26.09.2011
Miksi kuntauudistus?
Katso Jyrkin vastaus kysymykseen tuoreimmasta videoblogista
25.09.2011
Syksy ja satokausi
Uuninpankolla näyttää vaihteeksi tältä:
Tarkoitus on jakaa nautinto Nurmijärven Kotiseutupäivällisillä 16.10. kun Rajamäen partiolaiset ovat jälleen keittiövuorossa.
21.09.2011
Taimesta toimeen
Ympäristökasvatuksen seura järjesti tänään hauskan Taimesta toimeen -tapahtuman, jossa eduskuntapuolueet saivat luovuttaa taimen istutettavaksi kaupunkipuutarhaan kansainvälisenä puidenistutuspäivänä.
Kokoomuksen puolesta sain luovuttaa puutarhaan kirsikkapuun.
Ympäristökasvatus ja kirsikka inspiroivat haikuilemaan:
Puutalo nousee.
Luonnosta meille koti.
Kasvatusta myös.
Kirsikkapuusta
marjat sinipunaiset.
Hallitus kypsyy.
20.09.2011
Pitäisikö vanhan Tuusulan rajat palauttaa?
Sain kunnian päästä Järvenpään Keskustan tilaisuuteen keskustelemaan kuntauudistuksesta ja metropoliasioista.
Keskustelukaveriksi oli kutsuttu Mari Kiviniemi, jonka johdolla tehtyyn kuntauudistusvälikysymykseen annetaan hallituksen vastaus ensi viikolla.
Moni asia on uudistuksen osalta vielä ratkaisematta, eikä nyt ole vääristelyn, pelottelun tai poteroihin vetäytymisen aika. Lisätietoa ministeriön ajatuksista on luvassa piakkoin, vielä ennen vuoden vaihdetta.
Illan viimeinen yleisön esittämä kysymys oli kohdennettu meidän alustajien sijaan kuulijajoukolle. Kysymykseen pitäisikö vanhan Tuusulan rajat palauttaa nousi yleisöstä yllättävän monta ajatusta puoltavaa kättä.
17.09.2011
Kuntauudistukseen valmistautuminen alkoi Uudellamaalla
Uudenmaan Kokoomusvaikuttajat kokoontuivat lauantaina Espoon kaupungintalolle keskustelemaan kuntauudistuksesta ja metropolipolitiikasta.
Ilma on vielä sakeanaan kysymysmerkkejä, mutta yksi kerrallaan niihin on löydettävissä vastauksia. Uudistuksen tarve on selvä. Kuntakartta on vanhentunut eikä kaikin osin vastaa tarkoitusta. Huoltosuhteen raju muutos ei säästä ainuttakaan aluetta.
Kuntien tulee olla riittävän vahvoja ja elinvoimaisia asukaspohjaltaan ja palveluiltaan. Kuntarakenteen myötä myös rahoitusjärjestelmää ja palveluita on uudistettava.
Vaikka moni asia on vielä auki, on asenneilmasto muuttumassa uudistusmyönteiseen suuntaan. Meillä on isänmaallinen velvollisuus muokata Suomi kuntoon. Ministeriön karttaharjoituksia ei ole tarvetta odotella toimettomana. Uudistukset tuovat mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua viipymättä. Pelkoja ja epäluuloja voi hälventää esimerkiksi tutustumalla Lohjan ja Raaseporin alueilla toteutettuihin ja toteutumassa oleviin muutoksiin.
16.09.2011
Nälkäpäivä
Perinteiseen tapaan olimme mukana tekemässä päivän hyvää työtä Nälkäpäiväkeräyksessä.
