07.09.2011
Aloitin elokuussa metsästyksen opiskelun metsästäjäkurssilla. Luonto ja lajit olivat meikäläiselle toki monin osin entuudestaan tuttua hommaa, mutta jo ensimmäisellä tunnilla kävi selväksi, että ihan kevyillä eväillä ei metsästäjätutkintoa läpäistä.
Kirjallista materiaalia tuli opiskeltavaksi lähes kilon verran ja kaikki kurssin 12 tuntia tarjosivat tuhtia asiaa viimeiseen minuuttiin asti.
Rihlattu ase, lippusiima, haaskan käyttö, pyyn elinympäristö, metsästyskoiran koulutusajat, haulien hajontaan vaikuttavat tekijät, ampumaetäisyydet jne. Paljon mielenkiintoista uutta asiaa.
Kurssi myös avasi silmät uudella tavalla. Aamulenkeillä pupu muuttui rusakoksi ja linnut pellon laidassa osoittautuivat metsäkyyhkyiki ja peltopyiksi.
En väitä, että kaikki sukeltajat olisivat jääneet heti pitkäaikaiseen muistiin, mutta nythän sitä täytyy sitten lähteä harjoittelemaan käytännössä.
Seuraavaksi täytynee suunnata kohti ampumarataa ja asekauppaa…
06.09.2011
Istuntokausi alkoi mukavasti ja turvallisesti, kun SKAL ry tarjosi ammattitaitoisen ja informatiivisen kuljetuksen syyskauden avajaisistuntoon.
Syyskauden alusta on povattu ennakkoon hiljaista ja odottelevaa, budjettiaikataulun siirtymisen vuoksi.
Tyhjäkäyntiä ei kuitenkaan ainakaan ensimmäisenä päivänä ollut havaittavissa, kun keskustelussa lähdettiin lämmittelemättä suoraan Ottawan sopimuksen ratifiointiin.
Ensimmäisen koulupäivän fiilis – innostunut ja oodttava.
23.08.2011
Paineet hallituksen ensimmäiselle budjetille ovat kovat sekä maailmalta, että kotimaasta epäilemättä myös hallituspöydän ympärillä. Yhdysvaltain luottoluokituksen tipahtaminen parhaasta AAA-luokasta, rajut pörssikurssien laskut ja heikot kasvuluvut muun muassa euroalueen veturi Saksasta ovat antaneet aihetta pohtia Suomen tulevaa talouskasvua ja sen vaikutusta budjetissa. Toisaalta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharjun mielestä meillä on yhä elvytysvaraa (Taloussanomat 19.8.). Kiristää, elvyttää vai jotain siltä väliltä? Tärkeintä lienee oikea kohdistaminen.
Leikkauksien ja veronkorotusten ohella hallitus kohdentaa 340 miljoonaa euroa uudestaan. Nämä uudelleenkohdennukset tulee ohjata niin, että Suomen orastava talouskasvu saadaan vaikeassa tilanteessa turvattua.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on pitkin kesää puhunut yritysten t&k-verovähennysten ja bisnesenkelien verohelpotusten puolesta. Myös vaalien alla puheenaiheena olleet yritystukien leikkaukset ovat nyt vähemmän esillä. Hyvä niin. Esimerkiksi pelialalle on Tekesin tuella onnistuttu kasvattamaan erittäin potentiaalinen tulevaisuus, josta on jo nyt paljon merkkejä. Tämä on huomattu myös maailmalla: Helsingistä on lehtien otsikoissa noussut startup-yritysten hotspot. Kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan myös alentamalla yhteisöveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutos ei ole suuri, mutta askel oikeaan suuntaan.
Kenties vielä uusia maailman menestystarinoita tärkeämpää on kuitenkin huolehtia perusyrittäjien pärjäämisestä. Yrittäjät ovat avainasemassa Suomen aseman parantamisessa. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kotitalousvähennys onnistuttiin säilyttämään, vaikkakin entistä pienempänä. Vähennyksellä on onnistuneesti torjuttu harmaata taloutta, ja samalla tuettu pienyrittäjyyttä. Tärkeässä roolissa on myös ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb: mikäli Suomen vienti vetää, heijastuu se pitkälle alihankintaketjuissa. Tässä suhteessa hallituksen fokus Venäjän kaupan esteiden poistamiseksi ja investointihalukkuuden vahvistamiseksi on hyvä.
Lisämenoja hallitus on ohjaamassa perusturvaan ja nuoriin. Työllistymisen kynnyksiä on saatava madallettua ja tässä työssä yhteiskuntatakuu ajaa asiansa. Takuun avulla ehkäistään syrjäytymistä, kun nuorille pyritään löytämään työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka lyhyessä ajassa.
