28.06.2016
Kunnanhallituksille, liikunta- ja terveysasioista vastaaville lautakunnille
Uuden liikuntalain (390/2015) 5§:n mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmille. Lisäksi kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Kuntien terveyspalvelujen järjestäminen on nyt uudistumassa ja palvelut ovat siirtymässä kuntaa laajempien yksikköjen järjestettäväksi. Liikunnan ja terveyden yhteistyön edistäminen kuntatasolla on jäämässä kunnissa toimivien järjestöjen ja kuntien tehtäväksi. Näyttö liikunnan puutteen yhteyksistä kansanterveyteen on vahva. Ihmisten omaehtoisella ja eri järjestöjen sekä muiden tahojen järjestämällä liikunnalla on tärkeä merkitys kunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Etelä-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto on huolestunut kuntien liikuntatoimen ja kunnissa liikunnan parissa toimivien järjestöjen toimintaedellytyksistä. Kunnat säästävät liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja liikuntapaikkojen käyttömaksut kallistuvat. Myöskään liikuntatoimen ja terveydenhuollon yhteistoiminta ei ole edennyt riittävästi. Samalla kunnat ovat pienentämässä tai jopa lopettamassa liikuntajärjestöille myönnettävät toiminta-avustukset. Tämänkaltainen toiminta vaikeuttaa erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua ohjattuun liikuntatoimintaan ja johtaa eriarvoisuuteen.
Etelä-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto vetoaa kuntien päätöksentekijöihin, että kunnat turvaisivat kaikissa olosuhteissa kunnallisen liikuntatoimen riittävät toimintaedellytykset. Yhteistyötä terveyssektorin ja kunnan eri toimialojen kanssa tulee lisätä. Kuntien liikuntatoimelle tulee antaa riittävät resurssit terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikuntatoiminnan järjestämiseen. Kuntien liikuntapaikat tulee pitää hyvässä kunnossa. Ohjatuilta lasten ja nuorten liikuntaryhmiltä tulisi periä kunnan omistamien liikuntapaikkojen käytöstä mahdollisimman alhainen käyttömaksu. Liikuntaneuvoston mielestä kuntien tulisi jatkaa lasten ja nuorten liikuntaa järjestävien järjestöjen avustamista. Tämä tuki säästyy ajan myötä moninkertaisesti muun muassa pienempinä terveydenhoitokustannuksina.
Liikuntaneuvosto toteaa myös, etteivät kuntatalouden ongelmat ratkea kuntien pieniä liikuntamäärärahoja leikkaamalla, tai liikuntatilojen vuokria korottamalla.
Outi Mäkelä
Etelä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston puheenjohtaja
27.06.2016
Suomen kesään kuuluu mökkimaisemien ja mansikoiden lisäksi jokavuotinen keskustelu siitä, tulisiko koulujen kesälomia siirtää muutamalla viikolla eteenpäin. Aiheen parissa on jahkailtu vuodesta toiseen, mutta keskustelu tuntuu aina tyrehtyvän muutaman mielipidekirjoituksen ja virkamieskommentin jälkeen kuin seinään – ja koulujen kesälomat pysyvät vanhassa aikataulussa.
Siitäkin huolimatta, että monet merkittävät tahot Elinkeinoelämän keskusliitosta alkaen ovat kannattaneet lomakauden siirtämistä, palataan vastaväitteissä ”no kun ei voi” -retoriikkaan ja viitataan opetusministeriön selvitykseen vuodelta 2005. Selvityksessä todetaan, että lukuvuoden rytmittämisellä uudestaan olisi laajoja vaikutuksia esimerkiksi yhteishakuun ja opiskelijavalintoihin, ja tätä pidetään yleisesti pätevänä perusteena antaa lomien lykkäämisellä täystyrmäys.
Vuosikymmenen takaisessa selvityksessä nousee kuitenkin esiin myös se, että mikäli yliopistojen valintajärjestelmä tulevaisuudessa muuttuisi sellaiseksi, että valinnat tehtäisiin ilman pääsykokeita todistusten perusteella, ei koulujen työaikojen muutoksilla olisi yhtä merkittäviä vaikutuksia. Yliopistojen pääsykokeiden uudistamisesta on keskusteltu kuluvan vuoden aikana julkisuudessa paljon, ja voisikin olla aiheellista ottaa myös koulujen loma-ajat tässä yhteydessä uudestaan käsittelyyn.
