12.05.2015
Eduskunnan tehtävä on perinteisen lainsäädäntötyön lisäksi muuttaa yhteiskuntaa ajanmukaiseksi – käydä keskustelua ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Kansalaisaloitteet ovat osoittautuneet tässä hyväksi ja toimivasi työkaluksi.
Kansalaisaloitelaki astui voimaan maaliskuussa 2012. Sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn on edennyt yhteensä kuusi kansalaisaloitetta, jotka ovat keränneet vaadittavat 50 000 allekirjoitusta tai enemmän. Kansalaisaloitteet ovat keränneet keskimäärin 60 000 allekirjoitusta kukin, lukuun ottamatta avioliittolakialoitetta, jonka allekirjoitti yli 160 000 suomalaista. Viime vaalikauden aikana kaikki eduskuntaan tulleet aloitteet käsiteltiin. Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin ja muista aloitteista joko hyväksyttiin joitain lausumia, tai ne päätettiin hylätä.
Vaikka kansalaisaloitteista onkin mennyt tilastollisesti läpi vain pieni osa, ovat ne tulleet eduskunnassa asianmukaisesti valiokunnissa käsitellyiksi, nousseet merkittäväksi osaksi demokratiaa ja ovat ennen kaikkea omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua.
Aloitteet eivät kuitenkaan ole eduskunnassa uusi asia, nimittäin kansanedustajilla on perustuslain mukaan ollut aloiteoikeus vuodesta 1919 ja aloiteoikeutta myös käytetään runsaasti. Viime vaalikaudella kansanedustajat tekivät yhteensä 347 lakialoitetta. Vaikka hallitusohjelma tai puolueryhmien työn tehostamiseksi sovitut yhtenäiset linjat sitovat kansanedustajia, antaa lakialoite yksittäiselle edustajalle mahdollisuuden vaikuttaa.
Eduskunta-aloitteiden merkitys ja huomioarvo on kuitenkin kautta aikojen ollut valitettavan vähäinen. Viime kaudella tehdyistä aloitteista vain neljä hyväksyttiin sellaisenaan ja yksi muutettuna, loput joko hylättiin (115), peruutettiin (1) tai ne jäivät valiokuntiin ja raukesivat (226).
Kansanedustajien lakialoitteilla on paremmat mahdollisuudet edetä valiokuntien käsittelyyn, mikäli niihin saadaan sadan tai useamman muun edustajan allekirjoitus. Karkeasti mediaanin mukaan laskettuna kullakin valitulla kansanedustajalla on takanaan keskimäärin 7 000 äänestäjää, eli sadan edustajan allekirjoittamalla lakialoitteella on reilusti kansalaisaloitteen käsittelyyn vaadittavaa kannatusta suurempi kansalaisten tuki. Suurin osa kansanedustajien aloitteista kuitenkin hautautuu valiokuntiin, eikä niistä kuulla eduskunnan ulkopuolella.
Kansalaisaloitteilla ja niiden herättämällä keskustelulla on nostettu aloiteoikeuden arvoa ja merkitystä. Kilpailuasetelmaa on tarpeetonta rakentaa, mutta toivottavasti positiivinen vire leviäisi myös eduskunta-aloitteisiin ja myös niiden painoarvo nousisi julkisessa poliittisessa keskustelussa.
20.04.2015
18.04.2015
Jos mielessäsi on vielä kysymyksiä joihin haluaisit vastauksen, lähetä ihmeessä postia tai soittele. Päivystän postin ääressä sunnuntain, aina äänestyspaikkojen sulkeutumiseen saakka.
outi.makela@eduskunta.fi
Voit myös tekstata tai soittaa: 0505122877
Pidetään yhteyttä!
16.04.2015
Suomen teillä kulkee paljon ulkomaista raskasta läpikulkuliikennettä, joka ei kuitenkaan millään tavalla osallistu teidemme kunnossapitoon. On tärkeää, että myös ulkomainen raskas liikenne saadaan maksamaan tienkäytöstä.
Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei ole käytössä tiemaksuja. EU-säännökset kuitenkin estävät asettamasta näitä maksuja vain ulkomaiselle liikenteelle, joten tiemaksujen käyttöönotto edellyttää maksujen kompensoimista kotimaisille kuljetusyrityksille verovähennyksin.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on jo ollut aiheessa aloitteellinen, ja liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt yhdessä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa keinoja kompensoida mahdollisia tiemaksuja.
