05.02.2014
Kuntauudistus ja siihen liittyvä metropolihallinnon uudistus lähestyvät ratkaisuaan. Ratkaisut ovat tärkeitä niin koko maan tulevaisuudelle kuin myös hallituksen uskottavuudelle. Kevät on ratkaisevaa aikaa jos tuloksia halutaan tämän hallituskauden aikana. Hallituksen uskottavuus on pitkälle kiinni siitä, että näissä kahdessa maamme tulevaisuuden kannalta tärkeässä kysymyksessä saavutetaan tuloksia ennen nykyisen hallituskauden päättymistä. Molemmat sisältävät paljon intohimoja. Itsehallinnon perinne on vahvuus. Uudet ajatukset tarvitsevat tuekseen vahvaa poliittista johtajuutta ja kompromissikykyä. Tätä uusmaalaiset odottavat hallitukselta.
Pääkaupungin ympärille syntynyt vahva kasvualue ansaitsee oman tarkastelunsa. Helsingin metropolialue ei kilpaile muun maan kanssa vaan se kilpailee Itämeren suurten metropolialueiden joukossa, johon kuuluvat Tukholman, Kööpenhaminan, Hampurin, Tallinnan ja Pietarin seudut. Monet Itämeren alueella toimivat suuret yritykset valitsevat yhden paikan johon tutkimus-, pääkonttori- ja varastotoimintoja keskitetään. Suomi voi olla mukana tässä kilpailussa vahvan Helsingin metropolialueen avulla.
Metropolihallinnon on suunniteltu keskittyvän tehtävissään kaavoitukseen, maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön. Metropolihallinnon pitäisi ottaa ajaakseen myös alueen yhteinen elinkeinopolitiikka. Nämä tehtävät määrittävät pitkälle Helsingin metropolialueen ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Ne ovat laajuudeltaan siinä määrin vaativia, että ne koskettavat toimiakseen koko Uudenmaan aluetta.
Uusia hallintotasoja, uutta byrokratiaa ja eri hallintojen kilpailua pitäisi välttää. Metropolihallinnon kohdalla käyttökelpoisimpana ratkaisuvaihtoehtona voi olla tulevan metropolihallinnon järjestäminen jo olemassa olevaan ja yhteisesti hyväksyttyyn yhteistyörakenteeseen. Tällainen olisi sen perustaminen kuntien yhteisesti omistaman Uudenmaan liiton ympärille. Vuoden alusta Uudenmaan liitossa on tullut voimaan uusi perussopimus, jossa on korjattu ns. demokratiavajetta siten, että sen päätöksenteossa voimasuhteet vastaavat paremmin sen väestön jakautumista maakunnan eri osiin.
Uudellamaalla asuu lähes 1,6 miljoonaa ihmistä, joka on lähes 30 prosenttia koko maan väestöstä. Alueen väkiluvun ennustetaan nousevan 2035 mennessä 2 miljoonaan ihmiseen. Työpaikkoja on lähes 800 000 ja koko maan bruttokansantuotteesta Uusimaa tuottaa melkein 40 prosenttia. Maantieteellisesti metropolihallinnon rajaaminen koskemaan vain neljäätoista pääkaupunkiseudun sekä Keski-Uudenmaan kuntaa on turhaa, koska muun muassa Lohjan sekä Porvoon seuduilta tehdään työmatkoja sekä muita asiointimatkoja pääkaupunkiseudulle yhtä tiheään kuin esimerkiksi Keski-Uudenmaan pohjoisosista.
Itse metropoli käsitteenäkin sisältää ajatuksen alueen laajentumisesta. Metropolihallintoa ei kannata tehdä muutaman seuraavan vuoden tarpeisiin, vaan sen pitää kyetä vastaamaan seuraavien vuosikymmenten haasteisiin. Tämän vuoksi hallinnon alueen tulisi kattaa koko nykyinen Uudenmaan maakunta.
Metropolialueesta muodostuu tulevaisuudessa käyntikortti koko Suomeen. Metropolialueen elinkeinorakenteen tulee olla monipuolinen. Kun alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta tarkastellaan esimerkiksi kansainvälisten investoijien toimesta talouden ja elinvoimaisuuden tunnusluvut vertautuvat muiden metropolialueiden tunnuslukuihin. Jos metropolialue jää vain neljäntoista kunnan yhteiseksi tällöin lähes koko teollinen Uusimaa tippuu metropolialueen tilastoinnista. Alueen kansainvälisen markkinoinnin ja arvostuksen osalta tämä on puute.
