19.01.2017
Tiedote
19.1.2017
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kiittelee liikenneverkkoyhtiöselvityksessä kerrottuja tavoitteita. Mäkelä pitää muun muassa ilmastotavoitteiden, autokannan uudistumisen ja pitkäjänteisen liikennesuunnittelun tavoitteita tärkeinä päämäärinä.
– Kokoomukselle tärkeintä uudistuksessa on päämäärä ja tavoitteet. Toivottavasti valmistelussakaan ei rakastuta muotoon vaan tarkoitukseen. Liikenteen korjausvelan taittamisesta on laaja yhteisymmärrys. Suomessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskauden katsovaa liikennesuunnittelua. Yhteisymmärrys kehittämisen suunnista loisi varmuutta investointeihin ja rationaalisuutta liikennepolitiikkaan. Myös päästötavoitteisiin pääsemiseksi on luotava yhdessä ja pitkäjänteisesti uskottava polku, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet liikenne palveluna-järjestelmän kehittymiseksi.
– Täytyy uskaltaa tehdä ratkaisuja, joilla edelläkävijämarkkina voi syntyä. Liikennekaari on erinomainen ensimmäinen askel kohti tavoitetta ja nyt selvityksessä esitetyistä ajatuksista saadaan tähän varmasti jatkoa. Liikenne palveluna –järjestelmän kehittäminen parantaisi autokannan käyttöastetta ja uudistaisi autokantaa näin myös edistäisi liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamista, Mäkelä kertoo.
Aiheesta myös blogikirjoitus Verkkouutisissa 4.1.2017.
13.01.2017
Kansanedustaja Outi Mäkelä osallistuu Kansanedustajat kouluissa -teemaviikoille 16.–27.1.2017. Teemaviikko on eduskunnan avaus Suomi 100 -juhlavuodelle, ja se on maantieteellisesti lähes koko Suomen kattava tapahtuma. Sen myötä kansanedustajat tapaavat tuhansia nuoria ja käyvät heidän kanssaan vuoropuhelua.
Valtaosassa koululaisvierailuja on ohjelmassa kansanedustajan kyselytunti. Kansanedustajat kertovat omasta työstään, mutta ennen kaikkea oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä kansanedustajille heitä kiinnostavista asioista.
–On hienoa, että koulut avaavat ovensa ja voimme käydä yhteiskunnallista keskustelua oppilaiden kanssa. Vierailut toivottavasti avaavat kansanedustajien työtä ja politiikkaa uudella tavalla, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan yhteiskunnallinen kasvatus ja poliittinen keskustelu kuuluvat ihmisten arkeen ja sitä kautta myös kouluihin.
–On ehdottomasti hyvä, että kouluissa puhutaan yhteiskunnallisista asioista ja monet koulut järjestävät mm. varjovaalit ja ehdokaspaneeleita. Näin poliittinen järjestelmä ja vaikuttamisen säännöt tulevat tutuiksi ja samalla selkiintyy se, että vaikuttaminen on mahdollista myös sisältä käsin, ei vain kapinoimalla yhteiskuntaa vastaan, hän sanoo.
– On tärkeää, että kuntiin perustetaan nuorisovaltuustoja ja nuoret osallistuvat koulujen oppilaskuntatoimintaan. Uskon, että myös omalta osaltani oppilaskuntatoimintaan osallistuminen, on vaikuttanut siihen, että olen nähnyt tärkeänä olla mukana vaikuttamassa elinympäristöni asioihin. Kokemusten kautta olen saanut kannustusta siihen, että asioihin todella voi vaikuttaa.
Yhteiskunnallinen osallistuminen olisi hyvä oppia jo nuorena, enkä näe mitään estettä esimerkiksi sille, että äänestysikäraja laskettaisiin 16 vuoteen.
Mäkelä vierailee teemaviikkojen aikana Karakallion koulussa Espoossa sekä Arkadian yhteislyseossa Nurmijärvellä. Vierailujen aikana Mäkelä vastaa oppilaiden valmistelemiin kysymyksiin ja tutustuu kouluihin.
–Odotan innolla myös itse oppivani kouluista, mitkä asiat nuoria kiinnostavat. Ja toisaalta myös sen, miten nuoriin kannattaisi pitää yhteyttä, ja mitkä välineet kansanedustajien pitäisi tänä päivänä ottaa käyttöön, Mäkelä sanoo.
10.01.2017
Päivittäistavarakauppa ry:n teettämän selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista (57 %) kannattaa alkoholin myynnin vapauttamista joko lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla tai esitettyä enemmän.