Koulujen kesälomien lykkäämistä perustellaan usein siirtymisellä eurooppalaisempaan vuosirytmiin. Esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa lomat alkavat juhannuksen tienoilla ja jatkuvat elokuun lopulle. Samanlainen rytmitys toimisi meilläkin erinomaisesti.
Lomien siirtäminen kesemmälle helpottaisi myös perheiden lomien sovittamista yhteen. Monet pitävät jo nyt kesälomansa vasta heinä- tai elokuussa, kun taas koulujen kesälomat alkavat jo kesäkuun alussa. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan erityisesti kesäkuun alku on monille vanhemmille ongelmallista aikaa juuri siksi, että lapset ovat silloin jo lomalla, ja vanhemmat viettävät päivät töissä. Etenkin pieniä lapsia ei haluta jättää yksin, ja hoitopaikan löytäminen voi olla hyvinkin haasteellista.
Peruskoulun, ammatillisen koulutuksen ja lukion kesälomien siirtäminen esimerkiksi kahta viikkoa myöhemmäksi vaikuttaisi monien elinkeinoelämän järjestöjen mukaan positiivisesti yritystoimintaan. Lomien siirtämisestä hyötyisivät erityisesti matkailualan yritykset, sillä muutos pidentäisi matkailukautta ja mahdollistaisivat laajemmat palvelut kansainvälisille turisteille.
Matkailu- ja palvelualoilla on jo nyt kesäisin mahdollisuus tarjota työpaikkoja kesätyöläisille, mutta kun koulujen lomat päättyvät elokuussa, palaavat sesonkityöläiset opintojensa pariin, vaikka ulkomaisia matkailijoita vielä riittäisi. Huvipuistojen ja muiden kesätapahtumien sesonki päättyy kuin seinään koulujen alkaessa.
Myös säiden puolesta kiistaton tosiasia on, että elokuun keskilämpötilat ovat korkeampia kuin kesäkuun, joten lomien loppuminen kesken lämpimintä kesäkautta tuntuu hullunkuriselta. Siirtyminen kohti eurooppalaisempaa kesälomakautta olisi siis perusteltua ja järkevää sekä inhimillisistä, taloudellisista että puhtaasti säähän liittyvistä syistä.
Lomien siirtämisestä on jo vuosien ajan puhuttu lämpimikseen kesäkuun kylmillä, mutta se ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään. Nyt olisi vihdoin hyvä ryhdistäytyä asian suhteen, teettää ministeriössä uusi selvitys koulujen loma-ajoista ja laittaa valmistelut käyntiin.
09.06.2016
Tiedote
9.6.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä on tyytyväinen Klaukkalan ohikulkutien 42 miljoonan euron investointiin. Mäkelän mukaan tuleva tie tulee parantamaan Klaukkalan maankäyttöä sekä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hallitus päätti torstaina 364 miljoonan euron lisärahoituksesta perusväylänpitoon.
”Klaukkalan ohikulkutien rahoitus on vuosien työvoitto. Hyödyllinen ja taloudellisesti järkevä hanke saadaan vihdoin eteenpäin. Ohikulkutie tulee ohjaamaan läpikulkuliikennettä pois Klaukkalan keskustasta, jonka viihtyisyys ja liikenneturvallisuus näin ollen parantuvat”, sanoo Mäkelä.
Nurmijärven valtuusto hyväksyi tammikuussa 2016 Klaukkalan osayleiskaavan, joka yhdessä jo voimassaolevien asemakaavojen kanssa mahdollistaa Klaukkalan kasvun vuoteen 2040 mennessä noin 10 000 asukkaalla. Lisäksi hanke luo edellytyksiä noin 5500:n bussijoukkoliikenteeseen tukeutuvan asunnon rakentamiselle.
”Tiehanke tulee mahdollistamaan Klaukkalan keskustan kehittämisen aivan uudella tavalla. Liikenteen vähentyminen keskustasta avaa uusia mahdollisuuksia maankäytölle ja Klaukkalan kasvulle. Tämä on hieno mahdollisuus”, sanoo Outi Mäkelä.
