12.04.2015

Hyvinvointipalveluihin tarvitaan enemmän valinnanvapautta

10.04.2015

Kokoomuksen Mäkelä: suomalaiset ymmärtävät että velaksi emme voi elää

Selvä enemmistö suomalaisista leikkaisi mieluummin tulonsiirroista kuin julkisista palveluista. 51 prosenttia suomalaisista sanoo, että leikkaukset voidaan tehdä tulonsiirtoihin, kun taas 27 prosenttia leikkaisi mieluummin julkisista palveluista. 22 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Tieto käy ilmi Nykypäivän kyselystä, jossa haastateltiin 1 002:a suomalaista helmikuun lopun ja huhtikuun alun välisenä aikana. Virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti TNS Gallup.

– Suomalaiset ymmärtävät kyllä, että velaksi emme voi elää. Kun säästöjä on välttämättä tehtävä, niin Kokoomuksen ensisijainen vaihtoehto on työlinja. Haluamme tehdä uudistuksia jotka lisäävät työntekoa. Tämä vahvistaisi myös julkista taloutta, toteaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä.

– On kuitenkin rehellistä myöntää, että myös säästöjä tarvitaan. Suurimmat menokohteet ovat tulonsiirrot, kuten erilaiset tuet ja etuudet, sekä palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto. Kokoomuksen mielestä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeintä on varjella tasa-arvoa tuottavia palveluita, sanoo Mäkelä.

Jos ja kun säästöjä on välttämättä jostakin löydettävä, niin Kokoomus kohdentaisi säästöjä mieluummin tulonsiirtoihin. Tulonsiirtojen tasoa ei leikata, mutta Kokoomus on esittänyt, että etuuksiin tehtäisiin tulevalla vaalikaudella tavallista pienemmät vuosittaiset korotukset. Tämä toisi satojen miljoonien säästöt.

– Suomen velkaantuminen on saatava hallintaan. Hyvinvointipalvelut on kuitenkin turvattava. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat tästä yhtä mieltä, Mäkelä päättää.

09.04.2015

Videotervehdys Keravalta

Sain tänään hauskan videotervehdyksen Keravalta!

09.04.2015

Ihmisten kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli

08.04.2015

Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa joutenoloa kannattavampaa

07.04.2015

Suomalainen koululainen pärjää tulevaisuudessakin

Suomalaisen peruskoulun perusta on ennen kaikkea yksilöllinen opetus, jonka ansiosta jokainen saa tarvitsemansa tuen lahjakkuutensa edistämiseen. Peruskoulu on toimiva ja nykymuodossaan korkealle arvostettu, mutta on rakentavaa pohtia, miten sen kehitys ja resurssit turvataan, jotta voimme olla ylpeitä Pisa-menestyksestämme jatkossakin.

Hiljattain julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyssä listattiin asioita, joita vastaajien mielestä peruskoulussa tulisi opettaa. Listan kärjessä olivat vuorovaikutus- ja tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä oppimaan oppiminen. Yksittäisten aineiden opiskelun sijaan lapset ja nuoret tarvitsevat siis kriittisen ajattelun taitoja, kykyä käsitellä digitaalisen yhteiskunnan tietomassoja, sekä taitoa hahmottaa kokonaisuuksia.

Peruskoulun on kehityttävä yhteiskunnan mukana. Tämä edellyttää opetuksen nopeaa ja jatkuvaa reagointia muutostarpeisiin. Perusopetuksen laatukriteereitä on päivitettävä yhteistyössä opetusalan asiantuntijoiden kanssa, jotta jokainen nuori saa yhtä laadukasta perusopetusta asuinpaikasta riippumatta.

Tavoitteena tulee olla, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on selkeä suunnitelma siitä, mitä haluaa tehdä yhdeksännen luokan jälkeen. Vuosittain noin 3000 peruskoulun päättävää nuorta joko jättää hakematta kokonaan tai ei ota vastaan toisen asteen opiskelupaikkaa. Voimme kääntää suuntaa panostamalla laadukkaaseen, nuorta tukevaan, opintojen ohjaukseen.

Opettajille tarjottava peruskoulutus sekä täydennyskoulutus ovat merkittäviä asioita koulun toiminnan kannalta. Motivoitunut ja osaava opettaja voi antaa ajanmukaisilla välineillä uusimpaan mahdolliseen tietoon perustuvaa opetusta. Myös opettajien työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Korkeatasoinen perusopetus on yhteiskuntamme kulmakivi. Kansakuntana me pärjäämme ainoastaan osaamisella ja sivistyksellä, työllä sekä tahdonvoimalla.

