23.11.2013
Laitetaan nyt tämä Pekka Ervastin kolumnissaan esiin nostama ”refa” tänne näkysälle.
Viestin pointti on ehkä ollut vaikea hahmottaa, mutta yksinkertaisuudessaan haluan alleviivata sitä, että kuntauudistuksen perustuslaillista arviointia tehtäessä on pohdittava kuntalaisten oikeus palveluihin.
Voiko olla niin, että kunnallinen itsehallinto on abstrakti, kaiken yläpuolella oleva arvo tai oikeushyvä, vai olisiko sekin vain yksi osa perustuslaillista järjestelmää, jonka yhtenä merkittävänä velvollisuutena on turvata kansalaisille palvelut.
Tätä punnintaa kansalaisten oikeudet palveluihin vs. kuntalaisten oikeus itsehallintoon pitää käydä perusteellisemmin nykytilanteessa.
Tiedote 19.11.
Julkaisuvapaa heti
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä haastaa tarkastelemaan perustuslakia kokonaisuudessaan
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä uskoo hallituksen sote-uudistuksen perustuslaillisten haasteiden olevan ratkaistavissa. Mäkelän mukaan tähän asti on keskitytty liikaa tarkastelemaan uudistusta kuntien itsehallinnon näkökulmasta, vaikka tavoite tarjota kaikille suomalaisille tasapuoliset palvelut on vähintään yhtä tärkeä asia.
– Suomessa kourallinen joukko perustuslakiasiantuntijoita linjaa ja tulkitsee laajasti erilaisia lakeja. Usein keskustelua on herännyt vahvasti perusoikeuksia puolustavasta linjasta. Kuitenkin kunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä ihmisten yhdenvertaisuus tuntuu jääneen kuntien itsehallinto-oikeuden jalkoihin, Mäkelä kummeksuu.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että sote-uudistuksen valmistelu jatkuu pääosin Orpon koordinaatioryhmän linjausten mukaisesti. Jatkovalmistelussa on ratkaistavana vastuukuntamalli, äänivallan jakautuminen sote-alueen päättävissä elimissä sekä kaupunkiseutujen kehyskuntien asema. Valmistelun tässä vaiheessa poiketaan Orpon linjauksista niin, että alle 20 000 asukkaan kunta voi kuulua suoraan sote-alueeseen.
– On äärimmäisen tärkeää, että perustuslaillista arviointia suoritetaan ja se tehdään ilman päivänpolitiikkaa. Haastavaa arvioinnin tekeminen on tällaisessa tilanteessa, jossa laaja uudistus koskettaa perustuslakia useasta eri kohdasta, Mäkelä sanoo.
– Uudistuksissa on kyse siitä, että saadaan kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat palvelut tukevalle pohjalle. Samaan aikaan varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asioihin, Mäkelä summaa.
Lisätietoja:
Outi Mäkelä
Perutuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
outi.makela@eduskunta.fi
050 512 2877
07.10.2013
Nurmijärvellä vietettiin tänään perinteistä vanhustenviikon juhlaa Klaukkalan kirkossa. Kirkko oli jälleen ääriään myöden täynnä. Aulis Mäkinen oli järjestänyt paikalle kovatasoisia esiintyjiä ja ohjelmassa oli monenlaista ajankohtaista asiaa ja hienoja kulttuurielämyksiä.
Juhlapuheen piti Kelan pääjohta Liisa Hyssälä, joka muistutti mieliin mm. vuonna 1866 tehdyn 63v eläkeikäpäätöksen taustoja. Tuolloinhan ihmisten keski-ikä oli vajaat 40 vuotta. Eli jos nykyisin eläkeikä määrättäisiin vastaavassa suhteessa elinikäodotteeseen, eläkkeelle jäätäisiin 104-vuotiaana.
Aleksis Kivi, joka ei koskaan itse päässyt kokemaan vanhuutta, totesi Juhanin suulla: Nuoruus ja hulluus – vanhuus ja viisaus. Sitä odotellessa, hyvää ja virkistävää vanhustenviikkoa kaikille!
01.10.2013
Ensimmäinen valtakunnallinen heijastinpäivä.