Klaukkalan ohikulkutiestä tulee Klaukkalan keskustaajamaa kiertävä 7,5 km pituinen ”kehätie”. Tien varteen rakennetaan joukkoliikennepysäkkejä sekä meluntorjuntaa. Hanke parantaa arjen matkojen sujuvuutta Klaukkalan taajamassa sekä yhteyksiä valtatieltä 3 Lopen suuntaan. Tiehanke käynnistetään aikaisintaan vuonna 2017.
”Klaukkalan ohikulkutiellä on merkittävä vaikutus valtakunnan keskeisen Valtatie 3:n liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikenne Klaukkalantien liittymässä ruuhkautuu tukkien pahimmillaan iltaruuhkassa moottoritien toisen pohjoiseen menevän kaistan”, sanoo Mäkelä.
”Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen vähentää nykyisen liittymän ruuhkaisuutta jakamalla liikenteen osaksi uuteen moottoritieliittymään ja mahdollistaa jatkossa myös uuden poikittaisyhteyden, kehä IV:n kytkemisen siihen”, päättää Mäkelä.
08.06.2016
Tänään vietetään maailman merien päivää, jonka tämänvuotisena teemana on ”Healthy Oceans, Healthy Planet” – Terveet meret, terve planeetta.
Maailman meristä suomalaisia lähinnä on Itämeri, jonka hyvinvoinnin eteen tehdään jatkuvasti töitä yhdessä alueen muiden maiden kanssa. Jokakesäiset sinilevähavainnot ja Itämeren ravinnekuormitus ovat ongelmia, joihin etsitään ratkaisuja vuodesta toiseen. Samanaikaisesti etsitään keinoja vähentää mereen päätyvää jätettä, jotta meren saastuminen saataisiin pysäytettyä.
Tutkimusten mukaan 80 % kaikesta mereen päätyvästä roskasta on peräisin maalta ja jopa 56 % kaikesta Itämereen päätyvästä roskasta on muovia. Muovijäte hajoaa hitaasti, ja hajotessaan se usein muuttuu myrkyllisiksi hiukkasiksi, jotka näkymättöminäkin vaarantavat vesistöjen ja vesieliöiden terveyden.
Ratkaisuna EU on vuodesta 2015 asti pyrkinyt rajoittamaan muovipussien käyttöä jäsenmaissaan ympäristön suojelemiseksi. Tilastot kertovat, että kertakäyttöisiä muovipusseja käytetään asukasta kohti jopa liki 500 kappaletta vuodessa, ja suuressa osassa EU-maista muovipussit ovat maksuttomia, eikä niitä valmisteta kierrätysmuovista. Tavoite onkin, että muovipussien käyttö vähenisi EU-maissa 40 kappaleeseen asukasta kohti vuoteen 2025 mennessä.
Suomi on kuitenkin muovipussitilastossa positiivinen poikkeus: meillä kertakäyttöisiä muovipusseja käytetään asukasta kohden vain neljä kappaletta vuodessa, ja useamman käyttökerran muovipusseja 76 kappaletta vuodessa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa suuri osa muovikasseista on maksullisia, mikä osaltaan hillitsee kassien hamstraamista ja kestokassien kulutus on selkeässä kasvussa.
Vaikka muovipussitilastoissa pärjäämmekin, ei se tarkoita, etteikö meillä olisi edelleen tsempattavaa sekä muovin kulutuksen vähentämisessä että etenkin muovin kierrätyksessä. Merissä kelluvasta roskasta on muovipusseja reilut 3 %, ja muu muovisaaste koostuu esimerkiksi pakkausmuovista ja pullonkorkeista – kaikki sellaista jätettä, jonka voisi mereen nakkaamisen sijaan helposti kierrättää.
