25.07.2013
Tiedote 25.7.
Julkaisu vapaa heti
Kokoomuksen Mäkelä ja Satonen : Viron viinaralli on alkoholipolitiikan porsaanreikä
Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen aloitti jälleen kerran keskustelun keskioluen siirtämisestä ALKOon. Alkoholipolitiikan ongelmat ovat kuitenkin ihan muualla. ”Alkoholipolitiikan porsaanreikä on Viron viinaralli, jota tulisi verotuksella hillitä, eikä kiihdyttää”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen sanovat.
Jo viidennes Suomesta käytettävästä alkoholista on tuontialkoholia. Virosta haetaan jo enemmän alkoholia, kuin mitä kaikissa Suomen ravintoloissa yhteensä myydään. Tänä vuonna tahti on kiihtynyt: ”Perässä vedettävistä olutlaatikoista on siirrytty etukäteen tilattuihin autolasteihin”. Tämän järjettömyyden hinta on Suomelle veromenetyksinä 300 miljoonaa euroa vuodessa, Mäkelä ja Satonen muistuttavat.
Ennakkotilaamisen kehittymisen myötä kasvuprosentit tilaa vievissä miedoissa alkoholijuomissa ovat olleet hurjia, esimerkiksi huhtikuussa oluessa 16 prosenttia ja siiderissä peräti 51 prosenttia. Virosta tuodulla viinalla juhlitut häät, syntymäpäivät tai saunaillat ovat jo pikemminkin sääntö kuin poikkeus. ” Jos mitään ei tehdä, niin vaarana on, että osa tuodusta viinasta päätyy myös jälkimyyntiin, vaikka näyttöä tästä onkin vielä vähän”, Mäkelä ja Satonen arvioivat.
”Viron viinaralli on huonoa alkoholipolitiikkaa. Juodun alkoholin määrä kasvaa ja kulutus ohjautuu ravintoloiden sijasta kotona juomiseen”, Mäkelä ja Satonen toteavat.
Viinarallia ei voida pysäyttää laskemalla Suomen alkoholivero Viron tasolle, koska se johtaisi ongelmakäytön lisääntymiseen. Mäkelä ja Satonen vaativat kuitenkin realistista otetta mietojen alkoholijuomien verotukseen: ” Veroero Suomen ja Viron välillä ei voi olla kohtuuton, koska se johtaa veroeurojen valumiseen Viroon ja alkoholihaittojen lisääntymisen Suomessa”.
12.07.2013
Suurempien kaupunkien kaduilla on EU-kansalaisia hankkimassa elantoaan kerjäämällä: osalla on pieniä lapsia mukanaan kerjäämässä, jotkut ovat huonokuntoisia vanhuksia. Kerjäläisten määrä on kasvanut erityisesti Uudellamaalla.
Kerjääminen on muuttunut häiritsevämmäksi ja aggressiivisemmaksi. Se on usein järjestäytynyttä, alentaa ihmisarvoa eikä kuulu Suomeen, sillä Suomessa kerjääminen ei ole enää tosi asiassa tarpeen. Poliisia työllistää oheisrikollisuus.
Kieltoa vastustetaan mm. siksi, että se kohdistuu tiettyyn kansanryhmään ja on syrjivää. Mielestäni peruste ei ole pitävä. Kerjäämiskielto on kuitenkin voimassa mm. Tanskassa ja Norjassa. Miksi se ei ole siellä perus- ja ihmisoikeuksien vastainen? Miksi esimerkiksi moniavioisuuden tai khat-huumeen kiellot eivät ole syrjiviä?
Kielto tekisi selväksi sen, mikä on sallittua ja mikä ei yhteiskunnassamme. Rangaistuksen uhka ja todellinen mahdollisuus puuttua kerjäämiseen vähentäisivät Suomen houkuttelevuutta kerjäyskohteena ja poistaisi järjestyshäiriön kaduiltamme.
11.07.2013
Tiedote, julkaisuvapaa heti
Asuntotuotannon ratkaisuja odotetaan malttamattomasti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä on huolissaan asuntoministeri Pia Viitasen toimettomuudesta asuntotuotannon vauhdittamisen suhteen. Mäkelän mukaan tuloksia on saatu odottaa turhaan jo kaksi vuotta, samat ongelmat ovat vain siirtyneet ministeriltä toiselle. Mäkelän mukaan yksinkertaisinkin keinoin voitaisiin päästä eteenpäin, jos tahtoa vain löytyisi.