Uudistus on tärkeä etenkin pienille kaupoille ja lähipalveluiden säilymiselle, sillä sen myötä asiakasvirtaa siirtyy Alkolta ja matkustajatuonnista päivittäistavarakauppoihin.
Alkoholijuomaverojen tuotto kotimaan vähittäismyynnissä kasvaa 4,5 % eli lähes 60 miljoonaa euroa. Uudistuksen tuoma lisähyöty kaupalle on noin 200 miljoonaa euroa ja kuluttajahyöty yhteensä vähintään 40 miljoonaa euroa.
Laajemmin selvityksestä Päivittäistavarakauppa ry:n verkkosivuilla.
05.01.2017
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin hanke Liikenneverkkoyhtiön perustamisesta on herättänyt melkoisen ryöpyn pelkoja ja uhkakuvia. Yhtiötä on rinnastettu Carunaan ja Finaviaan ja useissa kommenteissa on mainittu myös DDR ja Orwell. Vaatimukset ovat kovaäänisiä ja hanketta ollaan hautaamassa jo ennen kuin selvityksetkään ovat valmistuneet.
Kaiken alku ja juuri on, että hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassa yhdessä sopineet, että liikenteen korjausvelkaa vähentävät toimenpiteet määritellään. Liikenneverkkoyhtiöstä tai muistakaan yksittäisistä toimenpiteistä ei siis ole sinällään vielä sovittu, vaan vaihtoehtojen määrittelystä. Selvityksiä on odotettu ja ministeri on luvannut työn valmistuvan vihdoin tammikuussa.
Liikenteen korjausvelka on valtava. Liikennehankkeiden priorisoituminen kaipaa läpinäkyvyyttä ja rationaalisuutta. Autoveron johdosta maamme autokanta on yksi Euroopan vanhimmista ja siten myös saastuttavimmista. Maamme läpi kulkee runsas määrä liikennettä ilman, että ne maksavat teidemme käytöstä mitään.
Koska nykytilanne ei ole ongelmaton ja tammikuun loppu on jo niin lähellä, hautajaisia ei pitäisi pitää ennen kuin tiedetään, mitä ollaan kuoppaamassa.
Reunaehdot mahdollisille muutoksille ovat tiukat; autoilun hinta ei saa nousta, mahdollisilla tiemaksuilla kerättävä raha on kompensoitava tienkäyttäjille esimerkiksi polttoaineveroa alentamalla ja autovero poistamalla, yhtiöittäminen ei saa johtaa holtittomaan velkaantumiseen, eikä holtittomaan kustannusten nousuun.
Yksi merkittävin kannuste uudistuksille on autoverosta luopuminen. Sen poistaminen olisi edellytys autokannan uudistumiselle, liikenneturvallisuuden lisääntymiselle ja päästötavoitteiden saavuttamiselle. Autovero on myös vaikeasti ennakoitava, suhdanneherkkä ja EU-oikeudellisesti hankala vero.
Liikenneverkkoyhtiön on tarkoitus rahoittaa toimintansa pääosin asiakkailta keräämillään maksuilla. Maksuihin liittyvä seuranta tuntuu tulevan eniten ihmisten iholle ja herättävän vastustusta. Yksityisyydensuojan kanssa onkin oltava erityisen tarkkana ja huolehdittava siitä, että seurantatietoja ei käytetä väärin. On myös arvioitava kriittisesti järjestelmän kustannukset.
Huhtikuun alusta 2018 lähtien uusiin autoihin kuuluu pakollisena niin sanottu musta laatikko, eli automaattinen hätäpuhelujärjestelmä, joka onnettomuuden sattuessa ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Liikenne ja viestintäministeriön mukaan tienkäytön seuraaminen voisi olla mahdollista esimerkiksi tämän järjestelmän kautta.
Liikenneverkkoyhtiön ja muiden liikenteen uudistusten osalta avoin keskustelu on erityisen tärkeää. Hankkeen realiteetteja tulisi voida käsitellä kiihkottomasti ja tietoa hankkeen etenemisestä tulisi olla saatavilla mielellään mahdollisimman pian. Todistustaakka esitysten mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista on valmistelijoilla ja niissä on pystyttävä osoittamaan, että uudistus todella onnistuu välttämään karikot ja viemään asioita eteenpäin.