Suomessa on vuoden alusta asti ollut mahdollista kierrättää muovipakkauksia 500 keräyspisteessä ympäri maata. Näin arvioidaan saatavan talteen vajaa viidennes kaikesta käyttämästämme muovista. Erityisen tärkeää olisikin nyt kääntää fokus siihen, että muovin kierrättäminen olisi mahdollista yhä useammassa paikassa, ja että muovijätettä saataisiin kiertoon yhä enemmän. Samanaikaisesti olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka paljon pakkausmuovia todellisuudessa tarvitaan ja miten paljon sitä kulutetaan; moneen kertaan yksittäispakatut tuotteet eivät ole kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto.
Muovin kierrättämisen lisäksi laajempia kierrätysmahdollisuuksia tarvitaan myös kaikelle muulle jätteelle. Monilla kerrostaloalueilla kierrätysmahdollisuudet ovat jo loistavat, mutta omakotitalojen osalta tarvittaisiin innovatiivisuutta ja helppoja ratkaisuja. Turhan monelle roskien kuljettaminen mahdollisesti usean kilometrin päässä sijaitsevaan kierrätyspisteeseen on ylitsepääsemätön kynnys.
Jokohan pian saisimme lajittelulokerot tai vastaavat omakotitalojen jäteastioihin, joista kuljetusauto voisi ne helposti kumota kuljetusauton vastaaviin lokeroihin?
02.06.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kehuu tupakkalain uudistuksen parveketupakoinnin kieltoa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi tänään lakia koskevan mietinnön. Mietinnössä todetaan, että jatkossa kunta voisi jatkossa taloyhtiön pyynnöstä kieltää parveketupakoinnin.
”Kiusallisesta parveketupakoinnista päästään vihdoin eroon. Parveketupakointia ei voi harrastaa vain tupakoitsijoiden ehdoilla. Jatkossa kerrostalojen asukkailla on oikeus nauttia aamukahvinsa savuttomilla parvekkeilla”, sanoo Outi Mäkelä.
Mäkelän mukaan on tärkeää, että taloyhtiöille saadaan vihdoin kunnollisia työkaluja puuttua häiritsevään tupakoimiseen.
”Parveketupakoinnin kieltoa ei tehdä kiusaamisen vuoksi, vaan sillä pyritään turvaamaan jokaisen oikeus savuttomaan arkeen. Suomi muuttuu päivä päivältä savuttomammaksi. Tätä kehitystä on syytä tukea myös poliittisilla päätöksillä”, sanoo Outi Mäkelä.
31.05.2016
Tiedote
31.5.2016
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Juhana Vartiainen ottavat kantaa lainsäädännön vanhentuneeseen kieleen, ja erityisesti lakitekstissä yhä esiintyviin sukupuolittuneisiin termeihin.
”Euroopan neuvosto on jo vuonna 2007 suositellut sukupuolineutraalin kielen käyttöä lainsäädännössä ja hallinnossa. Myös Suomen kielen lautakunta kannustaa tähän. Tavoite on saanut tukea myös tasa-arvovaltuutetulta ja sukupuolentutkijoilta”, Mäkelä sanoo.
Edustajien mukaan suomen kielessä on paljon sellaisia ammattinimikkeitä, joissa sanan ”mies” voidaan suoraan tulkita merkitsevän ”henkilöä”. Monet näistä nimikkeistä ovat jääneet juridiseen kieleen, vaikka yleiskielessä niitä käytetään enää harvoin. Esimerkiksi poliisilaissa käytetään yhä nimitystä poliisimies, vaikka yleiskielessä puhutaan poliisista.
”Kieli elää jatkuvasti ja monet sellaiset vahvasti sukupuoleen sidotut sanat, jotka ovat ennen kuuluneet vakiintuneeseen kieleen, ovat hiljalleen jääneet pois käytöstä. Esimerkiksi puhemies olisi lakitekstissäkin helppo muuttaa puheenjohtajaksi ja lakimies juristiksi”, Vartiainen selventää.
Nykyhallitus on tällä hallituskaudella sitoutunut uudistamaan lainsäädäntöä ja purkamaan normeja, ja Mäkelä toteaakin, että lainsäädännön kielen ajantasaistaminen sopisi hyvin yhteen hallituksen tavoitteiden kanssa.