Ongelma on ollut pöydällä turhan pitkään, joten on tärkeää, että keino, jolla ulkomainen raskas liikenne saadaan maksamaan tienkäytöstä, löydetään pian.
16.04.2015
Kunta- ja aluehallinto kaipaavat perusteellista remonttia, mutta uudistus on tehtävä yhtenä kokonaisuutena, sanovat liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko ja Kokoomuksen kunta- ja aluepoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.
Heidän mielestään kiireisintä olisi tarttua päällekkäisyyksien poistamiseen ja hallinnon yksinkertaistamiseen. Tämä merkitsisi muun muassa maakuntaliittojen, aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten keskinäisen työnjaon selkeyttämistä. Osan niiden nykyisistä tehtävistä Mäkelä ja Risikko olisivat valmiita siirtämään kaupungeille.
”Yksi vaihtoehto voisi olla siirtyminen yhteen keskitettyyn aluehallintovirastoon, jolla olisi tarpeen mukaan toimipisteitä eri puolilla Suomea. Tämä yhtenäistäisi lupa- ja valvontakäytäntöjä”, Mäkelä ja Risikko pohtivat.
ELY-keskusten lopullinen määrä riippuisi työnjaon toteutumisesta nykyisten ELY-keskusten, maakuntien ja kaupunkien välillä. Yksi vaihtoehto on yhdistää TE – ja ELY-keskukset.
”Hallinnon tasojen purkaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen on välttämätöntä myös Suomen kilpailukyvyn vuoksi. Ratkaisevaa on työnjaon selkeys”, Mäkelä ja Risikko sanovat.
Mäkelä ja Risikko pitävät kuntauudistuksen jatkumista tärkeänä. Uudistusta ei heidän mielestään tarvitsisi kuitenkaan viedä läpi kaavamaisesti, vaan eri puolille Suomea voisi sallia erilaisten kuntamallien syntymisen.
”Kunnille pitää antaa tilaa uudistua, jotta ne voivat yhteistyössä muiden kuntien kanssa rakentaa toimivia, uusia malleja. Tämä parantaisi demokratiaa ja toisi palveluihin kaivattua kustannustehokkuutta”, Risikko sanoo.
Kaupunkiseuduilla on erityinen merkitys koko kansantalouden kannalta.
”Suomi tarvitsee kasvua, ja uuden kasvun luomisessa kaupunkiseudut ovat avainasemassa. Globalisoituvassa taloudessa niiden merkitys vain kasvaa. Kaupunkiseutujen toiminnallisen yhtenäisyyden turvaaminen on uudistuksen ydinasioita”, Mäkelä korostaa.
Mäkelä ja Risikko korostavat kuntien merkitystä myös tulevaisuuden Suomessa.
”Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulee perustua jatkossakin kuntiin. Niiden lisäksi tarvitaan matala, mutta toimiva aluehallinto. Kunta- ja aluehallintoa pitää kehittää kokonaisuutena. Toimiva ja ketterä hallinto tarjoaa parhaat edellytykset vastata tuleviin haasteisiin ja muutoksiin”, Risikko sanoo.
Tärkeän uudistuksen kokonaisuudesta olisi heidän mielestään käynnistettävä nopeasti parlamentaarinen valmistelu.
Tiedote 16.4.2015
15.04.2015
Nuorisoyhteistyö Allianssi ry järjesti jo yhdeksättä kertaa Nuorisovaalit, jotka keräsivät uurnille yhteensä 59403 nuorta alle 18 vuotiasta. Nämä nuoret äänestivät ympäri suomen 630 oppilaitoksessa ja saivat näin ensikosketuksen vaaleihin ja äänestämiseen.
Nuorten valitseman eduskunnan paikkajako on seuraava: Kokoomus 43, Keskusta 41, Vihreät 30, Perussuomalaiset 26, SDP 17, Vasemmistoliitto 12, Kristillisdemokraatit 11, Ruotsalainen kansanpuolue 8, Piraattipuolue 7, Itsenäisyyspuolue 2, Suomen kommunistinen puolue 1, Muutos 2011 1. Ahvenanmaalla ei järjestetty Nuorisovaaleja.
Koko maan ääniharava oli Timo Soini (ps) Uudenmaan vaalipiiristä (7,8 % vaalipiirin annetuista äänistä), seuraavina Alexander Stubb (kok, Uusimaa) ja Marko Forss (kok, Kaakkois-Suomi). Suhteellisesti eniten ääniä omassa vaalipiirissään haravoi Marko ”Fobba” Forss (kok) joka sai 17,6 % kaikista Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänistä.