Kaikki mukaan loistamaan.
22.08.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous on ehtinyt Lappeenrannasta Mikkeliin, jossa eilen alkanut normikeskustelu jatkuu ja on laajentunut EU – direktiiveihin. On varmasti asioita, joissa pärjättäisiin paremmin joustavammalla lähestymistavalla ja vähemmällä säätelyllä.
Päivän agendalla on laaja lista asioita; syksyn tilanne, budjettiriihi, Euroopan tulevaisuus, kunta- ja soteuudistukset.
Saimme kokoukseen vierailulle komissaari Olli Rehnin, jonka kanssa käytiin keskustelua kilpailukyky- ja laajentumisasioista.
Suomen haasteet tiivistyvät hyvin näissä käppyröissä:
16.08.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Lenita Toivakka ja Outi Mäkelä:
Palvelut kuntalaisia palvelemaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Lenita Toivakka ja Outi Mäkelä kannustavat kuntia lähtemään rohkeasti liitosselvityksiin ja hyödyntämään valtion tarjoamaa porkkanarahaa.
– Opposition pelottelusta huolimatta kuntaliitosselvityksiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian. Kunnissa tarvitaan tietoa, jotta tulevaisuutta rakentavat päätökset ovat viisaita ja taloudellisesti kestäviä. Palvelujen perkaaminen voi paljastaa yllättäviäkin tolkuttomuuksia. Yli 500 normista löytyy varmasti monia, jotka johtavat osassa kuntia täysin päättömiin tilanteisiin. Selvitysten avulla näistä saadaan kerättyä tietoa, jonka pohjalta normitalkoita voidaan viedä sitten eteenpäin,Toivakka perustelee.
– Kuntauudistuksessa on lähdetty siitä, että paras malli on vahvat ja itsenäiset peruskunnat. Purkamalla tarpeettomia normeja annetaan näille kunnille liikkumatilaa ja mahdollisuus hoitaa asiat niin kuin omalla alueella on kaikista järkevintä. Joustavuuden lisäksi voidaan myös saada aikaiseksi kustannussäästöjä. Liitosselvitykset kannattaa nähdä positiivisen kautta. Nyt kun uudet valtuustot ovat aloittaneet työnsä, on hyvä hetki selvittää ja pohtia kriittisesti oman kunnan toimintoja ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Pöhköjä toimintatapoja voi ja pitää kyseenalaistaa. Ilman tarkkaa tietoa se on kuitenkin hankalaa, Mäkelä jatkaa.
– Tilannetta voisi verrata siihen, että jokaisella työpaikallakin tietyt asiat pitää lakien puitteissa hoitua. Silti se ei tarkoita sitä, että jokaisessa yrityksessä asiat hoidettaisiin prikulleen samalla tavalla tai samalla henkilöstöllä. Toisin on kunnissa, missä velvoitteet vievät tilaa arkijärjeltä ja luovuudelta, edustajat selventävät.
Kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut kuntarakennelain tultua voimaan heinäkuun alussa.Valtio avustaa kuntia liitosselvityksissä 40.000 eurolla.
Tämän vuoden alussa valmistui valtiovarainministeriön työryhmän raportti kuntien tehtävistä. Sen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Seuraavaksi työryhmä arvioi, mitkä ovat uusien kuntauudistuksella luotujen kuntien tehtävät. Tehtävien arvioinnissa hyödynnetään muun muassa kokemuksia parhaista käytännöistä.
– Nyt rohkeasti lusikka omaan käteen. Vitkuttelulla ei voita mitään. Selvitykset pitää nähdä mahdollisuutena. Moni voi yllättyä, minkälaisia kiviä omasta pellosta löytyy. Kerätään tieto parhaista käytännöistä ja annetaan kunnille mahdollisuus hoitaa tehtäviä ilman pilkuntarkkaa ohjausta, edustajat kannustavat.