Jos käteistä ei sattunut mukaan, voi kampanjaan osallistua myös netissä
10.09.2011
Lakialoite avovankilapakojen kriminalisoinnista
Lakialoite rikoslain 16 luvun 16 §:n muuttamisesta
Suomen kriminaalipolitiikassa on 2000-luvulla kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota vankien yhteiskuntakelpoisuuden palauttamiseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn. Tärkeä osa tätä uudistusprosessia on ollut avolaitoksessa tuomiotaan suorittavien osuuden kasvu. Vaikka edellytyksistä avolaitoksiin siirrosta on säädetty laissa, ja vangin kelpoisuutta avolaitossijoitukseen arvioidaan tarkasti, on järjestelmään kuitenkin jäänyt aukko. Avolaitoksesta luvatta poistuminen, karkaaminen, on mahdollista, eikä siitä voida tällä hetkellä määrätä riittävään vahvaa rangaistusta, joka nostaisi karkaamiskynnystä.
Avovankilasta luvatta poistumisesta voidaan nykyisin määrätä kurinpitorangaistuksena varoitus, oikeuksien menetys tai yksinäisyysrangaistusta enintään 14 vuorokautta. Lisäksi vanki siirretään takaisin suljettuun vankilaan. Vuodesta 2005 asti avovankilapakojen määrä on lisääntynyt vuosittain; vuoden 2010 ollessa poikkeus. Avovankilapakoja tapahtui tuolloin 63, mikä on lähes kuusinkertainen määrä 12 vankilapakoon verrattuna.
Vuonna 2006 voimaantullut vankeuslaki poisti mahdollisuuden määrätä hallinnollisena seuraamuksena avolaitoksesta poistumisesta suoritetun ajan menetystä. Hallituksen esitykseen (HE 263/2004 vp) suoritetun ajan menettämistä koskeva säännös sisältyi, mutta eduskunnan käsittelyssä tämä mahdollisuus poistettiin, koska säännöstä pidettiin ongelmallisena perustuslain kannalta. Rikoslaissa suljetusta vankilasta karkaaminen on säädetty rangaistavaksi. Suomessa vangin karkaamista koskeva säännös päätettiin kuitenkin rikoslain kokonaisuudistuksessa vuonna 1997 säilyttää laissa, koska sen katsottiin voivan nostaa karkaamiskynnystä ja tuomioistuimissa määrättävien rangaistusten määräämiseen katsottiin liittyvän etuja vangin oikeusturvan kannalta (HE 6/1997 vp).
Avolaitoksesta poistumiseen ei liity fyysisten valvontaesteiden kiertämistä, henkilökunnan vastustamista tai muita suljetusta vankilasta karkaamisen edellyttämiä toimia. Toisaalta juuri näistä syistä avovankilapakoja tapahtuu merkittävästi enemmän. Muuttamalla rikoslakia sisältämään myös avolaitoksista karkaamisen, voitaisiin karkaamisen kynnystä nostaa.
Edellä olevan perusteella olen jättänyt aloitteen rikoslain 16 luvun 16 §:n muuttamisesta on jätetty eduskunnalle käsiteltäväksi. Aloitetteen allekirjoitti lisäkseni 68 kansanedustajaa.
* Esitys uudesta 16§:stä
Vangin karkaaminen
*
Vanki, pidätetty tai viranomaisen huostassa oleva kiinniotettu taikka sotilaskurinpitolaissa tarkoitettuun arestiin määrätty henkilö, joka karkaa tai yrittää karata rangaistuslaitoksesta tai muusta säilöstä, MUKAAN LUKIEN AVOLAITOKSESTA, taikka häntä vartioivan, saattavan tai kuljettavan henkilön huostasta, on tuomittava vangin karkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi
09.09.2011
Pukeudu punaiseen päivä
Tänään vietettiin kolmatta kertaa Suomessa kansainvälistä Pukeudu Punaiseen -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio naisten sydänterveyteen ja sitä edistäviin elintapoihin.
Eduskunnassa myös iso joukko Kokoomuksen naisedustajia osallistui kampanjaan.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy, vanhemmissa ikäluokissa jopa yleisimmin naisten kuin miesten. Jopa 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla.
08.09.2011
Mihin menet EU?
Kansanedustajat Miapetra Kumpula -Natri (sdp.), Outi Mäkelä (kok.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) radion ykkösaamussa keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta.
