03.08.2011

Kenellä rahkeita metropolisalkun kantamiseen?

(julkaistu Verkkouutisissa

Uuden hallituksen ohjelman valmistuttua yhdeksi silmätikuksi joutui metropolipolitiikka. Muutamat suppeat kirjaukset ”edistämisestä” ja ”vahvistamisesta” jättivät kysymysmerkkejä. Vielä on myös epäselvää, kenen ministerin salkkuun metropoli kuuluu.

Kuntauudistuksen takia luontaisin olisi kuntaministeri, mutta toinen mahdollinen voisi olla elinkeinoministeri, joka voi vaikuttaa merkittävästi alueen kasvuun ja kehitykseen. En itse koe, että asuntoministeri olisi tällä kaudella perusteltu valinta. Metropolipolitiikka pitää saada vihdoin kunnolla käyntiin ja sitä varten tarvitaan vahva ministeri.

Tarvitaan rohkeaa politiikkaa ja tehokkaampaa hallintoa. Metropolipolitiikkaa tulee toteuttaa laajalla alueella, ei vain neljän kaupungin pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan kuntarajat ylittäviä palveluja, tervettä kuntien välistä kilpailua – kunnilla pitää olla eväitä kaavoitukseen ja tonttien hinnoitteluun – sekä kepin lisäksi rahoittajatahoja sitovia porkkanoita. Rohkea politiikka ei kuitenkaan synny itsestään. Ministerillä on suuri rooli metropolin edistämisen ja vahvistamisen konkretisoitumiseksi.

Metropolipolitiikassa haastavaa on, että Helsinki on melkoisesti jäljessä kehyskuntia toiminnan tehostamisessa ja tuottavuudessa. Suhteellisesti alhaisella veroprosentilla ylläpidetään tehotonta toimintaa ja raskasta byrokratiaa. Samaan aikaan monet myös monet erityisongelmista ovat kasautuneet alueelle. Ratkaisut eivät löydy välttämättä ensisijaisesti kuntarajoja yhdistämällä, vaan asiaa on lähestyttävä asukkaan, yritysten ja palvelutarpeiden suunnasta.

Hallitusohjelman vaatimattomien ja tulkinnallisten metropolikirjausten taustalla on päähallituspuolueiden erilaiset näkemykset seudun hallinnon toteuttamisesta. Tässä on kuitenkin tärkeä ymmärtää mikä ero on metropolipolitiikalla; toiminnalla ja metropolihallinnolla; rakenteilla. Vahvalla politiikalla edistetään alueen kasvua – hallinto on väline sen toteuttamiseen.

Mielestäni tarvetta uusille hallinnon tasoille ei ole – päinvastoin. Aluehallintoa tulisi tehostaa esimerkiksi sovittamalla elyjen ja maakuntahallinnon toimintoja yhteen.

Tulevalla kaudella byrokratiaa tulee karsia myös valtionosuusjärjestelmästä. Sen uudistaminen tulee olemaan kriittinen tekijä alue- ja metropolipolitiikassa. Hallituksen uudistuksessa monimutkaista valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Kunnat saavat siis palveluiden järjestämiseen tarvitut rahat selkeämmin ja läpinäkyvämmin. Samalla kuntia kannustetaan tehokkaampaan toimintaan, eli käytännössä vähempään byrokratiaan.

Uudistuksen myötä voidaan toivottavasti myös kohdentaa enemmän varoja Uudenmaan erityisongelmien ratkaisuun.

Metropolipolitiikka on tärkeää. Uudellamaalla asuu viidesosa suomalaisista ja se tuottaa kolmasosan Suomen BKT:sta. Vahvaa metropolipolitiikkaa tarvitaan pääkaupunkiseudun erityiskysymysten, kuten asumisen, maahanmuuton ja palveluiden, ratkaisemiseksi. Uusimaa on Suomen talouden veturi, jonka kunnosta hallituksen on pidettävä huolta.

Hyvän ja huonon metropolitiikan ero on kuin pakkaseen jäätyneen paikallisjunan ja kerrankin aikataulussa olevan pendolinon. Suomi ansaitsee toimivan veturin ja sille sopivan kuljettajan.

01.08.2011

Sadonkorjuun aika

Kesä on ehtinyt mätäkuuhun ja on syytä valpastua. Vanha kansa sanoo, että jos kuun lopulla lehtiä alkaa putoilla, on maaliskuussa luvassa suojakelejä.

Toinen vinkki tälle kuulle tulee Mikael Agricolalta, joka totesi ”Telle kwlla eij soui otta siseliset läkityxet sille ette metekw silloin ombi ia ey myös werta laske.”