02.04.2015

Hyvinvointi syntyy työllä ja yrittäjyydellä

Suomalaiset ovat työllä rakentaneet sivistyneen, tasa-arvoisen ja vauraan yhteiskunnan. Hyvinvointi syntyy työstä ja hyvinvointivaltio pelastetaan ainoastaan työtä tekemällä. Tämän takia on tärkeää, että jokainen työhön kykenevä työskentelee, ja työn tekeminen on aina kannattavaa.

On tarpeen sekä lisätä työtä sekä poistaa työelämän esteitä, raja-aitoja ja byrokratiaa. Viimein on päästävä tilanteeseen, jossa työnteko on aina kannattavampaa, kuin tekemättömyys ja joutenolo. Sosiaaliturvaa ja verotusta on uudistettava siten, että pienestä palkasta jää enemmän käteen kun nykyisin. Verotusta on kevennettävä, mutta myös työttömyysturvan suojaosuuksia on korotettava. Kannustinloukkujen purkaminen aloitettiin tällä vaalikaudella ja nyt asumistuen tai työttömyysturvan saajan on mahdollista ansaita 300 euroa. Tämän avauksen pohjalta työtä on jatkettava seuraavalla vaalikaudella.

Pirstaloituva työelämä ei muovaudu enää vanhakantaisiin muotteihin. Myönnetään siis rehellisesti rakenteidemme ongelmat ja ryhdytään korjaamaan niitä. Luodaan parempi, mutta enimmäiskestoltaan lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan. Kohtuullistetaan pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarjoamalla heille tehostetusti työtä, työharjoittelua tai koulutusta jo 300 työttömyyspäivän kohdalla. Nyt olemme kestämättömällä tiellä, kun yhteiskunnan maksamat etuudet nousevat nopeammin kuin palkat.

Suomi pärjää tulevaisuudessa vain työtä tekemällä. Mitä useampi työskentelee, sitä paremmin Suomella menee. Nyt on löydyttävä rohkeutta ja halua kantaa vastuuta.

01.04.2015

#työnkautta

Viimeistään valtiovarainministeriön talousennusteen pitäisi havahduttaa meidät tunnustamaan tosiasiat: seuraavalla hallituksella on edessään 6 miljardin euron sopeutus.

Suomen kansantalous ei ole kasvanut vuoden 2011 jälkeen ja tuotanto ja työllisyys ovat yhä vuoden 2007 tason alapuolella. Kasvua ei ole näkyvissä, eikä Suomella ole varaa velkaantua enempää. Velkavivulla väännettäisiin tilannetta vain hankalampaan suuntaan.

Nyt tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään talouden suorituskykyä, tuotantoa ja työllisyyttä. Työttömyyden vähentäminen on vipu, jota nyt on käytettävä. Työttömyyden vähentäminen yhdellä prosentilla parantaa talouden tasapainoa karkeasti 600 miljoonalla eurolla vuodessa.

Päättyvä hallituskausi opetti meille karulla tavalla, mikä merkitys on yhteisellä tahtotilalla ja tilannekuvalla. Neljä vuotta sitten osa puolueista kuvitteli, että ongelmat hoituvat kuin itsekseen talouskasvulla. Tästä kinastelemiseen ei enää kannata tuhlata aikaa.

Hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain työllä. Työn kannattavuus mahdollistetaan esimerkiksi verotuksen kautta ja pitämällä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä.

Yrittäjyydelle ja ahkeruudelle on annettava tilaa. Yritysverotuksessa tulee siirtyä kohti mallia, joka kannustaa investointeihin ja kotimaiseen omistajuuteen. Työllistämistä tulee helpottaa muun muassa koeaikoja pidentämällä.

Nyt on nostettava katse gallupeista ja ajateltava vastuullisesti. Meidän on korjattava suunta niin, että pääsemme kestävälle uralle ja pystymme turvaamaan palvelut ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

Kokoomuksen työlistaan voit tutustua täällä.

31.03.2015

Ensimmäinen mainosvideo

26.03.2015

Puolueen puheenjohtajan suositukset

Alexin terveiset viime viikonlopun bussikiertueelta.