– Ministeriössä valmistellaan esitystä vapaakuntakokeiluksi. Mukaan pääsevissä kunnissa olisi mahdollisuus kokeilla normivapaita toimintamalleja ja uudistaa käytäntöjä niin, että ne vastaavat aidosti kuntalaisten tarpeita ja soveltuvat kunnan tilanteeseen. Kuntauudistuksella ja normitalkoilla haluamme luottaa ihmisiin ja antaa kunnille enemmän vastuuta ja vapautta, edustajat summaavat.
Vapaakuntakokeilu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta. Vastaavanlainen, tosin pidemmälle menevä malli on käytössä Tanskassa.
12.08.2013
Kesälomat ovat koululaisilta jälleen päättyneet ja reippaat reppuselkäiset harjoittelevat kouluun kulkemista. Liikaa ei voi alleviivata sitä, miten tärkeää on hidastaa vauhtia ja tsempata ennakoivassa ajossa, erityisesti koulujen lähistöillä.
Pääsin tänään jälleen perinteiseen tapaan suojatievahdiksi ja muistutuksena tulivat terveiset koulun suunnasta, että vanhemmat, jotka tuovat lapsensa autolla, voisivat jättää kyytiläisen jo ennen koulua, jolloin koulun edusta ei ruuhkaudu ja vaaratilanteita syntyy vähemmän.
Turvallista ja iloista koulunalkua kaikille!
09.08.2013
Tiedote 9.8.
Julkaisu vapaa heti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen:
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen yksi rakenteellisista uudistuksista
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen mukaan subjektiivista päivähoito-oikeutta voitaisiin rajata yhtenä syksyn rakenteellisista uudistuksista. Mäkelän ja Satosen mukaan rajaaminen tulisi toteuttaa niin, etteivät erityisryhmät kärsisi.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on antanut valtiovarainministeriölle toimeksiannon valmistella hallituksen budjettiriiheen elokuun lopulle suunnitelma siitä, mitä rakenneuudistuksia olisi mahdollista toteuttaa vielä kuluvan vuoden aikana. Ministerin mukaan uudistuksilla on tähdättävä työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen sekä työurien pidentämiseen.
– Suomalainen päivähoito on menestystarina. Alun perin se mahdollisti äitien osallistumisen työelämään täysin uudella tavalla. Sittemmin sen käyttö on ehkä hieman karannut käsistä. Kun päivähoidon resursseja ei ole loputtomasti, pitäisi päivähoito-oikeuden rajaamista pohtia siten, että palvelua saavat sitä aidosti tarvitsevat, Mäkelä sanoo.
– Pitää muistaa, että on monia perheitä, joiden arki ei yksinkertaisesti toimisi ilman mahdollisuutta päivähoitoon. Uudistuksessa on huolehdittava, että näille perheille päivähoito on jatkossakin turvattu. Myöskään puolipäivähoitoa ei rajoitettaisi, Satonen vakuuttaa.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta on keskustelu vuosia. Erityisesti valtionvarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas piti asiaa yllä pitkään. Suomen talouden vielä porskuttaessa Sailas piti järjestelmää liian kalliina. Enemmistö suomalaisista on kannattanut oikeuden rajaamista. Myös valtaosa varhaiskasvatusalan työntekijöistä kannattaa rajoituksia.
– Kyse ei ole toimivan päivähoidon romuttamisesta tai mullistamisesta. Mielestämme tätä on pohdittava tarkoituksenmukaisuuden ja yksilön vastuun näkökulmasta. Jo päivähoitolain mukaan päivähoidon tehtävä on tarjota vanhemmille tukea kasvatustehtävässä. Kyse on vain tuesta. Vastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla, ja mikäli heillä on mahdollisuus olla kotona lapsen kanssa, tulisi vanhempien kantaa tuo vastuu, edustajat perustelevat.
07.08.2013
Olisiko Suomi jo valmis eurooppalaiseen kesärytmiin? Jo vuosia on käyty jossittelu koulujen kesälomien siirtämisestä kesemmälle. Mutta miksi vielä ei ole ollut oikea aika siihen, että asia puhuttaisiin halki?