Metropolivaltuusto tulisi valita suorilla vaaleilla, jolloin se voi myös puhua koko alueen äänellä. Suoriin vaaleihin liittyy myös edustavuusongelmia pienten kuntien kannalta. Tämä lähtökohta on otettava vakavasti huomioon suunniteltaessa metropolihallintoa. Pienet ja keskisuuret kunnat pelkäävät sitä, että niiden edustajamäärä tulisi olemaan hyvin vähäinen tai peräti olematon. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien ja kuntalaisten huoli on ymmärrettävä ja tärkeä paikallisen demokratian ja alueellisen edustavuuden näkökulmasta. Tulevan metropolihallinnon päätettäväksi tulee esimerkiksi maankäytön, asumisen sekä liikenteen osalta suoraan kansalaisten arkipäivää koskettavia kysymyksiä ja siksi on tärkeää, että siellä tehtävät ratkaisut ovat koko alueen asukkaiden hyväksymiä.
Metropolivaltuuston edustavuuden varmistamiseksi on olemassa suorien vaalien yhteydessäkin keinoja joilla alueellinen edustavuus voidaan turvata. Yksi vaihtoehto on alueelliset vaalipiirit. Tällöin alueellinen edustavuus voitaisiin turvata eri alueiden väkimäärien suhteessa. Metropolivaltuuston vaalit voitaisiin järjestää myös muista vaaleista poiketen listavaalina. Listavaalien avulla vaaleihin osallistuvat puolueet voidaan velvoittaa huomioimaan omassa ehdokasasettelussaan koko laaja metropolialue. Yksikään vastuullinen puolue menestyäkseen ei voisi olla huomioimatta Keski-Uuttamaata, itäistä Uuttamaata tai läntistä Uuttamaata. Puolueiden sisäinen paine tasapainoiseen ehdokasasetteluun hoitaisi tarvittavan alueellisen tasapainon. Kaikissa tapauksissa päätöksenteossa tarvitaan omaa kulmakuntaa laajempaa ajattelua.
Eero Heinäluoma
Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Outi Mäkelä
Uudenmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja
03.02.2014
TIEDOTE
3.2.2014
Vapaa julkaistavaksi
Outi Mäkelä jatkokaudelle kokoomusryhmän varapuheenjohtajana
Kansanedustaja Outi Mäkelä valittiin jatkokaudelle kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtajana.
Nurmijärveläinen Outi Mäkelä voitti äänestyksessä espoolaisen Pia Kauman 22-14. Toisen kauden kansanedustaja Mäkelä on toiminut ryhmän varapuheenjohtajana vuodesta 2011.
”Hyvä jatkaa puheenjohtajistossa rakentavalla yhteistyöllä. Vaalit on aina hyvä asia ja kuuluu demokratiaan. Tulos osoittaa selkeästä tuesta omalle työlleni, ja kannatuksen turvin voin jatkaa tässä roolissa. Avoimuus ja rehellisyys ovat aina olleet kokoomuksessa minulle tärkeitä elementtejä, ja haluan jatkossakin tuoda niitä esiin.”
Mäkelä korostaa, että keskustelua vaikeistakin asioista on voitava käydä silloin, kun sen aika on.
Lisätietoa:
Outi Mäkelä, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja p. 050-5122877
31.01.2014
Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä haastoi kansanedustajat osallistumaan ja tutustumaan vapaaehtoistyöhön. Ilmoittauduin innolla mukaan ja sain kutsun osallistua Nurmijärven Seurakunnan diakoniaruokailuun.
Seurakunta järjestää ruokailuja Nurmijärven kaikissa päätaajamissa viikoittain. Yhteiseen ruokapöytään ovat tervetulleita kaikki. Tarjolla on keittolounasta, seurustelukumppaneita, kuuntelevia korvia, nettiyhteys ja muuta apua.
Lisätietoja ja aikataulut löytyvät helposti Nurmijärven seurakunnan sivuilta.