– Viime vuonna pääkaupunkiseudulla jäätiin puoleen tavoitteesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisessa. Lääkkeeksi on mainostettu valtion Kruunuasuntoja, joka sai viime vuonna vaivaiset 150 asuntoa rakennettua. Sen resurssit eivät edes lisäpääomittamisen jälkeen riitä mitenkään kilpailemaan yksityisten toimijoiden kanssa. Eikä niin pitäisikään olla, Mäkelä harmittelee.
– Koko ongelmavyyhti kilpistyy tukijärjestelmään, joka ei vastaa tämän päivän tarpeisiin ja jossa on monia rakenteellisia ongelmia – ja joka itse asiassa nykyisellään jopa pahentaa asuntomarkkinoiden tilannetta. Tukijärjestelmä vaatii suuren ja kokonaisvaltaisen remontin. Hallitus on tehnyt asiasta periaatepäätöksen, mutta työ pitäisi nyt ripeästi aikatauluttaa ja saattaa liikkeelle. Pieni näpertely ei riitä. Kokonaisuudistusta tulisi nyt kiirehtiä, Mäkelä vaatii.
Kohtuuhintaisten kotien puute on pääkaupunkiseudulla vakava ongelma. Työnperässä seudulle muuttaminen vaikeutuu, työmatkat pitenevät ja asuminen syö perheiden tuloista entistä suuremman osan. Tilannetta kärjistää entisestään kehyskuntien hiipuva vetovoima aiempaa useampi haluaa perheenkin kanssa asua kaupunkimaisesti.
– Kokonaistuudistusta odotellessa, laastareina voidaan käyttää karkeasti jaoteltuna joustoja tai rahaa. Asiantuntijat uskovat, että luovutusrajoitusaikojen lyhentäminen vaikuttaisi nopeasti tarjontaan. Ara-tuotannon osalta olisi syytä pohtia, mitä saavutettaisiin sillä, että tuotanto keskitettäisiin metropolialueelle. Toinen seikka jota olisi syytä pohtia, olisi vanhojen aravalainojen yhtenäistäminen, Mäkelä listaa.
– Pääkaupunkiseudun aiesopimus tulisi uudistaa ja päivittää tavoitteet kuntakohtaisesti. Pienten hankerahojen leikkauksilla uhkailu ei kannusta, vaan kasvun ja rakentamisen tueksi pitäisi kytkeä aidot ja konkreettiset porkkanat, jotka kannustaisivat kuntapäättäjiä ratkaisuihin, Mäkelä ehdottaa.
– On poliittisesta tahdosta kiinni, halutaanko porkkanoita ja tarvittavia joustoja edistää, Mäkelä vetoaa ministeri Viitaseen.
Hallitus linjasi laajasti asuntopolitiikasta kevään kehysriihen yhteydessä. Tarkempia esityksiä ei ole vielä ympäristöministeriöstä kuulunut.
08.07.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä:
Tanskan mallin mukainen kerjäämiskielto selvitettävä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä toivoo sisäministeri Räsäsen ryhtyvän pikaisesti toimiin järjestäytyneen kerjäämisen kieltämiseksi. Mäkelän mukaan kyse on ennen kaikkea selvän signaalin lähettämisestä ulkomaille. Helsingin pormestari Jussi Pajunen on esittänyt, että kielto voitaisiin toteuttaa kuntien järjestyssääntöjen kautta. Mäkelä kuitenkin epäilee, että kuntatasolle jätettynä ratkaisu ei olisi tarpeeksi vahva viesti ulospäin.
– Tämä ei ole niin monimutkainen kysymys kuin on annettu ymmärtää. Monissa Euroopan maissa ammattimaiseen kerjäämiseen on puututtu lailla. Tehokkaimmin tämä on hoidettu Tanskassa, missä jo poliisin varoitukset ovat pureneet ongelmaan hyvin. Edellisellä hallituskaudella asiaa selvitettiin sisäministeriön toimesta. Mielestäni silloin esitetty perustuslakiin pohjautuva kritiikki kerjäyskiellon syrjivyydestä oli liioiteltua, Mäkelä sanoo.
– Taas on saatu merkkejä, että tällainen järjestäytynyt, päätoiminen kerjääminen lisääntyy ja levittäytyy jo pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kun pukumiehet bemareineen keräävät kerjääjien saamat roposet, jotain on pielessä. Tähän on puututtava ennen ongelma räjähtää käsiin, Mäkelä vaatii.
Tanskan rikoslakiin on kirjattu kerjäämisen kielto, mikäli henkilö jatkaa kerjäämistä poliisin antaman varoituksen jälkeen. Rikoslain mukaan poliisin varoituksesta huolimatta kerjäämisen jatkaminesta rangaistaan sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella. Varoitus on voimassa viisi vuotta.