Julkaistu Verkkouutisten blogissa 4.1.2016
26.10.2016
Tiedote
26.10.2016
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, valiokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk), varapuheenjohtaja Ville Vähämäki (ps) ja valiokuntavastaava Outi Mäkelä (kok) esittävät rintamalisiin kohdistuneiden indeksileikkausten kumoamista eduskuntakäsittelyn yhteydessä.
Rintamalisä kuuluu kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, joita on hallituksen eduskunnalle jättämässä vuoden 2017 talousarvioesityksessä esitetty leikattavaksi 0,85 prosentilla. Rintamalisien kohdalla tämä tarkoittaisi noin 200 000 euron säästöjä.
Valtiovarainvaliokunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota ja tuo joulukuussa eduskunnalle lopullisen ehdotuksen talousarviosta ja siihen tehtävistä muutoksista.
Työ jaostoissa ja valiokunnassa on vielä kesken, mutta hallituspuolueet haluavat jo tässä vaiheessa ilmoittaa tahtotilan siihen, että tämä yksityiskohta korjataan valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä.
Valiokuntavastaavat korostavat, että rintamaveteraanit kunniakansalaisina ansaitsevat kaiken kunnioituksen ja tarvitsemansa huolenpidon.
20.10.2016
Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on tänä vuonna noussut ennätyslukemiin. Syyskuun alussa maksuhäiriöitä oli Asiakastieto Oy:n rekisterin mukaan jo 374 200 henkilöllä, ja määrä on selkeässä kasvussa: päivittäin kirjataan yli sata uutta maksuhäiriömerkintää.
Viime vaalikaudella säädettiin Kokoomuksen aloitteesta alle 2000 euron kuluttajaluottoihin 50 % korkokatto. Tämä johti siihen, että pienten pikavippien myöntäminen loppui käytännössä kokonaan. Monet pienlainojen tarjoajat kuitenkin muuttivat palvelukonseptiaan niin, että ne myöntävät nyt vähintään 2000 euron arvoisen luottolimiitin, josta luottoa voi nostaa osissa. Näin alle 2000 euron nostetut luotot on saatu jätettyä sääntelyn ulkopuolelle, ja korot ovat pysyneet korkeina.
Eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä tehneet aloitteen tämän porsaanreiän paikkaamiseksi. Tänään käsittelyssä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan pikaluottojen korkokattosäännöksen muuttamista siten, että alle 2 000 euron luottoraja laskettaisiin kuluttajan todellisuudessa nostaman luottosumman perusteella. Näin olisi mahdollista estää lainsäädännön kiertäminen luottolimiiteillä.
Luottotietojen menettäminen vaikuttaa ihmisen elämässä traagisella tavalla. On tärkeää, että kannamme huolta toisistamme, ja että meillä on sellaiset pelisäännöt, joilla voimme ehkäistä ongelmatilanteita jo ennen kuin niitä syntyy.
14.10.2016
Viime aikoina esille on noussut tapauksia, joissa osallistuminen kunnallisen luottamustoimen hoitoon on tulkittu työksi siten, että kokouspäiviltä on maksettu äitiys- ja vanhempainpäivärahaa minimimääräisesti. Kokouksiin osallistumista pidettiin siis kokopäivätyönä, vaikka kokoukset eivät olisi kestäneet tuntiakaan.
Tapaukset ovat herättäneet laajalti keskustelua lainsäädännön oikeudenmukaisuudesta ja siitä, kannattaako pienten lasten vanhempien lainkaan osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Aihe puhutti ja puhuttaa myös eduskunnassa, ja laadimme siitä kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Mattilalle. Vastauksessaan hän myönsi, että nykykäytäntö saattaa vaikuttaa siihen, miten kansalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan. Lainsäädäntö siis käytännössä toimii pelotteena ja jopa esteenä poliittiseen toimintaan osallistumiselle, mutta tämä ei kuitenkaan Mattilan mukaan ole riittävä peruste lainsäädännön muuttamiselle. Tässä olemme Mattilan kanssa eri mieltä: muutos tulisi käynnistää välittömästi.
Sairasvakuutuslain mukaan työssäololla tarkoitetaan varsinaista ansiotyötä eli työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä tapahtuvaa työskentelyä, josta muodostuu henkilön elinkeino. Kunnalliset luottamushenkilöt eivät kuitenkaan ole työ- tai virkasuhteessa kuntaan, eikä luottamustoimipalkkioista kerry lomaoikeutta tai eläkettä, ja tästäkin huolimatta luottamuspalkkiota on tulkittu vanhempainetuuksia pienentävänä.