Hyviä perusteluja löytyy sekä puolesta, että vastaan. Moni palikka kuitenkin loksahtaisi paremmin kohdilleen, jos rytmiä muutettaisiin. Monen vanhemman kannalta omien lomien rytmittäminen lasten kanssa yksiin onnistuisi paremmin, jos koulut jatkuisivat esimerkiksi juhannukseen asti. Elinkeinoelämän puokesta lomen siirtäminen olisi parannus mm. kesätyöntekijärekrytointien ja kesän turistisesongin kannalta.
Uskon, että hyödyt ovat tässä haittoja suuremmat. Vanhempien lomat ajoittuvat suurimmaksi osin heinä-elokuulle. Kahden viikon siirto helpottaisi perheitä löytämään yhteistä aikaa. Myös mm. matkailuelinkeino näkisi muutoksen olevan hyväksi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on elokuussa noin 200.000 ulkomaalaista enemmän kesäkuuhun verrattuna. Suomi lomailee eurooppalaisittain liian aikaisin, mikä rokottaa erityisesti matkailualan yrityksiä, ja hankaloittaa myös perheiden lomanviettoa.
Suomi lähtee kesän viettoon vasta juhannuksesta. Elokuu taas on suosituin lomakuukausi muualla Euroopassa. Näitä seikkoja vasten tuntuu erikoiselta, että meillä koulut loppuvat heti kesäkuun alkuun. Jos lomat aloitettaisiin kahta viikkoa myöhemmin, voitaisiin kouluun myös palata vasta elokuun lopulla. Kyse ei ole mistään lomien pidentämisestä tai muusta mullistuksesta, vaan ajankohdan järkeistämisestä.
Kesälomien myöhentämisestä on keskusteltu pian parikymmentä vuotta. Opetusministeriössä nykyjärjestelyn jatkamista on perusteltu muutoksen aiheuttamilla kustannuksilla. Muutoksen kannattajat taas näkevät potentiaalin tuottoihin. Kunnon dialogiin ei ole kuitenkaan päästy, eikä esimerkiksi kesälomien siirron taloudellisesti vaikutuksista ole tarkempaa tietoa. Tämä kestoaihe voitaisiin nyt kerrankin käsitellä kunnolla, niin että asiaan saataisiin selvyys. Perusteita muutokselle on.
05.08.2013
Tiedote:
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Kalle Jokinen ovat huolissaan kuljetusalan työvoiman saannista. Alan toimijoiden mukaan muutokset ammattipätevyyssäädöksissä ja ajokorttilainsäädännössä ovat olennaisesti hankaloittaneet kuljetusammattiin hakeutumista. Mäkelä ja Jokinen toivovat pikaisia toimia tilanteen korjaamiseksi.
C-ajokortin suorittajien määrä on romahtanut alle viidennekseen aikaisemmasta noin 20.000:sta. Vuonna 2008 ja 2009 voimaan tulleet linja- ja kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyysvaatimukset ovat nostaneet koulutuksen kustannuksia. Tänä vuonna uudistuneen ajokorttilainsäädännön mukaan C-luokan ajo-oikeutta ei saa alle 21-vuotiaana ellei suorita samanaikaisesti myös perustason ammattipätevyyttä. Uusi ikävaatimus vaikeuttaa tilannetta entisestään.
– Uusia kuljettajia tarvitaan arvioiden mukaan nelisen tuhatta vuosittain. Vaikka jokainen C-kortin suorittaja hyppäisi rekan rattiin, ei se riittäisi. Kiristyneet vaatimukset ovat karkottaneet autokouluista hakijat, Jokinen kuvaa tilannetta.
– Kuljetusala on Suomelle elintärkeä. Jos tavarat eivät liiku maanteillä, heijastuu se muualle talouteen. On hyvä, että koulutukseen ja ammattitaitoon kiinnitetään huomiota, mutta se pitäisi kuitenkin hoitaa niin, ettei alan toimintaedellytykset vaarannu. Tehtyjä uudistuksia pitää nyt tarkastella kriittisesti, Mäkelä vaatii.
Ennen vuotta 2008 Suomessa ei ollut pakollista hankkia erillistä kuljettajan ammattiin liittyvää koulutusta. Riitti kun oli suorittanut linja-auton tai rekan kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin. EU-direktiivin myötä vaatimuksena on satojen tuntien lisäkoulutus.