Nuorten eduskunnan kansanedustajien keski-ikä on 40 vuotta ja 18-29 -vuotiaita edustajia on 47 eli 23,6% läpimenneistä.
Oma sijoitukseni oli Uudenmaan kokoomusehdokkaista neljäs. Näin ollen jos nuoret saisivat päättää, saisin jatkaa kansanedustajana myös seuraavassa eduskunnassa.
Tuloksiin voit tutustua tarkemmin täällä: http://www.aantenlasku.fi/
15.04.2015
Viime päivät ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on juuttunut Natoon. Liittyminen ei liene realismia ihan lähiaikoina, vaikka ainakin itse olen sitä mieltä, että asiaa on vakavassa mielessä selvitettävä seuraavan kauden aikana.
Tällä hetkellä ensisijaista on puolustuksemme ajantasaisuuden varmistaminen, riittävät resurssit ja maanpuolustustahdosta huolehtiminen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tänään eduskunnan päättäjäisissä ja totesi, että puolustuksen perusratkaisut ovat olleet oikeita ja puolustusvoimauudistus toteutettiin mallikkaasti. Edessä olevat haasteet edellyttävät päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla voidaan monipuolistaa valmiuksiamme. Presidentin mukaan tämä tarkoittaa mm. ajantasaista tiedustelukykyä ja sen vaatimaa lainsäädäntöä.
Yksi suurimmista huolenaiheista itselläni liittyen maanpuolustukseen on ollut jo pidemmän aikaa maanpuolustustahto ja sen ylläpito. Aika-ajoin kuulee nuoremmilta, kuinka he pitävät siviilipalvelusta työelämän kannalta hyödyllisempänä tai muista syistä houkuttelevampana vaihtoehtona kuin varusmiespalvelusta, mutta varusmiespalveluksen koulutuksellisia ja työelämähyötyjä ei tule unohtaa palvelusmuotoja arvioitaessa.
Siviilipalveluksesta voi toki saada hyödyllistä työkokemusta esim. sosiaali-, media- tai ravintola-alalle, mutta aivan samalla tavalla sotilaspoliisikoulutus auttaa myöhemmin turvallisuusalalle hakeutuvaa tai varusmieskuljettajan koulutus auto- ja kuljetusalalle hakeutuvaa. Varusmiespalveluksessa hankittu kokemus on kovaa valuuttaa myös esimerkiksi kokin tai lentäjän koulutuksessa. Armeijan johtajakoulutuksesta voi saada joissakin yliopistoissa suoraa hyvitystä opintopisteinä. Armeijassa opitaan ensiaputaitoja, erätaitoja, erilaisia teknisiä taitoja ja kohennetaan kuntoa.
Sen lisäksi, että armeija todella tuottaa varusmiespalveluksen suorittaneille hyötyjä siinä missä siviilipalvelus sivarin käyneille, se toteuttaa ainutlaatuisen tärkeää yhteiskunnallista tehtävää eli takaa maan turvallisuuden ulkopuolisia uhkia vastaan.
Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuden tuottamaan, läntisen Euroopan mittakaavassa varsin suureen reserviläisarmeijaan. Siitäkin huolimatta, että sodan ajan reserviä pienennetään varustelutason ja tekniikan edistyessä. Asevelvollisuus tuottaa Suomelle armeijan, jonka sotilaat ovat motivoituneita, kykeneviä ja taidoiltaan kelpoisia toimimaan sodan ajan tehtävissä. Sotilaallinen maanpuolustus ei voi perustua muuhun kuin armeijaan. Varusmiespalveluksen lisäksi maanpuolustushengen kannalta on tärkeää, että meillä on aktiivinen reserviläistoiminta, naisten vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta, sekä myös järjestelmällistä tiedotusta ja tutustumista puolustusvoimien toimintaan.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä mainittakoon, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää ensi viikonloppuna pääkaupunkiseudun lukiolaisille suunnatun turvakurssin Santahaminassa. Kurssilla tutustutaan viranomaisten toimintaan ja tehtäviin sekä harjoitellaan arjen kriisitilanteiden taitoja. Tämän kaltainen opetustoiminta on omiaan pitämään yllä mielenkiintoa maanpuolustusta kohtaan.
Uskottava puolustus on vakuuttavan ulkopolitiikan liittolainen ja siitä on pidettävä kiinni.
14.04.2015
Jos numeroita tahdon pohtia,
on niissä paljon eri kohtia.
Silmässä jos pilke loistaa
ongelman se silloin poistaa.