”Hyvän lainsäädännön kuuluu pysyä mukana yhteiskunnan muutoksissa. Asenteita ei lainsäädännöllä voida muuttaa, mutta lakitermistön muuttaminen sukupuolineutraalimmaksi voisi osaltaan häivyttää mielikuvia siitä, että tietyt ammatit kuuluisivat vain tietyille sukupuolille”, Vartiainen jatkaa.
”Näin naisten äänioikeuden 110-vuotispäivän kynnyksellä on hyvä tarkastella tasa-arvoa monesta näkökulmasta. Lakitekstien sanasto voi vaikuttaa pikkuseikalta, mutta lainsäädäntöä kuitenkin uudistetaan koko ajan, joten myös tyyli- ja kieliseikkoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota”, Mäkelä summaa.
Edustajat toivovatkin, että heidän avauksensa herättäisi ihmisten luovuuden ja kannustaisi kehittämään kieltä ja hyödyntämään suomen kielen mahdollisuuksia uusin, korvaavien ammattinimikkeiden ideoimisessa.
31.05.2016
Kesäkuun ensimmäisenä vietetään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotispäivää.
Vuoteen 1906 asti säätyvaltiopäivillä äänioikeutettuja olivat vain neljää säätyä edustavat miehet. Torpparit, työläiset ja naiset jäivät äänettä, ja säätyjärjestelmä korosti erityisesti aatelin valtaa. Kun Suomessa siirryttiin yksikamariseen eduskuntamalliin vuonna 1906, äänioikeus myönnettiin siis paitsi naisille, myös niille alempien säätyjen miehille, jotka eivät ennen voineet äänestää. Siinä, missä ennen äänioikeutettuja oli ollut vain 10 prosenttia kansasta, äänioikeutettujen määrä nousi 90 prosenttiin 25 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa, ja vaalioikeuden ensimmäisinä maailmassa. Ensimmäisillä valtiopäivillä noin 10 % kaikista kansanedustajista oli naisia – luku, johon kaikissa maailman maissa ei vieläkään ylletä.
Ensimmäisten naiskansanedustajien pitämiä puheenvuoroja pyrittiin vähättelemään ja naiset saivatkin jo tuolloin tehdä töitä osoittaakseen paikkansa ja pätevyytensä eduskunnassa. Kun Ernst Gustaf Palmen yritti keskeyttää lähetekeskustelun kotien perustamisesta aviottomia äitejä varten ja siirtyä käsittelemään ”muita, ehkä tärkeitä asioita”, Miina Sillanpää ilmoitti kuuluisasti, että ”Minä kumminkin käytän puheenvuoroa.” Lause jäi historiaan ja Sillanpäästä tuli 20 vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen naisministeri.
Suomea on pidetty tasa-arvon edistysmaana, ja ensimmäisten valtiopäivien jälkeen olemme ottaneet paljon edistysaskeleita kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Syrjivää lainsäädäntöä on purettu järjestelmällisesti – esimerkiksi vammaisuus ei enää ole este avioitumiselle tai perheen perustamiselle kuten oli vielä 80-luvulla, homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin vuonna 1971, ja naispappeuden hyväksyvä uusi kirkkolaki tuli voimaan 80-luvun lopulla. Vuonna 2000 säädetty uusi perustuslaki sisältää syrjimättömyyden periaatteen ja erillinen yhdenvertaisuuslaki säädettiin vuonna 2004.
Viime vuosina eduskunnassa on tehty päätöksiä sukupuolineutraalin avioliittolain edistämiseksi, viime kaudella hyväksyttiin uusi isyyslaki, ja nyt eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite äitiyslaiksi.
Monet tasa-arvokysymykset ovat sellaisia, että työtä niiden ratkaisemiseksi on tehty jo vuosikausia, eikä kestäviä ratkaisuja tunnu löytyvän. Esimerkiksi työelämän tasa-arvon edistäminen on merkittävä kysymys kaikkialla maailmassa, ja naisten ja miesten palkkatasa-arvosta on käyty keskustelua vuosikymmenestä toiseen.