Jotta pienten lapsien vanhempia kannustettaisiin nykyistä paremmin kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen, sairasvakuutuslakia tulisi muuttaa. Jatkossa sairausvakuutuslain mukaisten vanhempainpäivärahojen määrän arvioinnissa ei tulisi huomioida kunnallisista luottamustoimista saatavia palkkioita. Tämän lisäksi olisi perusteltua määritellä, että tätä sovelletaan vain osa-aikaisesti hoidettaviin kunnallisiin luottamustoimiin, eikä esimerkiksi kuntalain mukaisen pormestarin tai vastaavan täysipäiväisen kunnallisen luottamustehtävän hoitamiseen.
Olemme yhdessä Saara-Sofia Sirenin, Anne-Mari Virolaisen ja Sari Multalan kanssa jättäneet lakialoitteen, jolla tähän epäkohtaan pyritään puuttumaan. Poliittiseen päätöksentekoon osallistumisen tulisi olla mahdollista kaikille, eikä lainsäädäntö saa toimia vaikuttamismahdollisuuksien jarruna.
Kirjallinen kysymys KK430/2016: Yhdenvertaisten poliittisten osallistumisoikeuksien takaaminen pienten lasten vanhemmille
09.10.2016
Tällä viikolla on vietetty Vanhustenviikkoa teemalla ”Tekee mieli oppia”. Viikon tilaisuuksissa ja viestinnässä on välittynyt ilahduttava viesti siitä, miten esimerkillisesti suurten ikäluokkien sukupolvi jo nyt laajalti toteuttaa elinikäisen oppimisen ideaa – sillä samalla tunnollisuudella, jolla he muutoinkin ovat elämään suhtautuneet. Voimme vain toivoa, että me nuoremmat sukupolvet olisimme tulevaisuudessa samalla tavalla aktiivisia.
Tarjontaa opiskeluun ja oppimiseen on monenlaista. Erityisen hyvää työtä tekevät kansalaisopistot, joiden laaja ja ajassa elävä kurssitarjonta ansaitsee kiitosta. Kansalaisopistojen järjestämille kursseille osallistumiseen kynnys on myös tehty kaikin puolin matalaksi.
Suomeen on myös jalkautunut Ranskasta alkunsa saanut “kolmannen iän yliopisto” – suomalaisittain ikäihmisten yliopisto. Se on kaikille avointa pohjakoulutuksesta tai ammattitaustasta riippumatta, mutta poikkeaa mm. avoimen yliopiston toiminnasta siten, että kursseilla ei kerätä pisteitä, eikä yliopistossa voi suorittaa tutkintoja. Ajatus on, että koulutus on tieteellisesti ja opetuksellisesti korkeatasoista ja toiminta vaalii akateemista sivistysyliopiston henkeä.
Ikäihmisten yliopisto toimii monin paikoin jo yhteistyössä kansalais- ja työväenopistojen kanssa, ja muutamat vanhainkodit ja palvelutalot ovat nekin ottaneet yliopistotoimintaa oman toimintansa yhteyteen. Tämän toiminnan toivoisi laajenevan niin, että ikäihmisten yliopisto olisi kaikkien saavutettavissa, ainakin sähköisessä muodossa.
Vanhustenviikon viesti on korostanut aktiivisena vanhenemisen hyötyjä, ja sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Viikon aikana on haluttu nostaa esiin se, että osaamisen ja oppimisen tarpeet voivat tulla eteen myös elämäntilanteiden muuttuessa, jolloin oppiminen voi tarkoittaa uusien taitojen omaksumisen lisäksi myös sopeutumista, hyväksymistä ja uusien mahdollisuuksien näkemistä ja löytämistä.
Yhteiskunnan teknistyminen ja tietotekninen kehitys ei ole ikääntyville vain uhka, vaan erityisesti myös mahdollisuus. Vanhusten viikon julistekuvassa 91-vuotias Eeva Laurila esiintyy tabletin kanssa, joka on ollut huonosti liikkuvalle pelastus ja avannut yhteyden ulkomaailmaan ja sosiaaliseen elämään.
Oppimisen ei tarvitse olla reppu selässä koulunkäyntiä, vaan oppiminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys ovat asioita, joille tulisi myös rakentaa enemmän luontevia tilaisuuksia ja oppimista voisi tapahtua erilaisten jokapäiväisten askareidenkin yhteydessä.