Elokuu on suosikkivuodenaikaani. Marjat, hedelmät, värit, raikkaan ilman tuoksu… Aamulenkillä näin jo ensimmäiset kypsät puolukat.

Mahtava kääriä hihat kesän jälkeen, kaivaa kalenteri esiin, ryhdistäytyä ja aloittaa arki.


Syksyn maratonpäivä on vielä päättämättä – onko kellään kokemuksia Hangon maratonista?

24.07.2011

Kaikkien aikojen Taavi teki sen jälleen!

Nurmijärven Konstiniekaksi viime vuonna valittu Taavi Vartia ilottelee tänä kesänä jälleen aivan huikean näyttelijäkaartin kanssa Taaborilla. Lavalla nähdään mm. Oskari Katajisto, Eija Vilpas, Ari-Kyösti Seppo, Anna Hanski, Harri Virolainen, Maiju Ranta, Jussi Salminen – sekä lumoavan kaunis Marian neito Alina Tomnikov, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

Teemana on kaikkien aikojen Robin Hood ja käsikirjoituksen hykerryttävät käänteet tempaavat mukaansa kaiken ikäiset katsojat.

Tätä ei kannata missata!

Esityksiä on vielä seuraavasti:
Su 24.7. klo 14 ja 18
Ma 25.7. klo 18
Ti 26.7. klo 18
Ke 27.7. klo 18
To 28.7. klo 18
Pe 29.7. klo 18
La 30.7. klo 18
Su 31.7. klo 14 ja 18
Ma 1.8. klo 18
Ti 2.8. klo 18 Sähkön näytös
Ke 3.8. klo 18
To 4.8. klo 18

Lisätietoja sivulta taaborinrobin.fi

13.07.2011

Ruuhkamaksua ei tule kaivaa uudestaan esiin

(julkaistu HS mielipidepalstalla 13.7.)

Tuore liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kannattaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Kyllösen mukaan ruuhkamaksuilla voisi vähentää päästöjä ja parantaa liikenneturvallisuutta (STT 7.7.2011). Uudenmaan liiton kanta ei ole muuttunut sitten vuoden 2009 lausuntokierroksen taikka keväisen ruuhkamaksuselvityksen. Yhdelle alueelle kohdistuva pakkovero rasittaa metropolialueen, Suomen talouden veturin, kilpailukykyä.

On perin kummallista, miten asiat voivat muuttua viidessä kuukaudessa: ministerin edeltäjänä toiminut Anu Vehviläinen (kesk.) totesi erillisen ruuhkamaksuselvityksen pohjalta, ettei maksuille ole edellytyksiä (HS 3.2.2011). Hallitusohjelmassa asiasta todetaan ainoastaan seuraavaa: ” Selvitetään satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa.”. Vastaavaa järjestelmää ei ole käytössä maailmalla, eikä mielestäni orwellilainen satelliittiseuranta muutenkaan ole suositeltava vaihtoehto.

Kaikissa muodoissaan ruuhkamaksu vaikuttaa olevan pelkkä työmatka-autoilijoille suunnattu rangaistusvero, eikä sellaista pidä hyväksyä ennen kuin todelliset liikenneinfran ja joukkoliikenteen ongelmat on ensin ratkaistu – edes tyydyttävällä tasolla.

Paremmin toimivan ja saavutettavan joukkoliikenteen kehittämiseksi on eri tahoilla sitouduttu. Lippujärjestelmät, liityntäpysäköinnit ja julkisen liikenteen palveluverkko on saatava kuntoon, ennen kuin liikkumista työpaikan ja kodin välillä ryhdytään rankaisemaan. Nykyinen järjestelmä myöhästelevine junineen ja harvoine bussireitteineen ei ole todellinen vaihtoehto.

STT:n haastattelussa Kyllönen toteaa, että Helsingin seudun kaupunkien pitäisi olla itse aktiivisia ruuhkamaksuasiassa. Hän toivoo, että maksuja ei lähdettäisi sanelemaan ylhäältä päin. Tällaisia lausuntoja on vaikea ymmärtää, kun muistaa, että vasta puoli vuotta sitten asiaa selvitettiin perin pohjin. Useat alueen kunnat ja toimijat – Uudenmaan liitto mukaan lukien – päätyivät vastustamaan ruuhkamaksuja.

Metropolialueen ja Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi meidän pitäisi pystyä panostamaan asioihin, jotka lisäävät meidän kehittymisemme mahdollisuuksia eivätkä vähennä niitä.