Äänioikeuden laajentaminen herätti vastustusta ja nostatti soraääniä 110 vuotta sitten, mutta nykypäivänä ajatus siitä, että äänioikeutta, ja sitä kautta kansalaisten mahdollisuutta ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa, rajattaisiin yhteiskunnallisen aseman tai tulotason perusteella, tuntuu käsittämättömältä. Yhtä lailla voidaan siis ajatella, että 110 vuoden kuluttua tästä päivästä ne tasa-arvoa edistävät päätökset, joita eduskunnassa on nyt tehty, ovat jo itsestäänselvyyksiä.
Ajat ja asenteet muuttuvat, ja tasa-arvotyössä ei ole koskaan pistettä, jossa kaikki olisi valmista. Yhteiskunta kehittyy jatkuvasti ja ihmiset muuttuvat yhteiskunnan mukana. Siksi on erityisen tärkeää pitää jatkossakin huoli siitä, että yhdenvertaisuuden periaatteet ovat mukana kaikessa lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa, ja että loputkin maamme hallinnon ja lainsäädännön rakenteelliset epätasa-arvoisuudet puretaan. Pelkällä lainsäädännöllä ei kaikkiin ongelmakohtiin voida puuttua, mutta lainsäädäntö ja esimerkiksi se, miten lakia kirjoitetaan, vaikuttavat merkittävästi asenteisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin.
Suomen kielen lautakunta on Euroopan neuvoston suosituksesta kannustanut sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön etenkin lainsäädännössä ja hallinnossa tasa-arvon edistämiseksi jo vuodesta 2007. Suomessa voitaisiinkin seuraavaksi ottaa tavoitteeksi se, että lainsäädännön ja hallinnon kielestä kitkettäisiin kaikki sukupuolistunut terminologia ja korvattaisiin se sukupuolineutraalimmalla sanastolla. Poliisit ja tullivirkailijat voisivat siis juridisestikin olla poliiseja ja tullivirkailijoita sen sijaan, että heitä nimitettäisiin poliisimiehiksi ja tullimiehiksi. Ja kenties eduskunnassakin vielä puhutellaan rouva puheenjohtajaa rouva puhemiehen sijaan.
Suomen ei missään nimessä kannata päästää irti asemastaan tasa-arvon edelläkävijämaana – edistyksellinen, uudistuva lainsäädäntö on rikkaus ja antaa suomalaisille paljon mahdollisuuksia.
Julkaistu Verkkouutisten blogissa 31.5.2016
26.05.2016
Tiedote
26.5.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä iloitsee norminpurusta maantie- ja ratalaissa. Jatkossa tilapäisiin tienvarsi-ilmoituksiin ei enää tarvittaisi erillistä lupaa, vaan kyltit olisivat ilmoituksen varaisia. Liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi torstaina 26. toukokuuta mietinnön koskien maantielain ja ratalain muuttamista.
”Nykyinen kylttien lupamenettely on ollut hankala esimerkiksi suunnistusseurojen kannalta. Jatkossa kyltteihin ei enää tarvita erillistä lupaa, vaan byrokratiasta selvitään pelkällä ilmoituksella. Käytännöstä luopuminen tulee helpottamaan esimerkiksi urheilu- ja vapaa-ajantapahtumien järjestämistä”, sanoo Outi Mäkelä.
Lakiesityksessä tilapäisten kyltti-ilmoitusten sääntelyä kevennetään merkittävästi. Tilapäisen ilmoituksen saa asettaa kokous-, tiedotus-, huvi-, hää- tai muuta niihin rinnastettavaa tilaisuutta taikka muuta yhteiskunnallista, poliittista tai muuta aatteellista tilaisuutta varten. Ilmoituksiin voi jatkossa, aikaisemman kiellon sijaan, laittaa myös nuolia ja muita opastavia elementtejä.
”Aikaisemmin iltarastien opaskyltteihin tai jopa häätilaisuuksiin on pitänyt pyytää maksullinen lupa. Kylteissä ei ole saanut myöskään olla suuntaa osoittavia nuolia. Terve järki sanoo, että nykyinen laki on mennyt aivan liian pitkälle. On hyvä, että nyt otetaan muutama askel taaksepäin ja kevennetään sääntelyä”, toteaa Mäkelä.