Olen nuorempana ollut paljon töissä seurakunnan leireillä isosena, joten diakoniatyön porukoissa löytyi vielä niiltä ajoilta monia tuttuja. Silti hieman jänskätti, mitä tuleman pitää.
Mutta turhaa oli jännitys. Kun kiipesin tuvan portaita alueen diakoniatyöntekijän, Minnan kanssa, olivat ihanat vapaaehtoiset, Ulla ja muut reippaat jo monivuotisella rutiinilla ottaneet tilanteen haltuun.
Pöydät katettiin kauniiksi ja höyryävä soppa tuotiin Sääksin leirikeskuksesta lämmittämään pirtsakkaa pakkaspäivää. Ensimmäiset syöjät ilmestyivät jo hyvissä ajoin ja joukossa oli paljon tuttuja, joten juttua riitti – elämän erilaisista asioista laidasta laitaan.
Diakoniaruokailun tavoite vaikutti toteutuvan kaikissa ulottuvuuksissaan – sekä fyysisesti, että henkisesti. Soppaa olisi kyllä riittänyt suuremmallekin joukolle, joten toivottavasti hyvät kokemukset ruokailusta leviävät ja ihmiset uskaltautuvat mukaan joukkoon.
Kun pöydät oli siivottu, tiskit tiskattu ja loput ruoat jaettu tarvitseville tuntui, että omakin päivä oli muuttunut valoisammaksi. Ei sitä turhaan sanota, että hyvä ruoka, parempi mieli. Kiitos kaikille ihanille ihmisille ja Nurmijärven Seurakunnalle!
17.01.2014
Lehdistötiedote
17.1.2014
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen Mäkelä: Pakkoliitokset ovat viimeinen keino ja monen lukon takana
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen kunnallis- ja aluepoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Outi Mäkelä on tyytyväinen, että hallitus pääsi sopuun kuntarakennelain täydennyksestä. ”Hallitus ei kaapannut valtaa kuntapäättäjiltä tai luonut pakkoliitosautomaattia. Sen sijaan kuntalaisia kuunnellaan aiempaa tarkemmin, koska pakkoliitokset on esityksessä sidottu enemmistön tahtoon”, Mäkelä sanoo.
Mäkelä pitää hallituksen päättämiä kriteereitä tiukkoina, mutta perusteltuina. ”Tiukat kriteerit osoittavat, että valtioneuvosto voi käyttää toimivaltaansa vain, jos kunnat ovat aidosti kasvaneet yhteen. Esimerkiksi yhteinen työssäkäyntialue ei vielä muodosta perustetta erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle”, Mäkelä jatkaa. Hänen mukaansa pakkoliitokset voisivat tulla kyseeseen vain, jos erityisen painavat syyt niin vaativat eikä mitään muuta ratkaisua ole löydettävissä.
”Suurin osa kunnista etsii aktiivisesti omalle alueelleen parhaita ratkaisuja käynnissä olevissa kuntaliitosselvityksissä ympäri Suomen”, Mäkelä muistuttaa ja jatkaa:” Nyt on tärkeää perehtyä lakiluonnokseen, kuulla kuntia lausuntokierroksella ja näiden jälkeen muodostaa kanta lopullista lakiesitystä varten.”
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Outi Mäkelä
050 5122877
10.01.2014
Helsingin Sanomat avasi oivallisesti keskustelun 5.1.2014 artikkelissaan: Politiikka on rikki. Toivon, että keskustelu politiikan tilanteesta ei jää pelkästään siihen, koska tilanne ei näin poliitikon silminkään vaikuta aivan ongelmattomalta.
Yhteiskunta kipuilee velkaisena, ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat ja maallamme on vaikeuksia menestyä kovassa kilpailussa työpaikoista. Muutospaineet ovat siis kovat. Yhteiskunnalta odotetaan paljon, mutta samalla arvostus poliitikkoja kohtaan on katoamassa. Ratkaisuja tarvitaan ja yhteiskuntaa on uskallettava uudistaa, mutta onko politiikka menettänyt kiinnostavuutensa – ja ehkä myös uskottavuutensa?