10.07.2011

Taideyliopisto ja kesäkärpänen

(julkaistu Verkkouutisissa)

Ministerien sanomisiin kiinnitetään tavallista enemmän huomiota. Usein tämän seurauksena kärpäsestä tulee härkänen, kuten vaikkapa Jyri Häkämiehen ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” lausunnosta aikanaan. Nyt myös tuore hallitus on saanut ensimmäisen kärpäsensä.

Opetusministeri Jukka Gustafsson ajatteli ääneen Ylen haastattelussa, ja totesi ykskantaan, ettei taideyliopiston perustamiseen ole varaa. Toivottavasti kyse on vain ensikertalaisen huolimattomuudesta, eikä niinkään ministerin tahtotilasta. Eduskunnan kyselytunnilla vastaus oli jo loiventunut, ja ministeri arvioi, ettei tilanne ole kuitenkaan täysin toivoton.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”taideyliopiston syntyä edistetään”. Viime hallituskaudella Henna Virkkusen toimesta Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistymistä selvitettiin. Sekä työryhmä että korkeakoulujen rehtorit päätyivät kannattamaan yhteistä taideyliopistoa. Vähemmän hallintoa, enemmän valinnanmahdollisuuksia opiskelijoille ja vahvempi kansainvälinen asema ovat vain muutamia esimerkkejä yhdistymisellä saavutettavista eduista.

Valtion nopea velkaantuminen kummittelee kaikkien uuden hallitusohjelman tavoitteiden takana, eikä korkeakoulutus ole tässä suhteessa poikkeus. Ensimmäistä budjettiriiheä ei ole kuitenkaan vielä pidetty, eikä siis leikkauksien lopullisia kohteita tai aikatauluja ole lyöty lukkoon. Kolmen korkeakoulun yhdistämisellä voitaisiin saavuttaa myös säästöjä hallinnon karsimisen kautta. Tätä vasten onkin kummaa, että tuore opetusministeri on jo nyt luovuttamassa taideyliopiston suhteen.

Taideyliopistolla olisi potentiaalia uuden hallituksen ”Aalloksi”, vastaavaksi kärkihankkeeksi kuin Taideteollisen, Kauppakorkean ja Teknillisen korkeakoulun yhdistäminen oli viime kaudella. Nokian menestys nojasi aikoinaan vahvaan insinööriosaamiseen.

Tämän päivän kilpailussa luovien alojen merkitys on korostunut, ja taideyliopiston kaltaiset hankkeet ovat omiaan tukemaan Suomen kilpailukykyä. Taiteella on ja tulee olla myös vahva itseisarvonsa. Aivan kuten panostuksia sivistykseen ei koskaan voi täysin mitata rahassa tai materiassa, sama pätee taiteeseen. Taideyliopiston perustaminen ja mahdollinen tasokorotus sen rahoitukseen olisivat vahva osoitus hallituksen sitoutumisesta sivistyksen ja taiteen edistämiseen.

Suomi tarvitsee ennakkoluulotonta ajattelua ja rohkeutta päätöksentekoon. Ministerit ovat tässä suhteessa avainasemassa. Viime hallituskaudella Jan Vapaavuori teki pienestä asuntoministerin salkusta paljon ajateltua merkityksellisemmän. Gustafssonille soisi vastaavaa tarmoa oman salkkunsa edistämiseen.

06.07.2011

Oma maa mansikka…

Nyt kannattaa lähteä itsepoimintaretkelle. Nurmijärveltä löytyy monia mukavia marjatiloja – Rajamäeltä myös luomu-marjoja.

05.07.2011

Yrittäjyyttä isolla Y:llä

(julkaistu Verkkouutisissa

Hallitusohjelma on läpäissyt eduskuntatarkastelun ja lähtee seuraavaksi ministereille toteutettavaksi. Ohjelma antaa suuntaviitat Suomen tulevaisuuden rakentamiseen ja laadukkaista palveluista tinkimättä.
Jotta yhtälö toimisi, Sixpackin keskeinen tavoite on täsmätoimin lisätä Suomen kilpailukykyä ja vauhdittaa uusien suomalaisten työpaikkojen syntymistä. Hyvinvointivaltion perustan muodostavat menestyvät yritykset. Yritykset tuovat vientitulomme, työllistävät, maksavat veroja ja näin rahoittavat hyvinvointipalvelut päiväkodeista vanhustenhoitoon.

Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tahtotila mikro- ja yksinyrittäjien aseman parantamisesta. Tällä hetkellä ongelmia on erityisesti yrittäjän sosiaaliturvassa. Jo tasa-arvon nimissä työnantajalla pitää olla sama turva kuin työntekijällä. Yrittäjäriskiä pyritään sitäkin kohtuullistamaan. Konkurssiin liittyvät ongelmat selvitetään. 90-luvun kaltaiset velkavankeustapaukset eivät kuulu 2010-luvun Suomeen.