Mäkelän mukaan nykyisessä laintulkinnassa on ollut jopa koomisia piirteitä. Esimerkiksi tienvarsien siivoamiseen ja muuhun talkootyöhön on pitkään vallinneen tulkinnan vuoksi edellytetty erillistä lupaa – nyt ministeriöltä saatiin linjaus siihen, ettei lupaa tarvita.
”Ylimääräiset byrokratian kukkaset on nyt putsattu maantie- ja ratalaista. Tämän osalta voi rehdisti sanoa, että järki voitti”, sanoo Mäkelä.
19.05.2016
Hallituspuolueet ovat käyneet neuvotteluja alkoholilain uudistuksen yksityiskohdista ja tänään neuvottelutulos hyväksyttiin eduskuntaryhmissä. Neuvotteluissa saatiin lakiin paljon arkijärkeä, monta turhaa normia purettua ja muutama iso edistysaskel.
Neuvottelijoina ovat toimineet: Annika Saarikko, Timo Kalli, Sampo Terho, Ritva Elomaa, Sinuhe Wallinheimo ja Outi Mäkelä
Neuvotteluissa sovittiin seuraavaa:
1. Kotivalmistus on jatkossa sallittua käymisteitse ilman muita ehtoja. Valvontatarve poistuu. (Nykyään kotivalmistus on mahdollista vain rajatuista aineista)
2. Yhdellä luvalla saa anniskella kaikkia alkoholijuomia (kaikille hakijoille A-oikeudet). Ravintoloille oikeus 5,5 % vähittäismyyntiin (vastaava menettely kuin pt-kaupassa) (Nykyään on erilliset A- ja B-oikeudet)
3. Vuorovastaava tulee olla, mutta hänellä ei ole erityisiä pätevyysvaatimuksia. Valvontatarve poistuu.
4. 16 vuotta täyttänyt saa anniskella vuorovastaavan valvonnassa. (Nykylaissa ikäraja oli 18, poikkeuksena 16v täyttänyt alan opiskelija)
5. Annosvaatimuksista luovutaan. Valvontatarve poistuu. (Nykyisin tuplien myynti on kielletty)
6. Velaksimyyntikielto poistetaan. Valvontatarve poistuu. (Nykyisin asiakas ei saisi maksaa pankkikortin credit -puolella)
7. Ravintoloiden yhteiset ns. Food Court-alueet sallitaan. Erityisesti festivaalianniskelun aluerajauksia kevennetään (ns. karsinat). (Nykyisin ravintoloiden yhteiset anniskelualueet ovat kiellettyjä)
8. Ns. ”catering”-luvalla ravintola saa anniskella esim. yritystilaisuuksissa ja kaikissa alueen juhlapaikoissa pelkällä ilmoituksella. Lupaan voidaan yhdistää myös anniskelu festivaaleilla = Ravintolat saavat toimia millä tahansa festivaalilla pelkällä ilmoituksella. (Nyt tilapäiset luvat on haettava erikseen)
9. Anniskeluaika päättyy klo 01.30. Anniskelua saa jatkaa pysyvästi ilmoituksella klo 04.00:ään. Lupakäsittely poistuu. Ei sulkemisvaatimusta. (Nykyisin anniskeluaika päättyy klo 01.30. Jatkoaikalupa klo 02.30:een tai 03.30:een voidaan hakea erityisin ohjelma- ym,. perustein max. kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ravintola on suljettava ½ tunnissa.)
10. Enimmäisvahvuus nostetaan 5,5 %:iin. Valmistustaparajoitus poistuu. (Nykyisin kaupoissa saa myydä vain 4,7 % ja käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia – ei siis sitä ”aitoa ja oikeaa” sekoitettua lonkeroa)
11. Pienpanimoille oma vähittäismyyntilupa ilman erityisvaatimuksia. Valvontatarve poistuu. Pienpanimopoikkeus eli oma myyntioikeus myös yli 5,5 % panimotuotteille suoraan valmistuspaikalta (EU-käsittelyä vaativa) (Nykyisin pienpanimoiden vähittäismyynti edellyttää elintarvikekioskia)