Uutta on mahdollista oppia läpi elämän – vain oppimistavat muuttuvat iän karttuessa. Siinä, missä lapsena oppii seuraamalla elämää ympärillään, eläkeiässä oppiminen luonnistuu parhaiten erilaisten harrastusten ja aktiivisen tekemisen kautta.
Olisi hyvä pohtia myös, miten yhteiskunnassamme voitaisiin hyödyntää eri ikäpolvien vuorovaikutusta oppimisessa – esimerkiksi päiväkotien tai koulujen yhteistyössä ikäihmisten kanssa.
Julkaistu Verkkouutisissa ja Nurmijärven uutisissa 8.-9.10.2016
20.09.2016
Tiedote 20.9.
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on helpottunut siitä, että sopu liikennekaaren uudistuksesta löytyi. Mäkelän mukaan liikennekaaren pitkän ja perusteellisen käsittelyn aikana sorvattu kompromissi on tulevaisuusorientoitunut, ja Kokoomus on siitä tyytyväinen.
”Hallituksessa on löydetty rohkeutta ottaa askel tulevaisuuteen. Liikennekaariuudistus tuo kuljetusalalle juuri sellaista joustavuutta, jota tällainen pieni maa tarvitsee. Uudistus on perusta sille, että Suomi pysyy mukana palveluiden ja teknologian kehityksessä”, Mäkelä kiittelee.
Mäkelän mukaan uudistus mahdollistaa myös muut kuin perinteiset taksipalvelut henkilökuljetuksessa. Näin kuljetusalalla saadaan paitsi lisää kilpailua, myös lisää tarjontaa, joka vastaa asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Osalle asiakkaista riittää, että pääsee liikkumaan paikasta toiseen, osa taas kaipaa erikoistuneempaa palvelua.
”On tärkeää, että kaikilla alan toimijoilla on samat pelisäännöt, eikä ala houkuttele harmaaseen talouteen”, Mäkelä arvioi.
Yritys- ja henkilökohtaisten taksilupien saaminen helpottuu uudistuksen myötä merkittävästi. Henkilökohtaisen taksiluvan saaminen edellyttää puhdasta rikostaustaa, ajokorttia, riittävää kommunikointikykyä ja kykyä avustaa asiakasta tarvittaessa. Muutoin lupa on käytännössä ilmoitusluontoinen. Yrityskohtainen lupa on sekin vain ilmoitusmenettelyn takana, ja sitä voi hakea, kunhan täyttää luvan edellytykset.
”Uudistuksen myötä suomalainen autokanta saadaan hyötykäyttöön aivan uudella tavalla. Tämä on hyvä uutinen paitsi ympäristön, myös palveluiden hinnan ja laadun kannalta. Nyt tehdään aidosti edistyksellistä ja tulevaisuuteen katsovaa lainsäädäntöä”, Mäkelä sanoo.
15.09.2016
Tiedote 15.9.
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä pitää raskaiden ajoneuvojen talvirengaspakkoa positiivisena muutoksena liikenneturvallisuuden kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi keskiviikkona ryhtyvänsä valmistelemaan muutosta raskaiden ajoneuvojen rengasvaatimuksiin.
”Talvirenkaiden käyttäminen raskaassa liikenteessä lisää teiden turvallisuutta. Emme tarvitse enää yhtään onnettomuutta, joka johtuu talvirenkaiden puutteesta liukkailla keleillä”, sanoo kansanedustaja Outi Mäkelä.
Rengasvaatimusten muutos tarkoittaisi sitä, että joulu-helmikuun aikana kuorma- ja linja-autojen vetävillä akseleilla tulisi käyttää talvirenkaita, joiden kulutuspinnan urasyvyys olisi vähintään 5,0 mm. Ajoneuvon ja perävaunun kaikilla muilla akseleilla olisi käytettävä renkaita, joiden urasyvyys olisi vähintään 3,0 mm. Nykyisin urasyvyyden tulee olla vähintään 1,6 mm.
”Suomen rengasvaatimukset ovat eurooppalaisessa vertailussa keveät, sillä nykyiset raskaan liikenteen rengasmääräykset eivät tunne talven ja kesän eroa. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista ajoneuvoista täyttää jo uudet vaatimukset, joten merkittävää lisävelvoitetta ei isolle osalle tule”, sanoo Mäkelä.
”Talvirenkaiden vaatiminen kaikkiin raskaisiin ajoneuvoihin poistaa mahdollisuuden vapaamatkustamiseen. Se on oikein ja kohtuullista”, päättää Mäkelä.
