri Törhösen herkkä ja oivaltava kuvakerronta.
Seuraavaa osaa odotellessa.
Har börjat drömma om att göra det i Stockholm i år.
Kevään eka 20km meni kevyellä tempolla 2h2min. Saas nähdä riittääkö 12 vkoa kunnon kasvattamiseen.
Naise elämää?
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä täsä sit olla. Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis
semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.
Kyl o helppo ol naine!!!!
Aurinkoista kevätpäivää voi tietysti viettää monellakin tavalla. Pistin kormaa haudutellessani taustaviihdykkeeksi soimaan valtiovarainministeriön kuntakuulemisia.
Vaikka kuulemiskierrosta on kovasti kritisoitu, osoittaa se ainakin videointien perustella tarpeellisuutensa. Alueilla on eroja ja erityispiirteiden osalta parhaita asiantuntijoita ovat alueiden asukkaat ja edustajat. On myös tärkeää, että alueita koskeviin yksityiskohtaisiin kysymyksiin on mahdollisuus saada vastauksia suoraan ministeriltä ja asiantuntijoilta.
Anti on ollut myös kulttuurillisesti mielenkiintoista. Avajaistilaisuuden häkellyttävä Outojoki -kvintetti kannattaa pistää korvan taakse. Chick Corean ohella he veikeilivät tilaisuuden henkeen sopivasti Angry Birds -musisoinnilla.
Alueilta on kuultu myös kiintoisia tarinoita. Toistaiseksi katsomieni pätkien hersyvimmät naurut yleisöltä kirvoitti Valtimon Pentti Kemppinen, joka kertoi kuntansa vauraudesta verrattuna naapureihin – esimerkiksi Rautavaara on kuulemma ollut niin köyhä, ettei heillä ollut edes omaa käkeä, vaan Valtimon käki on käynyt myös Rautavaaran puolella kukkumassa.
Viikonlopun kirjallisia harjoituksia piristi mukavasti keväinen auringonpaiste. Ainoa kiusallinen puoli oli, että se paljasti talven aikana nurkkiin piiloutuneet pölykoirat. Wuh…
Oli tullut aika hankkia kumppaniksi uusi parkettien partaveitsi. Eiköhän tämän kanssa kevätsiivous suju kuin tanssi.
Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe kannattaa lukea. Hyvää pohdintaa ja huolella mietittyjä sanoja.
Kuvia virkaanastujaisista ja päivän tapahtumista löytyy täältä