Mistä pohjimmiltaan on kyse? Johtuuko se populismista vai ovatko ihmiset kyllästyneet sirkukseen, jossa parrasvaloissa paistatellaan usein muista, kuin poliittista luottamusta herättävistä ansioista johtuen?
Gallupkannatusta kerätään nyt paitsi populistisilla tempuilla myös virheiden välttämisellä ja tekemättömyydellä. Jälkimmäiset johtavat toivotun muutoksen sijaan näivettymiseen. On huomattavasti helpompi nokitella toista, kuin tarjota rakentavaa ja asiallista omaa ratkaisua.
Väistämättä nousee välillä mieleen myös kysymys, etteikö puhdas politiikka itsessään enää kelpaa politiikan mittariksi? Omaa karua kieltään nykytilanteesta kertovat myös esimerkiksi eduskunnan täysistuntoja koskettavat farkkukiellot tai iPadien kallistuskulman kyttääminen sekä kyselytuntien katsojamäärien tuijottaminen. Poliittinen päätöksenteko saattaa tavallisen kyselytunnin katsojan arkeen näyttää tyhjiltä penkeiltä tai ennalta sovitulta punaisten ja vihreiden nappien painamiselta. Ei ole ihme, jos eduskunnassa tehtävä työ vaikuttaa etääntyneen ihmisten arjesta.
Politiikkaan tarvitaan enemmän keskustelua mielellään avointa, kantaaottavaa, ideoivaa ja rohkeaa. Eduskunnan sali pitäisi valjastaa aitoihin ping-pong-keskusteluihin yksi kerrallaan singottavien keilaus-puheiden sijaan. Teemoja voisi ottaa nykyistä enemmän myös niin sanotun virallisen agendan, eli hallituksen esitysten ulkopuolelta ajankohtaiskeskustelujen tai teemakeskustelujen malliin.
Politiikka on asioiden muuttamista kohti parempaa. Siksi poliitikkoja tarvitaan, ja siksi poliitikkona oloa ei tulisi kenenkään – ei myöskään oppositiopuolueen puheenjohtajan hävetä. Politiikka voi säilyttää uskottavuutensa ja arvostuksensa ainoastaan itseensä uskovilla poliitikoilla, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon Suomen ja suomalaisten vuoksi.
Politiikkaan tarvitaan lisää myös suoraselkäisyyttä ja rohkeutta. Toimintatapoja on sujuvoitettava, muutettava avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Demokratialle on annettava aikaa ja tilaa, eikä yhteistyötä voi pelätä. On hyvä muistaa, että politiikka ei ole kilpailua vaan yhdessä rakentamista.
Helsingin Sanomien seitsemästä muutostekijästä voitaisiin viipymättä ottaa käyttöön kolme listan viimeistä: 1. Lopetetaan marina 2. Aletaan puhua totta ja 3. Otetaan valta pois kolmikannalta.
Yhden ehdotuksistaan, ehdotuksen blokkivaaleista, HS tyrmäsi jo itse. Mutta toivottavasti tämä ei rajaa muutosta kaipaavien asioiden pohdinnoista pois vaalijärjestelmää ja sen kehittämistä koskevia mahdollisuuksia. HS toteaa mm. että: ”suomalaisessa järjestelmässä äänestäjän kuluttajansuoja on heikko. Äänestäjä ei tiedä antaako äänensä porvarihallitukselle, sinipunahallitukselle, punamultahallitukselle vai kenties kolmen suuren hallitukselle.” Paljon on viime aikoina ollut esillä asioita, jotka heijastavat nykyjärjestelmää; hallitusohjelma ja sen sementoituneisuus, vaalilupaukset ja niihin juurtuminen, vaalien ja ehdokkuuden hintavuus jne… Tuleekohan vielä joskus aika, jolloin voidaan spekuloida myös tabuna vaietulla listavaalilla?
09.01.2014
VAPAA JULKAISTAVAKSI
8.1.2014
Kokoomuksen Harkimo ja Mäkelä: Kestääkö varusmiesten fysiikka palveluksen?
Kokoomuksen kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä vaativat varusmiespalveluksen huomioivan entistä kattavammin ja asiantuntevammin varusmiesten fyysisen kunnon kehittämisen armeijan aikana. Kansanedustajat muistuttavat hyvän fyysisen kunnon olevan edellytys onnistuneelle palvelukselle nyt, kun tällä viikolla on jälleen noin 12 300 uutta alokasta astunut armeijan harmaisiin.