Hallitusohjelmassa päädyttiin valtiovarainministeriön arvioita pienempiin leikkauksiin, mikä entisestään korostaa yritysten merkitystä kasvun luojina. Tämän takia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukijärjestelmää päätettiin uudistaa siten, että tuki kohdistuisi jatkossa erityisesti kasvuhakuisiin yrityksiin sekä pieniin ja työllistäviin yrityksiin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanoksia suunnataan myös luovien alojen ja paljon työllistävien palvelualojen kasvupotentiaalin toteuttamiseksi. Lisäksi yritysten t&k –verovähennysoikeutta selvitetään tällä hallituskaudella.

Taloustilanteesta johtuen Suomen on pidettävä erityistä huolta kilpailukyvystään. Uudessa hallituksessa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin aktiivisuudella saadaan varmasti hyviä tuloksia. Konkreettisina toimina hallitus laskee yritysten yhteisöverokantaa yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa investointien sijoittumisesta. Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi sovittiin myös energiaveroleikkurin parantamisesta. Erityisesti voimavaroja suunnataan Venäjän kaupan esteiden poistamiseksi ja investointihalukkuuden vahvistamiseksi. Jokainen ministeri on ”Venäjä-ministeri” tässä suhteessa.

Aivan moitteeton hallitusohjelma ei kuitenkaan ole. Yhteisöveron alentaminen prosentilla on kaunis ele verrattuna vaalien alla esitettyihin roimempiin alennuksiin. Osinkoverotus kiristyy, kun osinkokatto laskee 90 000 eurosta 60 000 euroon. Myös pääomatulojen verotusta kiristetään. Yrittäjyyden tukemiseksi olisi siis voitu tehdä enemmänkin. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallitusohjelma syntyi poikkeuksellisessa taloustilanteessa, jossa veropohjaa on laajennettava, ja ennen kaikkea kuuden puolueen yhteisenä kompromissina.

On tärkeää, että Suomen julkisen talouden uskottavuudesta huolehditaan. Tämä on keskeistä myös yritysten menestymisen kannalta. On hyvä, että hallitus on valmis tarkistamaan suurimpiakin verolinjauksiaan, mikäli talouskasvu ei kehity ennustetun mukaisesti. Vastuullisella päätöksenteolla turvataan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset myös tulevaisuudessa.

01.07.2011

Seitsemän veljestä Taaborilla

Tänään starttaa Taaborin teatterikesä. Ensimmäisen puoliskon täyttää Kai ”Raid” Lehtisen ohjaama klassikko Seitsemän veljestä.

Ensi-illan jälkeen olen pökertynyt Juhanin roolin vetäneen Jussi Salmisen uskomattomasta suorituksesta. Aivan mahtavaa energiaa ja antautumista!

Tämän kesän vetonauloihin kuuluu myös ihanasti lirkutteleva ”puuma-Venla”.

Näytöksen harjoituspäiväkirjaa ja tunnelmia voi makustella Kivijuhlien nettisivuilla

Loppukesästä näyttämön valtaa Kaikkien aikojen Robin Hood.

Tervetuloa Nurmijärvelle viihtymään!

30.06.2011

Hallitusohjelma toteutusta vaille valmis

Eduskunta hyväksyi tänään kirkkain luvuin hallitusohjelman tulevien neljän vuoden pohjaksi. Jakso tulee olemaan monin tavoin haastava. Tärkeintä on, että nyt tehdään vastuullisia valintoja ja kestäviä ratkaisuja talouden kasvun ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Esimerkkejä vastuuttomuuden seurauksista on riittämiin.

Hallitusohjelman yksityiskohdat täsmentynevät syksyn aikana. Erityisesti kuntasektorilla odotukset ovat kovat sekä kuntauudistuksen, että valtionosuusjärjestelmän uudistusten suhteen.

Itse olen tyytyväinen siihen, että ohjelmaan saatiin sisällytettyä merkittävä määrä Kokoomuksen vaali- ja tavoiteohjelmissa ajamia uudistuksia, kuten mm. vanhuspalvelulaki, lapsiperheiden kotipalveluiden parantaminen, omaishoidon tuen kehittäminen tai vaikkapa lähiruoan aseman parantaminen julkisissa hankinnoissa.

29.06.2011

Sauli!

Joko olet mukana Saulin kampanjassa? Jos et, niin liity saman tien täällä

« Edellinen sivu
Seuraava sivu »

Ota yhteyttä

Outi Mäkelä
outi@outimakela.com
+358 50 5122 877

FacebookMailYoutubeTwitterInstagram