Vastuullista talouspolitiikkaa tarvitaan aina. Erityisesti vaikeina aikoina sen merkitys korostuu. Vakaa talousympäristö hyödyttää niin kansalaisia, yrittäjiä kuin sijoittajiakin. Epäluottamus heikentää kulutusta ja entisestään syventää kriisiä. Budjettiriihessä on pidettävä huolta, että kasvun edellytykset vahvistuvat. Mikäli kansainvälinen taloustilanne synkistyy entisestään seuraavan kuukauden aikana, on hallitusohjelmaan kirjattu talousankkuri oltava valmis ottamaan käyttöön saman tien, ei yhtään myöhemmin.
20.08.2011
(Kolumni, julkaistu Nurmijärven Uutisissa)
Ensimmäiset päivät pulpetissa on jo istuttu. Kynät ovat terävinä ja opin tahto korkealla. Lukuvuosi alkaa paitsi koululaisilla, myös opettajilla, vanhemmilla, virkamiehillä ja päättäjillä. Laadukas kouluopetus on Suomen, meidän kaikkien ylpeys ja kunnia-asia. Siitä on pidettävä huolta syksyn budjettiriihissä sekä valtakunnallisella, että kunnallisella tasolla.
Kataisen hallituksen tavoite on, että peruskoulua vahvistetaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Hallitus toteuttaakin viime kaudella kariutuneen vähimmäistuntimäärää lisäävän perusopetuksen tuntijakouudistuksen. Sen myötä taide- ja taitoaineiden opetusta lisätään. Lisäksi kielten opiskelumahdollisuuksia parannetaan. Parasta olisi, mikäli uudistus toteutettaisiin sellaisenaan. Opetusministeri Gustafsson on kuitenkin väläytellyt, että valinnaisuuden lisäämisestä luovuttaisiin.
Kiitosta saanut Perusopetus paremmaksi ohjelma pyörii myös tällä vaalikaudella. Ohjelmassa opetusryhmien pienentämistä jatketaan. Sopiva luokkakoko mahdollistaa niin lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen kuin opettajan jaksamisen. Myös viime kaudella elvytetty koulujen kerhotoiminta turvataan nyt vakinaisella rahoituksella. Kerhoissa lapset pääsevät harrastamaan liikuntaa ja musiikkia ja melkeinpä kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä. Harrastusten kautta lapset saavat ystäviä, uusia taitoja ja mielekästä tekemistä koulun ohelle.
Jatkossa koulutien aloittaminen on entistä jouhevampaa, varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Uudistuksen toteutuessa siirtymä päiväkodista kouluun helpottuu ja lasten oppimisvaikeuksiin tai muihin erityistarpeisiin päästään reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jo koulutietään pitempään kulkeneilta nuorilta on tullut paljon palautetta puutteellisesta opintojen ohjauksesta. Tähän huutoon tullaan nyt vastamaan, kun opinto-ohjausta vahvistetaan kaikilla kouluasteilla. Uuteen hallitusohjelmaan on myös kirjattu velvoite kunnille ohjata jokainen peruskoulun päättävä nuori jatko-opintoihin, ja näin ehkäistä väliinputoamisia sekä tarpeettomia välivuosia.
Aivan kaikki asiat koulumaailmassa eivät ole kuin Ruususen unesta. Suomen velkaantumistahdin hidastamiseksi hallitus joutuu tekemään sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia. Osa leikkauksista näkyy todennäköisesti kouluverkon harventamisena. Kipeitä päätöksiä lieventää ikäluokkien pienentyminen, jonka takia kaikkien koulujen ylläpitäminen ei olisi järkevää parempinakaan aikoina. Haasteista huolimatta sivistyksen ja koulutuksen resurssit kunnille on turvattava niin hyvin kuin mahdollista. Konkreettisesti tämä koskee myös lasten turvallisuutta koulukyytien ja turvallisen koulutien muodossa.
Lapsissa on tulevaisuus. Suomalaisten ikääntyessä vauhdilla vanhalla sanonnalla on entistä suurempi painoarvo. Pidetään yhdessä huolta siitä, että lapset saavat hyvän kasvatuksen sekä kotona että koulussa.
19.08.2011
Viime hallituskaudella toteutettu aluehallintouudistus oli itsenäisen Suomen historian merkittävimpiä – mutta silti torso. Byrokratiaa jäi uudistuksen jälkeen edelleen päällekkäisille tasoille.
Tavoitteena on ollut uudistaa järjestelmää niin että se palvelee paremmin kansalaisia ja on avoimempi ja demokraattisempi. Ratkaisun pitäisi myös palvella tätä ja tulevaa aikaa nykyistä paremmin.