Varoitus ei edellytä (Suomen järjestyslain tapaan) sitä, että kerjäläinen häiritsee yleistä järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta esimerkiksi metelöimällä, toistuvilla uhkaavilla eleillä tai hyökkäävillä liikkeillä. Varoitus voidaan antaa myös sellaiselle kerjäläiselle, joka kerjää esimerkiksi istumalla hiljaa.
Poliisin varoitusta rikkova koditon kerjäläinen voidaan käännyttää maasta ulkomaalaislain (utlendingsloven) perusteella. Käännytyksiä ei ole viime vuosina tehty, koska ulkomaalaiset kerjäläiset ovat poistuneet maasta vapaaehtoisesti saatuaan poliisilta varoituksen.
– Tanskan malli toimii. Sen mahdollisimman pikainen käyttöönotto tulisi sisäministeri Räsäsen toimesta selvittää pikimmiten.
05.07.2013
Blogi julkaistu Verkkouutisissa
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori herätti aiheellista keskustelua tuoreella näkemyksellään nykyisen kaltaisten laajojen ja pilkun tarkkojen hallitusohjelmien ongelmallisuudesta. Hankalaksi käyneiden neuvottelujen aikana muodostui ohjelman rinnalle myös aukikirjoittamaton ei, ei, ei -lista, joka osaltaan on väistämättä kehityksen jarru. Suomella pienenä maana pitää olla joustavuutta. Säätytalon neuvotteluista on nyt kaksi vuotta, ja maailma näyttää kovin erilaiselta kuin silloin sen oletettiin olevan. Euroopan taantuma on jatkunut ennakoitua pidempään; tiukka hallitusohjelma sitoo kädet. Ongelma alkaa muistuttaa mielestäni noidankehää: poliitikoilta ja puolueilta puuttuu rohkeutta, ohipuhuminen, lehmänkaupat ja ehdottomat vaatimukset nakertavat luottamusta ja populististen irtopisteiden kalastelu murentaa entisestään pohjaa yhteistyöltä.
Valittujen Palojen teettämän tutkimuksen mukaan vain 8 % suomalaisista luottaa poliitikoihin. Luottamus poliitikkoihin on kaikista ammattikunnista alhaisin. Luku on tippunut entisestään aikaisempien vuosien jo matalista luvuista. Osaltaan tähän ovat varmasti vaikuttaneet vaalirahajupakan ja oviremonttikohun kaltaiset ongelmat. Toisaalta luku on ymmärrettävä, kun katsoo, kuinka politiikkaa tänä päivänä tehdään. Populismista palkitaan, erimielisyyksien sovittelijaa syytetään linjattomuudesta. Lupaamalla kuun taivaalta puolue toisensa jälkeen on ajanut itsensä joissakin kysymyksissä täysin nurkkaan. Tästä hyvä esimerkki on vaalilupaus olla koskematta eläkeikään. Monelle puolueelle tuntuu olevan tärkeämpää torpata jokin ratkaisu, kuin olla aktiivisesti ratkaisemassa käsillä olevia ongelmia.
Tiukka hallitusohjelma ei ole ollut lääkkeeksi tähän problematiikkaan. Yhteisiä päätöksiä on jälkikäteen kritisoitu, kuten esimerkiksi soteuudistusta eteenpäin vietäessä. Tärkeämpää olisikin, kuten Vapaavuori kuvaa, pystyä sopimaan pelisäännöistä ja noudattaa niitä. Politiikkaan kaivataan myös lisää suoraselkäisyyttä ja rohkeutta. Äänestäjien kalastelun ja lööppien sijaan tarvitaan niitä, jotka uskaltavat ottaa selkeän ja perustellun kannan vaikkapa Natoon tai Euroopan unionin tulevaisuuteen, ilman kiertelyä tai kaartelua.
Samalla kun pohditaan siirtymistä nykyistä väljempiin hallitusohjelmiin, olisi syytä kiinnittää huomiota ministeriöiden poikkihallinnollisiin toimenpide- ja kehittämisohjelmiin. Näiden fokus ulottuu usein yli vaalikauden, mikä tuo jatkuvuttaa toimintaan. Ne menevät substanssissa myös syvemmälle kuin mitä hallitusohjelmassa päästään. Toistaiseksi ohjelmista saatu hyöty on jäänyt vähäiseksi. Tähän voitaisiin kuitenkin saada muutos, mikäli hallitusohjelman pakkopaitaa höllennettäisiin. Samalla pienempien ja ketterämpien täsmäohjelmien avulla voitaisiin reagoida nopeisiin muutoksiin.
