09.06.2011
Valtioneuvosto on hyväksynyt EU:ssa tehdyn puitepäätöksen siitä, että vankeustuomion saanut voitaisiin nykyistä helpommin siirtää suorittamaan rangaistus siihen maahan, jonka kansalainen hän on ja jossa hän asuu. Tuomitun suostumusta ei tarvittaisi.
Jäsenvaltion olisi puolestaan otettava tuomittu vastaan joitakin erityistapauksia lukuun ottamatta. Tällainen poikkeus voisi olla esimerkiksi se, ettei siirto olisi rangaistuksen lyhyyden vuoksi järkevää.
Nykyisin tuomittu voidaan siirtää haluamattaan omaan maahansa vain, jos hänet on määrätty karkotettavaksi tai käännytettäväksi rikostuomion perusteella.
Mahtava juttu! Olen tästä viime kaudella tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen, johon tuolloin vastattiin käsiä levitellen, että asian eteneminen ei ole Suomesta, vaan kansainvälisistä sopimuksista kiinni. Hyvä että esteet nyt vähenevät.
Ulkomaalaisten vankien määrä on 1.10.2010 suomalaisissa vankiloissa ollut 423 ja kotimaihinsa näistä on voitu siirtää vain muutamia vuosittain. Ulkomaalaisten vankien vuosittaiseksi kustannukseksi on laskettu jopa 29 miljoonaa euroa.
08.06.2011
Viime eduskuntakauden uutuus oli valtioneuvoston työtä ohjaava Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma (Lanuke), joka pohjaa Nuorisolakiin.
Ohjelman toimeenpanon ja toteutuksen vuosittainen arviointi on laissa määritelty Nuorisoasiain neuvottelukunnalle (Nuora), jonka puheenjohtajana olen viime kauden päässyt työskentelemään.
Kehittämisohjelman tavoite on ollut vaikuttaa laaja-alaisesti eri toimijatahoihin, sekä nostaa esiin lapsia ja nuoria koskevia kehittämiskohteita. Ohjelma työkaluna on osoittautunut tarpeelliseksi ja seuraavan ohjelman valmistelu alkoi tänään OKM:n järjestämällä seminaarilla. Ohjelmatyön valmistelua tehdään vuorovaikutteisesti eri toimijatahojen kanssa ja mukaan pääsee ottamalla yhteyttä OKM:n Georg Henrik Wredeen tai Liisa Sahiin.
Ylen uutisartikkeli ohjelman valmistelusta löytyy täältä
Yksi saavuttamattomaksi jäänyt tavoite edellisellä kaudella oli, että lasten ja nuorten asioista voitaisiin käydä keskustelua myös eduskunnassa – esimerkiksi juuri Lanuken arviointien pohjalta.
Myöhäistä ei toki ole vieläkään. Nyt kun loppuarviointi on valmistunut ja uudella eduskunnalla on kohtalaisen väljä työrytmi, olisi varsin sopiva hetki sille, että eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Jätimme useiden kymmenien edustajien voimin tiistaina puhemiesneuvostolle aiheesta aloitteen. Toivotaan, että keskustelulle löytyisi aikaa ja tahtoa.
07.06.2011
Eduskunnassa on lakialoitteiden tekijöillä nyt upea momentum. Keskusteltavaa ei juuri muutoin ole, joten tehdyt aloitteet tulevat kuin syöttönä lapaan.
Päivän listalla oli kaksi aloitetta, joista alkoholin anniskelun rajoittaminen herätti pitkän keskustelun.
Aloitteessa esitettiin, että alkoholin anniskelu loppuisi jo klo 1.30 ja anniskelulupaa ei annettaisi lapsille tai nuorille tarkoitettuihin paikkoihin, eikä myöskään urheilutapahtumiin tai tilaisuuksiin jotka on suunnattu perheille. Lisäksi anniskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä jos sitä haetaan työpaikkaruokailuun tai paikkaan jonka ympäristölle anniskelu voi aiheuttaa ongelmia.
Edustaja Väätäinen totesi keskustelussa, että kun hän teki samaisen aloitteen viime kaudella, ei salissa ollut ristin sielua kuuntelemassa.
Itse suhtaudun rajoitusten lisäämiseen skeptisesti, mutta kun meillä on myös kokemuksia rajoitusten toimivuudesta – esim. siitä miten viime vuosina laajentuneet tupakointikiellot ovat helpottaneet monien elämää – voisin antaa tukeni sille, että anniskelua rajoitettaisiin paikoissa, jotka ovat ensisijaisesti suunnattu lapsille, kuten huvipuistoissa.
06.06.2011
Eduskunta on hallitusneuvottelujen vuoksi ymmärrettävästi enemmän tai vähemmän ”pidossa”.