Suurten muutosten fokus on tällä kaudella kuntasektorilla. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu irrallisina ja eri tasojen tulisi myös entisestään tiivistää yhteisen vision löytämistä ja resurssienkäyttöä – siksi on pohdittava seuraavaa steppiä myös maakuntien ja aluehallinnon osalta.
Sitra on aloittanut pohdinnat maakuntajohtajien kanssa ja ajatuspaja on tuottanut neljä skenaariota tulevaisuudesta:
1.Maakunnista kehkeytyy uudenlaisia palvelumaakuntia, jotka kokoavat nykyiset kuntayhtymät ja valtion ELY-keskukset suoran kansanvallan ohjaukseen.
2.Nykyistä olennaisesti suuremmat kunnat suoriutuvat valtaosasta palveluitaan. Suurmaakunnat vastaavat kansanvaltaisessa ohjauksessa aluekehittämisestä sekä vaativimmasta erikoissairaanhoidosta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
3.Suurkuntien toimintaa ohjaa vahva valtio. Maakuntien liitot ajautuvat käytännössä jonkinlaisiksi ”kotiseutuhenkisiksi” liitoiksi.
4.Rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan. Kunnat ja maakunnat ovat ajopuun asemassa ja julkinen talous kriisissä.
Jos maakunnat ja kunnat saavat uudistaa toimintansa ja rakenteensa omista tarpeistaan käsin, maakunnista voi kehkeytä kansanvaltaisia palvelumaakuntia ja vaikuttavia aluekehittäjiä. Mikäli valtiovalta ei tunnista maakuntatasoisen aluehallinnon mahdollisuuksia, menetetään edellytykset luoda kansanvaltainen ohjaus aluetason palveluihin.
Keskustelu on avattu ja jatkuu toivottavasti vilkkaana.
Lisätietoja raportista löytyy täältä
16.08.2011
Pääsin tänään MLL:n Rajamäen porukoiden kanssa koulutievahdiksi. Lehtitiedot kertoivat, että vapaaehtoisia vahteja olisi ollut vaikeaa löytää, mutta ilmeisesti kuitenkin Lionsit olivat tulleet avuksi muissa päätaajamissa. Hienoa!
Autoilijoiden käytös oli pääsääntöisesti moitteetonta. Ongelmallisimpia tilanteita aiheutui, kun lapsia haluttiin jättää koulun portille suoraan autosta, eikä muille autoille saatika jalankulkijoille tuolloin jäänyt riittävästi turvallista tilaa.
Radiosta kuulin vinkin, että kouluihin kuljetettavat lapset kannattaisi jättää kyydistä jo hyvissä ajoin ennen koulun porttia. Tällöin myös muiden koululle kulkevien matka tulisi turvallisemmaksi, kun liikenne koulun edustalla vähenisi.
Hyvää koulun alkua kaikille ja olkaahan tarkkoina kuin porkkanat!
13.08.2011
Nurmirock pidettiin nyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana elokuussa. Aikaisemmin ajankohta on ollut touko-kesäkuun vaihde, jolloin sää on ollut yleensä vielä kolea ja sateinen. Nuorisovaltuustossa oli ajankohtaa pohdittu ja päädytty siihen, että koulujen alkua edeltävä viikonloppu olisi houkuttelevampi hetki rock-tapahtumalle.
Sattuiko samalle viikonlopulle liian paljon tapahtumia, oliko väki kesällä laiskistunut vai mikähän porukkaa vaivasi, kun Sääksin ranta tuntui kovin väljältä?
Tarjonta oli priimaa, puitteet olivat huikeat ja kelikin ihan kelpoinen. Ne jotka paikalle tulivat antoivat hyvää palautetta.
Jälkipuinti on alkanut ja mm. Nurmijärven Uutisten sivuilla voi käydä kertomassa mielipiteensä siitä, pitäisikö Nurmirock järjestää jälleen ensi vuonna, vai onko syytä pistää pillit pussiin?
10.08.2011
Nurmijärven kunta jätti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle aikanaan pitkän lausunnon lentomelusta ja lentoalueista. Nyt lupapäätös on valmistunut ja päätökseen on liitetty Nurmijärven lausunnon pohjalta seuraavia määräyksiä:
Määräyksen 2.1. mukaan siviililentotoiminnassa on yöllä klo 23.00-06.00 käytettävä ensisijaisena laskeutumiskiitotienä kiitotietä 15 ja suihkukoneiden ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä kiitotietä 22R, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä.
Määräyksen 2.2. mukaan lentoonlähdöt kiitotieltä 15 ja laskeutumiset kiitotielle 33 on kielletty klo 22.00-07.00 välisenä aikana, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Määräys ei koske potkurikoneiden lentoja klo 22.00-23.00 ja klo 06.00-07.00 välisenä aikana.