Alati läsnäolevasta talouskriisistä huolimatta tuntuu, että suurin ongelma suomalaisessa politiikassa tällä hetkellä on yhteisen tavoitteen puuttuminen. Aikaisempina vuosikymmeninä kansallisina projekteina jälleenrakennettiin, luotiin hyvinvointiyhteiskunta, noustiin lamasta ja kukoistettiin tietoyhteiskuntana. Mikä on se 2010-luvun suuri missio, joka tuo puolueet yhteisen tavoitteen taakse? Vastauksia on varmasti monia. Tärkeintä on, että politiikan uskottavuus ja poliitikkojen luottamus saataisiin palautettua.
03.07.2013
Tiedote 3.7.
Julkaisu vapaa heti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä:
Eroon ruoan alkuperän mustista aukoista
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä toivoo kaupalta ja suurkeittiöiltä vastuullisempaa otetta ruoan alkuperästä tiedottamiseen. Mäkelän mukaan valmisruoasta löytyneen hevosen lihan herättämä keskustelu on keskittynyt liikaa elintarviketeollisuuden rooliin.
– Harva meistä kiinnittää ravintolassa tai työpaikkaruokalassa huomiota ruoan alkuperään, vaikka kaupassa paketteja syynäisi kuinka tarkkaan. Suurkeittiöt ovat tuontilihan mustia aukkoja. Tähän ei kuitenkaan ole välttämätöntä puuttua lainsäädännöllä. Esimerkiksi ravintoloitsija voi itse tehdä ryhtiliikkeen, ja todeta tarjoavansa ainoastaan ruokaa, jonka alkuperä on tiedossa. Sama pätee myös lähikauppaan. Todennäköisesti asiakkaatkin kiittäisivät oma-aloitteisuudesta, Mäkelä pohtii.
Keväällä eri puolilla Eurooppaa useista valmisruoista löytyi ainesosia, joita ei tuoteselosteen mukaan niihin kuulunut. Tämä herätti suurta keskustelua elintarviketeollisuuden vastuusta tiedottaa ruoan alkuperästä. Ruokateollisuus on suhtautunut sääntelyn kiristämiseen nihkeästi. EU-tasolla merkintäpakko laajenee ensi vuoden lopulla naudanlihasta sian-, siipikarjan- ja lampaanlihaan.
– Suomessa on suhtauduttu ylpeydellä kotimaiseen ruokaan. Kuitenkin esimerkiksi paraikaa käynnissä olevien Farmari-messujen sydämessä seinäjokelaisessa hotellissa, paikassa, josta on kaikkein lyhyin matka Atrian broileriteurastamolle, on tarjottu brasilialaista broileria, Mäkelä alleviivaa ongelman laajuutta.
– Lainsäädäntötie on hidas. Milloin kauppa, ravintolat tai ruokateollisuus hoitaisivat tämän vapaaehtoisesti, se päivä voisi olla jo vaikka huomenna. Ulkomaisesta lihasta saadut lisäeurot olisi varmasti helppo tienata takaisin nostamalla suomalaisen ruoan arvostusta, Mäkelä tiivistää.
01.07.2013
Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. On ennustettu, että reilun kymmenen vuoden päästä Suomessa työikäisiä eli 1565-vuotiaita olisi vain 58 prosenttia väestöstä. Teemme työtä sen eteen, että jokaisesta suomalaisesta pidetään hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa. Askel parempaan suuntaan tapahtui ikäihmisten osalta 1.7.2013, kun vanhuspalvelulaki astui voimaan.
Vanhuspalvelulain myötä kuntien on suunniteltava toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että iäkkään henkilön palveluntarve on selvitettävä, hänelle on laadittava palvelusuunnitelma ja lain edellyttämä hoito on taattava. Valtio ohjaa tähän työhön normaalia korkeampaa kuntien valtionosuutta kustannusten kattamiseksi, yhteensä 82 miljoonaa. Tämä on yhdessä kuntien panostuksen kanssa merkittävä summa ja osoitus meille tärkeisiin asioihin panostamisesta.
Panostukset tulee mielestäni kohdentaa erityisesti kotihoitoon, kuntoutukseen, omaishoitoon sekä henkilöstön ammatilliseseen osaamiseen. On todella hyvä asia, että budjettiriihessä sovittiin omaishoidon tukipalveluihin lisättävän 10 miljoonaa euroa. Omaishoitajien hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tukipalvelut ovat arjen sujumisen kannalta aivan keskeisiä.