12. Alkon myyntiaika päättyy ma-pe klo 21. (Nykyisin 20 – kaupoissa 21)
13. Valmistajat ja tukkumyyjät saavat esittää tuoteluettelonsa painotuotteena ja avoimessa verkossa.
14. Happy hour –tarjousten mainostaminen voidaan vapauttaa (Nyt kielletty)
15 Lakiin säädös vientiverkkokaupasta
06.05.2016
Lentävät autot vakiinnuttivat paikkansa tieteiselokuvien vakiokuvastossa vuosikymmeniä sitten. Ne symboloivat tulevaisuutta ja sellaista huipputeknologiaa, jollaista emme voineet edes kuvitella. Autot eivät vielä 2010-luvullakaan arjessa lennä, mutta posti lentää jo koeluonteisesti pienlennokin avulla jossain päin Suomea saaristoasukkaille. Toisaalla kehitellään satelliittiteknologiaa tai suunnitellaan kokeilualuetta robottiautoille.
Meillä on kuitenkin myös kokemusta siitä, etteivät jotkut tämän päivän käytetyimmistä älypuhelinsovelluksista tai joukkoistamisen malleista olisi voineet syntyä Suomessa tiukan sääntelymme vuoksi. Normi-ilmastoa tulisikin kehittää sellaiseksi, että se estää mahdollisimman vähän ja mahdollistaa mahdollisimman paljon. Väkiluvultaan pienessä, mutta pinta-alaltaan suuressa maassa joustavuus on paras tapa jouduttaa kehitystä. Jos nyt uskallamme avata ovet uudistuksille, on meillä mahdollisuus nousta maailman innovaatiolaboratorioiden kastiin.
Yhteiskunnan rakenteita on myös voitava ajatella täysin uudella tavalla. Julkisten palveluiden laajempi avaaminen kilpailulle mahdollistaisi useimmissa tapauksissa nopeamman ja tarkoituksenmukaisemman kehityksen ja toisi etuja asiakkaille. Huoli palveluiden saatavuudesta vähäväkisillä alueilla on toki ymmärrettävää; monissa maissa esimerkki on kuitenkin osoittanut, että palvelut on mahdollista turvata myös markkinat vapauttamalla.
Yhteisöllisyys on monissa asioissa tärkeä kantava voima, joka vie kehitystä eteenpäin. Uudet keksinnöt eivät synny vain tiedemiesten laboratorioissa tai etäisissä ajatushautomoissa: ne syntyvät kuluttajien tarpeesta. Kaikilla meistä on jo tulevaisuuden avain taskussamme, kun kannamme älypuhelinta mukanamme kaikkialle.
Airbnb:n kaltaiset palvelut ovat mullistaneet hotellibisneksen ja osoittaneet, että kuluttajat haluavat palveluita, joiden käyttäminen on helppoa ja mutkatonta, ja jotka toimivat ilman hankalia välikäsiä. Yhteisöllisyys ja joukkoistaminen edustavatkin nykymaailman tehokkainta teknologiaa, jolla arkisista asioista saadaan tiedonkulkua sujuvoittamalla vieläkin helpompia. Sen sijaan, että asettuisimme poikkiteloin tämänsuuntaisen kehityksen tielle, olisi tärkeää kehittää jo olemassa olevia järjestelmiä niin, että yhteiskunnan tekemien pelisääntöjen puitteissa voitaisiin hyödyntää kaikkia resursseja paremmin samalla, kun kitketään harmaata taloutta.
Palveluiden ketjuttaminen palvelee kuluttajia, ja sellaiset palvelut ja sovellukset, joiden kautta voi varata esimerkiksi lomalennot, hotellit ja vuokrata matkalle auton, ovat jo nyt suosittuja. Tulevaisuutta ovat digitaaliset palvelut, joiden kautta on mahdollista suunnitella reitti Utsjoelta Helsingin kautta Kööpenhaminaan, ja ostaa kerralla kaikki tarvittavat matkaliput eri kulkuvälineisiin.
Suomi on pieni maa, jossa ei voida sääntelyllä ja verotuksella kuristaa innovaatioita hengiltä. Suomen on oltava maa, jossa on tilaa ja mahdollisuuksia uudenlaiselle ajattelulle ja kannustimia kehitykselle. Ehkä sillä tavoin voimme saada autotkin lentämään.
Julkaistu myös Verkkouutisten blogissa 6.5.2016