– Saksassa direktiivin soveltamisessa on omaksuttu joustavampi malli. Pätevyys on mahdollista osoittaa suorittamalla koe hyväksytysti, ilman ylimääräistä koulutusta. Tästä voitaisiin meilläkin ottaa mallia. Myös alan koulutuspaikkojen lukumäärä pitäisi tarkastella, Jokinen ja Mäkelä ehdottavat.
– Liikenneministeri Kyllönen on aikaisemmin luvannut selvittää ja puuttua ajokortin korkeaan hintalappuun. Tämän selvityksen yhteydessä tulisi tarkastella myös tämä ammattikuljettaja-asia. Mikäli uudistuksissa on menty väärään suuntaan, pitää olla rohkeutta tehdä tarvittavat muutokset, edustajat vaativat.
02.08.2013
Tiedote 2.8.
Julkaisu vapaa heti
Lisäpanostuksia koulutusvientiin Venäjälle ja Kiinaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen kannustavat opetusministeri Kiurua koulutusviennin vauhdittamisessa. Mäkelän ja Satosen mukaan verrattain pienilläkin lisäpanostuksilla voisi olla iso merkitys, mikäli kasvua lähdettäisiin hakemaan rohkeasti Venäjän ja Kiinan suurilta markkinoilta.
– Koulutusviennistä on puhuttu jo vuosia. Suomalainen koulutus on huipputuote, kuten Pisa-tulokset osoittavat. Niiden Suomelle tuoma globaali myönteinen kuva pitäisi hyödyntää myös viennissä. Muutamia hyviä tuloksia on saatu, mutta tuntuu ettei täyttä potentiaalia ole vielä läheskään saavutettu. Nyt ministerivaihdoksen jälkeen ja budjettisyksyn alla olisi hyvä hetki kääntää isompi vaihde päälle. Mallia voisi ottaa siitä tarmosta, jolla Team Finlandia on viety eteenpäin, Mäkelä sanoo.
– Tunnistettuja ongelmia on sektorin pirstaleisuus sekä ongelmat tuotteistamisessa. Tarvittaisiin tiiviimpi kokonaisuus. Meiltä puuttuu vähän rohkeutta kokeilla ja nopeutta toimia. Myös tavoitteet ovat olleet epäselviä. Tilanne voisi helpottua, mikäli suunnattaisiin selkeästi esimerkiksi Venäjän tai Kiinan kasvaville markkinoille. Venäjän investoinnit koulutukseen yli kaksinkertaistuivat 2000-luvulla. Kiinan osalta tilanne on myös hurja. Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää. Nyt se pitäisi vain pystyä myymään, Satonen jatkaa.
Koulutusviennin edistäminen on yksi hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita. Valtioneuvoston koulutusvientistrategiassa (2010) asetettiin tavoitteeksi kasvattaa merkittävästi koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistä vuoteen 2015 mennessä. Tavoite näyttää nyt jäävän saavuttamatta, mikäli lisätoimiin ei ryhdytä pikaisesti.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon täsmäelvytyksestä, teiden rakentamisesta ja homekoulujen korjaamisesta. Entä jos investoitaisiin uutta kasvua luovaan alaan, siis koulutusvientiin? Kyse ei olisi sadoista miljoonista. Toimijat yhteen, varoja tuotteistamiseen, Satonen ja Mäkelä ehdottavat.
– Pitemmän aikavälin toimia ajatellen myös opettajankoulutusta tulisi tarkastella. Minkälaiset valmiudet se antaa hyödyntää uusia digitaalisia oppimateriaaleja saatikka tuottaa niitä tai käyttää viimeisimpiä vempaimia? Entä kansainvälistyminen? OAJ on toivonut mahdollisuuksia suuntautua kansainväliselle uralle opettajankoulutuksesta, Mäkelä pohtii.
OECD:n raportin mukaan Venäjän julkiset panostukset koulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen yli kaksinkertaistuivat 2000-luvulla, korkeakoulutuksen osalta ne kolminkertaistuivat. Kiinassa investoinnit koulutukseen ovat kasvaneet 50 miljardista yli 250 miljardiin.