Lain mukaan kotiin annettava hoito on ensisijaista ja puolisoille on annettava mahdollisuus asua yhdessä. Laitoshoidossa henkilöstön on oltava riittävää, palveluiden laadukkaita ja tilojen sopivat ja kodikkaat. Myös edunvalvonta ja seuranta kehittyvät. Vanhusneuvostot tulevat kuntiin lakisääteisiksi ja kuntien on julkaistava vähintään puolen vuoden välein tiedot odotuaajoista palveluihin.
Vanhuspalvelulain ja omaishoidon lisäksi meneillään on julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen. Uudistus on tarpeen, jotta voimme jatkossakin turvata laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Yksi tärkeistä konkreettisista tavoitteista on lääkärin vastaanotolle pääsyn parantaminen. Lääkäriin on päästävä, kun sille on tarvetta, eikä potilasta saa pompotella luukulta toiselle. Tänä keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa sai ajan lääkärille kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Monessa kunnassa aikaa saa odottaa lähes kaksi kuukautta. Tilanne on aivan kestämätön ja epäreilu. Ratkaisuja tarvitaan pian. On aika saada perusterveydenhuolto kuntoon.
20.06.2013
Tiedote 20.6.
Julkaisu vapaa heti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä:
Oppositio hämmentää väärin perustein kuntapäättäjiä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä on ymmällään opposition eilisestä kehotuksesta olla noudattamatta ”hallituksen esittämiä päätöksiä”, eli suomeksi lakia. Mäkelän mukaan kuntakapinan lietsominen on poikkeuksellisen härskiä valtapolitiikkaa, ja kertoo opposition vaihtoehtojen heikkouksista.
– Erityisen kummalliseksi viesti meni sinä vaiheessa, kun molemmista oppositiopuolueista vakuutettiin, että lakia on kuitenkin noudatettava ja että he puhuvat nyt vain esityksestä. Ovatko oppositiopuolueet aikeissa lähettää ensi viikolla uuden viestin kuntin, jossa oikaisevat kehoituksensa? Mäkelä pohtii.
Opposition yhteinen vetoomus kuntapäättäjille annettiin samaan aikaan kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä kuntarakennelaista. Kuntarakennelaki velvoittaa kunnat tekemään liitosselvityksen, mikäli väestöpohjaan, työpaikkaomavaraisuuteen tai kunnan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kriteerit täyttyvät. Selvitykset eivät väistämättä johda vielä kuntaliitoksiin. Niiden tarkoituksena on kartoittaa mahdollisen liitoksen vaikutuksia.
– Kuntarakennelain vastustaminen kertoo erityisesti keskustan ahdingosta. Jos jo kuntaliitosten selvittämistä pelätään niin paljon, että ollaan valmiita tekemään yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja kehottamaan sivuttamaan lain, ei kaikki ole puolueessa kohdillaan. Ainut looginen johtopäätös on, että keskusta ymmärtää, että selvitykset paljastavat tarpeen kuntaliitoksiin, Mäkelä sanoo.
– On harvinaista Suomessa, että oppositio toimii näin häikäilemättömästi. Keskustalla ja perussuomalaisilla on kuten he kannanotossaan toteavat enemmistö yli 200 kunnassa. Mikäli kuntien määrä vähenee, katoaa puolueilta myös valtuustopaikkoja. Näistä kiinni pitäminen näinkin härskillä tavalla on poikkeuksellista, Mäkelä harmittelee.
– Hallituksen tavoitteena on vahvat peruskunnat, joiden avulla voidaan turvata peruspalvelut tasapuolisesti kaikille suomalaisille myös syrjäseuduilla. Uudistustarve on ollut tiedossa jo yli 40 vuotta, ja ensimmäiset kunnon askeleet eteenpäin otettiin viime hallituskaudella keskustan Mannisen ja Kiviniemen johdolla. On surullista, etteivät perussuomalaiset ole edes saaneet omaa vaihtoehtoaan esiteltyä, on keskitetty vain vastustamaan ja huutamaan ei-ei-ei, Mäkelä summaa.
– Nyt on otettava miksipä ei asenne ja lähdettävä hankkimaan tietoa, jotta kuntalaiset ja luottamushenkilöt pystyvät tekemään kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden palvelut turvaavat uudistukset.
19.06.2013
Pöydältä on putsattu tänään mm. Himanen, Turkikset, lisätalousarvio ja EU selonteko. Myös kunnanvaltuusto on saateltu kesälaitumille. On välikaffen aika… Eduskunta palaa vielä juhannuksen jälkeen viimeistelemään kuntajakolain.
Iloista keskikesän juhlaa kaikille!