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä viittaavat UKK-insituutin viime vuonna julkistettuun tutkimukseen, jonka mukaan jopa 70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalvelukseen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Kansanedustajat pitävät heikko kuntoa suoranaisena ongelmana varusmiespalveluksessa menestymiselle, sillä yleisimmät keskeyttämisen syyt ovat joko tuki- ja liikuntaelimistön vaivat tai mielenterveyden ongelmat.
”Palvelukseen astuvien kunto on viime vuosina hälyttävästi heikentynyt. Ammattimaista liikunnan ohjausta on vahvistettava, jotta rapakuntoisten varusmiesten kroppa kestää äkillisesti kasvavan fyysisen rääkin”, toteaa Harkimo ”Nykytilanteesta kertoo karua kieltä, että palveluksen fyysinen kuormittavuus aiheuttaa seitsemälle kymmenestä rasitusvammoja, alaselkäkipuja ja nivelten nyrjähdyksiä.”
Harkimo ja Mäkelä nostavat esiin tutkimuksen esimerkin, jossa varusmiesten lihaskunto- ja neuvontaohjelman avulla sekä nilkkavammat että alaselkäkivut vähenivät merkittävästi.
”Toivottavinta toki olisi, että kunto saadaan nostettua palveluksen edellyttämälle tasolle, jo ennen armeijaan astumista”, Mäkelä jatkaa ”Mutta puolustusvoimia ei kuitenkaan turhaan kutsuta Suomen suurimmaksi kuntokouluksi. Koulutettujen ohjaajien vetämä lihaskuntotreeni ja liikuntaneuvonta tulisi saada osaksi kaikkien varusmiesten palvelusta.”
Kansanedustajat korostavat myös, että vaikka varusmieskoulutuksen aikana hankittu hyvä kunto ei varastoidu, syttynyt liikuntakipinä pitää parhaimmassa tapauksessa liikuntaharrastusta ja toimintakykyä yllä myös reservissä. Liikuntaan innostavalla palveluksella voidaan vaikuttaa myönteisesti reserviin siirtyvien liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen.
”Esimerkkinä elinikäiseen liikuntaharrastukseen kannustavasta toimesta voisi palveluksessa olevien lenkkikengät lahjoittaa käyttäjilleen palveluksen päättyessä. Näin vältettäisiin myös jo käytettyjen, yksilöllisesti ehkä vääränlaisten ja toisen jalkaan muokkautuneiden jalkineiden terveysriski”, edustajat ideoivat.
Lisätietoa:
Leena Harkimo, kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, p. 050-5113171
Outi Mäkelä, kansanedustaja, Etelä-Suomen liikuntaneuvoston puheenjohtaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja p. 050-5122877
06.01.2014
Kokoomuksen Mäkelä: Mielensäpahoittaja-Kärnä liikkeellä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä hämmästelee kansanedustaja Jukka Kärnän Kokoomusta kohtaan esittämää kritiikkiä.
”Kärnä on onnistunut pahoittamaan mielensä asiasta, jota ei ole tapahtunut. Esitystä vasta valmistellaan”, Mäkelä kummeksuu.
”Hallitus on yhdessä päättänyt lisätä valtioneuvoston toimivaltaa kuntaliitoksissa kaupunkiseuduilla. Kuntalaisten enemmistön tahdonvastaisiin liitoksiin hallitus ei ole valmis”, Mäkelä sanoo. ”Kyse on viimeisestä keinosta kaupunkiseuduilla tilanteessa, jossa kuntalaisten palvelut ovat vaarassa ja vapaaehtoisia liitoksia ei synny” Mäkelä jatkaa.
”Kuntauudistus on hallituksen yhteinen hanke, johon kuusi puoluetta SDP mukaan lukien on yhdessä sitoutunut ja sitä myös edistänyt”, Mäkelä muistuttaa.
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä p. 050-5122877
29.12.2013
26.11.2013
Kommentteja aiheesta mediassa:
Ylellä.
Aamun uudenmaan uutisissa.
Sekä Verkkouutisissa.