Pitkästymisen vaaraa ei kuitenkaan ole ollut. Kalenterissa on ollut entiseen malliin ruuhkaa hyvien harrastusten; kunta- ja maakuntapolitiikan sekä muiden luottamustehtävien johdosta.
Raivasin yhden illan Claptonille ja hieno konsertti havahdutti vanhan totuuden eteen. On asioita, jotka eivät vie eivätäkä ota, vaan antavat. On kylmäpäisesti vaan löydettävä aikaa myös kulttuurille – latautumiselle, uudistumiselle ja ajattelulle, eikä ”sit ku”…
Kesä on tarjonnan puolesta sopiva aika mässäillä kulttuurilla ja ladata akkuja. Kulttuurisetelin käytöstä ei ole hetkeen nähty tilastoja, mutta toivottavasti mahdollisuus on osattu työpaikoilla hyödyntää. Ryhtyminen on usein se suurin kompastuskynnys, jonka yli seteli voisi monia mukavasti kannustaa.
03.06.2011
Sano kielin, puhu mielin,
luihkase riemu rinnastasi ulos!
Vuoret roikkaa, metsä kaikaa ja
taivaassa ollaan äänettä hetki aikaa,
hetki pyhä ja lyhykäinen.
02.06.2011
Uudenmaan Rintamaveteraanien kirkkopyhää vietettiin Nurmijärvellä juhlavin menoin.
Jumalanpalveluksen ja ruokailun jälkeisessä juhlassa kuultiin mm. kamarikuoro Cantikan upeaa laulua, puheenjohtaja Kaarlo Hartikaisen sekä evl Simo Antikaisen juhlavat puheet sekä yhteistyötahojen tervehdyksiä.
Juhlan kruunasi Kaartin soittokunnan Veteraanin iltahuuto. Siinä on meille jälkipolville selkeä ja tärkeä viesti; nyt on meidän nuorempien vuoro hoivata ja puolustaa työnsä jo tehneitä. Meidän on ymmärrettävä perintömme arvo ja on kunniatehtävämme, että Suomi on maailman paras maa myös jatkossa.
01.06.2011
Ruokaan liittyvä tiedostaminen on ilmeisen muodikasta. Puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus – luomu- ja lähiruoka ovat ehkä jopa enemmän pop kuin light ja sugarfree.
Ruoan kunnioittaminen on meille monille tatuoitu osana kotikasvatusta. Mistään ruoasta ei saa sanoa yök, eikä ruokaa sovi jättää lautaselle. Tiedostamisenkin kanssa on vähän niin ja näin, että missä kohdin se menee nirppanokkaisuudeksi.
Terveysvalistuksella ihmisiä on kuitenkin kannustettu lukemaan tuotepakkauksia. GDA kertoo mikä on sopiva määrä ja allergiavaroitukset löytyvät useimmista pakkauksista ilman suurennuslasia. Isolla on kirjoitettu myös monia muita asioita kuten; kevyt, luomu, ei e-koodeja, lihaisa, ei natriumglutamaattia, hyviä bakteereja, vitaminoitu. Myös ruokaketjuja vauhdittavat parasta ennen päivämäärät huutavat varoittavina purkkien kyljissä.
Jotain on kuitenkin kirjoitettu pienellä.
Kuluttajaliitto on tehnyt oikeuskanslerille kantelun elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä, kun on ilmennyt, että esimerkiksi lihapullien raaka-aines ei olekaan ollut naudan- tai sianliha, vaan broileri tai broilerin nahka.
”Ihminen on sitä mitä hän syö”
On tai ei – uutinen on hyvä muistutus siitä, että suurennuslasia ei kannata hylätä, josko haluaa tietää nauttiiko kesäpiknikkiä kananlihalla vai broilerinnahalla. Silmänkääntötemput onnistuvat tuotepakkauksissa turhankin helposti.
28.05.2011
(julkaistu Verkkouutisissa)
Suomalaisten maanpuolustustahto on aina ollut vahvaa. Jo ennen itsenäisyyttä se näkyi suojeluskuntatoiminnassa ja jääkäriliikkeessä. 1920-luvulla rinnalle nousi vapaaehtoisten naisten Lotta Svärd järjestö.
Sotien jälkeen järjestöt jouduttiin lopettamaan rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen uusi aika koitti Neuvostoliiton hajottua, kun Pariisin rauhansopimusta voitiin tulkita uudelleen.
2010-luvulla puolustusvoimat ovat joutuneet jälleen uudistuspaineiden eteen. Uudistusten taustalla on tavoite turvata 2020-luvun vaatimuksia vastaava puolustuskyky samalla kun kalusto vanhenee, ikäluokat pienenevät ja puolustusmenoihin on kohdistumassa jyrkkää kasvua.