On numerot nuo jostain tutut
ken muistaa sarjakuviensa jutut
Muuan hahmo siellä vankka
nimeltään on Aku Ankka
Mutta miten aihe tähän johtaa?
Kun katsot Akun auton kohtaa.
Numero on helppo muistaa
jos aatos Akun autoon luistaa.
Rekkarissa numero tuo tärkeä,
näin viisas äänestäjä käyttää järkeä.
14.04.2015
Eilinen MTV3:n kaksintaistelu osoitti karulla tavalla, ettei Keskustan maakuntamalli ole loppuun asti harkittu. Sipilän mukaan Keskustan ajamassa maakuntamallissa on kyse sote-uudistuksesta, eikä hän osannut kertoa, tehdäänkö Keskustan ajamassa veromallissa ansiotulo- ja eläkevähennys kunnallisverosta vai maakuntaverosta.
Sipilän mukaan asiaa ei ole ajateltu, eikä hän edes pidä asiaa oleellisena: ”Sitä ei tavallinen kuluttaja ja veronmaksaja edes huomaa, että siellä on Yle-veron vieressä yksi rivi lisää.”
Ei voi kuin hämmästellä – paitsi välinpitämättömyyttä myös ylenkatsovaa asennetta.
Asiantuntijat ovat tänään kommentoineet Sipilän kantoja ja on helppo yhtyä mm. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtisen näkemyksiin hänen todetessaan: ”Riski hallitsemattomista veromuutoksista kunnissa ja maakunnissa olisi Keskustan mallissa ilmeinen. Alun perin sote-uudistuksen pyrkimyksenä oli pitää menot kurissa, ettei tarvitsisi verottaa niin paljon. Tämä voi pahimmillaan kääntyä päinvastoin paineiden purkamiseksi veronkorotuksilla. Kokonaisveroaste voi nousta entisestään”
Suomessa on jo nyt aivan riittävästi hallintotasoja, ja byrokratiaa pitäisi ennemminkin karsia, ei lisätä. Keskustan puheet kokonaisveroasteen nousun pysäyttämisestä ja uusien verojärjestelmien luomisesta ovat ristiriidassa keskenään. Uusi veroporras vain toisi lisää veropainetta ja kasvattaisi verotusta entisestään.
Kokoomuksen linja on, että palvelut rakennetaan ihmislähtöisesti, ei hallinnon näkökulmasta. On tärkeää, että hallintorakenteet tukevat laadukasta ja järkevää toimintaa.
13.04.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä ihmettelee viime viikolla Suomenmaassa julkaistua kirjoitusta, jossa Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kehuskelee, ettei Keskusta ole leikkaamassa eläkkeitä.
– Keskusta hämää eläkeläisiä kauniilla puheillaan indeksikorotuksista, mutta äänestäjän on syytä nyt lukea tarkkaan mitä sanotaan. Veropoliittisessa linjauksessaan Keskusta ehdottaa työtulovähennyksen korottamista 450 miljoonalla eurolla. Vähennys tehdään palkkatulosta, muttei eläketulosta, Mäkelä sanoo.
Tämä ratkaisu tarkoittaisi sitä, että palkansaajien ja eläkeläisten eriarvoinen kohtelu verotuksessa kärjistyisi, kun palkansaajat saisivat korotuksen sellaiseen verovähennykseen, joka ei koske eläketuloa. Ratkaisusta hyötyisivät siis työssä olevat, mutta työnsä jo tehneet työeläkkeen saajat jäisivät tämän kevennyksen ulkopuolelle. Keskustan verolinja kohtelee näin ollen eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi suhteessa palkansaajiin.
– Keskusta ei veroehdotuksessaan tekisi minkäänlaista korjausta valtion tuloveroasteikkoon. Ei myöskään ns. inflaatiokorjausta. Näin ollen Keskusta kaiken lisäksi kiristää kaikkien valtion tuloveroa maksavien työeläkeläisten verotusta, kun eläkkeet nousevat TEL-indeksin mukaisesti, Mäkelä selventää.
Kirjoituksessaan Saarikko myös kyseenalaistaa aiheettomasti Kokoomuksen verolinjausten oikeudenmukaisuuden.
– Kokoomuksen veronkevennykset ulottuvat kaikkiin tuloluokkiin. Me haluamme keventää työn verotusta kaikilta ahkeruuden kannustamiseksi, sekä myös eläkeläisiltä ostovoiman turvaamiseksi, toisin kuin esimerkiksi Keskusta, Mäkelä toteaa.