Kustannuspaineita lisää osaltaan myös valtion kestävyysvajeen korjaaminen. Välttämättömät menojen sopeuttamiset on vähitellen jo käynnistetty. Nyt on tullut ajankohtaiseksi tarkastella myös vapaaehtoistoiminnan roolia ja mitata maanpuolustustahtoamme.
Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan otettiin jo viime vaalikaudella, kun puolustusvoimat perusti maakuntajoukot yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa.
Puolustusvoimien, viranomaisten ja vapaaehtoisten tiiviimmällä yhteistyöllä ja koordinaatiolla voidaan tehokkaasti sovittaa yhteen eri toimijoiden odotukset ja tarpeet. Vapaaehtoisista kootuilla alueellisilla joukoilla on oma sodan ajan tehtävänsä ja ne voivat antaa tarvittaessa virka-apua. Vapaaehtoisille joukot tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää omia taitojaan.
Yksityiskohdissa riittää kuitenkin vielä hiottavaa. Puolustusvoimien ampumaratojen on oltava reserviläisten ja vapaaehtoisten käytettävissä ilman turhia rajoituksia. Tässä ELY-keskusten viranomaisilla on suuri rooli, kuten nähtiin nyt talvella Santahaminan ammuntoja rajoittaneessa päätöksessä.
Myös täysin vapaaehtoisvoimin järjestettävän toiminnan raameja on voitava tarkastella; millaisissa tilanteissa edellytetään kantahenkilökunnan läsnäoloa ja millaisissa ei. Sopivat rajat sääntelylle on löydettävä.
Muissa Pohjoismaissa ja Virossa on kodinturvajoukoilla pitkät perinteet ja puolustusministeri Häkämies on esittänyt, että vapaaehtoistoimintaa kehitettäisiin vastaavaan suutaan myös meillä Suomessa.
Oppia voidaan ja kannattaakin ottaa naapureista, mutta oman mallimme kehittämisessä on tärkeää, että se palvelee juuri meidän olosuhteitamme ja huomioi kaikki toimijatahot, naisia unohtamatta. Siksi on tärkeää, että suomalainen vapaaehtoistoiminnan malli kehitetään tiiviissä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa.
Uskottavan puolustuksen yksi kulmakivi on vahva maanpuolustustahto. Sitä pidetään parhaiten yllä mielekkäillä kokemuksilla reservin kertausharjoituksissa sekä vapaaehtoisessa toiminnassa. Puolustusvoimien rakenneuudistus tarjoaa nyt mahdollisuuden kasvattaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia.
Aktiivisen järjestökenttämme hyvä taso on tunnustettu ja järjestöjen yhteisellä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on julkisoikeudellinen asema. Järjestöjen ja vapaaehtoisista koottavien maakuntajoukkojen resursseja lisäämällä puolustusvoimien tarve ja reservin tahto voivat todella kohdata.
24.05.2011
Vaalkeskustelujen huipentuma näytellään tänään eduskunnassa, kun Portugaltiedonanto tulee suureen saliin keskusteltavaksi.
Uutiset säätytalon hiljaisuudesta saanevat piristettä, kun verbaalivirtuoosit pääsevät irrottelemaan.
Oma kantani on selvä. Suomen on ollut välttämätöntä tehdä osuutensa, jotta talouskriisi on saatu torpattua. Neuvottelutulos oli onnistunut ja Katainen hoiti homman hienosti kotiin.
Eurooppa on tilanteessa, jossa hyviä vaihtoehtoja ei ole. Talousjärjestelmän turvaaminen on meidän kaikkien suomalaisten etu. On tärkeää pitää asiat selkeinä – epämääräisten tukipakettien sijaan on syytä puhua lainosta ja takauksista.
Saas nähdä riittääkö retorista ilotulitusta läpi yön. Äänestykset ovat luvassa keskiviikon istunnossa jonka jälkeen voimme hyvin mielin siirtyä takaisin päiväjärjestykseen – ja odottamaan hiljaisuuden päättymistä.
23.05.2011
Maakuntakaavaa uudistetaan ja nyt on jälleen aika olla aktiivinen. Valmistelu on edennyt luonnosvaiheeseen, jonka aikana järjestetään useita keskustelutilaisuuksia ja kaikki halukkaat tahot voivat antaa kommenttejaan 17.6. asti.
Vaihemaakuntakaavan luonnos mahdollistaa 430 000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Uusi väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratojen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autoliikenneyhteyksien varrella tiivistetään.
Taajama-alueiden ulkopuolella kasvu keskitetään suurehkoihin kyliin, joissa on edellytyksiä vastaanottaa asukkaita. Kyliä on esitetty vähemmän kuin aiemmissa maakuntakaavoissa.
Maakuntakaavassa kauppa on sijoitettu keskusta-alueille ja kestävästi yhdyskuntarakenteeseen
Tutustu ja kommentoi – katso ohjeet Uudenmaan liiton sivuilta