Määräyksen 3.2. mukaan lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo 00.30-05.30 välisenä aikana on kielletty muilla kuin vähämeluisilla suihkukoneilla ja potkurikoneilla. Määräys ei koske ilma-aluksia, joiden aikataulun mukainen lähtö- tai laskuaika on ennen klo 00.30 ja jotka ovat myöhästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. Määräys rajoittaa siten ns. laajarunkokoneiden nousuja ja laskuja yön herkimpänä aikana. Koneiden lennot ovat mahdollisia, jos lennon myöhästymiseen on olemassa pakottava syy.
Määräyksen 3.3. mukaan laskeutumisten määrä klo 00.30-05.30 välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä olennaisesti vuosien 2007-2009 vuosikeskiarvosta.
Määräyksen 3.4. mukaan lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo 00.30-05.30.
Määräyksen 3.5. mukaan Finavia Oyj:n on lentokoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämiseksi esitettävä selvitys toimista meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30-05.30 välisenä aikana, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän kasvun rajoittamisesta klo 00.30-05.30 välisenä aikana sekä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30-05.30 välisenä aikana.
Lentotoimintaa lentoasemalla on rajoitettava määräysten 3.1.-3.5. mukaisesti 1.4.2013 alkaen.
Lupamääräyksen 4 mukaan laskeutuvien lentokoneiden aiheuttaman melun vähentämiseksi Finavia Oyj:n on järjestettävä ilmatilan hallinta lentoturvallisuuden ja kapasiteetin salliessa siten, että lentoyhtiöt voivat tehdä lähestymisen jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO). Määräys ei koske laskeutumisia kiitoteille 22L ja 04L kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön tilanteessa. CDO-lähestymisten osuuden tavoitetaso vuosikeskiarvona on klo 22.00-07.00 välisenä aikana 80 % ja klo 22.00-07.00 välisenä aikana 70 % sekä kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön aikana kiitoteillä 22R ja 04R 60 %. Tavoitteeseen tulee pyrkiä 31.12.2015 mennessä. Toteumasta ja sen kehitykseen vaikuttaneista toimenpiteistä ja tapahtumista tulee raportoida määräyksessä 40 tarkoitetun vuosiraportoinnin mukaisesti.
Määräyksen 5 mukaan Finavia Oyj:n on laadittava Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen yleinen melunhallintasuunnitelma, josta käy ilmi lennonjohdon toimintatavat ohjata siviililentoliikennettä eri liikennetilanteissa ja aikoina. Suunnitelma tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä tiedoksi mm. Nurmijärven ympäristölautakunnalle.
Määräyksen 5.1. mukaan Finavia Oyj:n on laadittava tekninen selvitys lähestyvien lentokoneiden melunhallinnasta. Selvityksessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti melunhallintaan jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO) ja sen yhteydessä toteutettaviin melua vähentäviin lähestymismenetelmiin, kuten pienen tehoasetuksen ja pienen vastuksen menetelmä (Low Power – Low Drag). Selvitys on toimitettava 31.12.2012 mennessä tiedoksi mm. Nurmijärven ympäristölautakunnalle.
Määräyksen 5.2. mukaan määräyksessä 5.1. tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä erillinen suunnitelma yöaikaisten (klo 22.00-07.00) lähestymisten melunhallinnasta mm. kehittämällä kiitoteiden käyttötapoja, maksuohjausta, julkaisemalla erityisiä yöaikana voimassa olevia lähestymis- ja laskeutumismenetelmiä sekä hyödyntämällä kehittyviä navigointimenetelmiä. Suunnitelman mukaiset toimet on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä osaksi lennon-johdon käytäntöjä. Suunnitelma on päivitettävä kolmen vuoden välein. Suunnitelma tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä tiedoksi mm. Nurmijärven ympäristölautakunnalle.
Melun mittaamisesta on määrätty lupamääräyksissä. Määräyksen 34.1. mukaan Nurmijärven Kirkonkylän jatkuvatoimisen mittausaseman lisäksi lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamaa melua on mitattava jatkuvatoimisesti myös Nurmijärven Palojoella viimeistään 1.1.2012 alkaen.
Muutoksenhakuaika tehdystä päätöksestä loppuu 5.9.
08.08.2011
Nurmijärvellä poliittinen syksy alkoi lupaavasti, kun kunnanhallitus päätti merkittävästä tonttikaupasta logistiikkatoimija DB Schenkerin kanssa. Luvassa on 30-50 uutta työpaikkaa logistisesti ihanteellisella Ilvesvuoren teollisuusalueella Helsinki-Tampere moottoritien varrella.
Muista listan asioista kiperimmäksi osoittautui kysymys parkkisakkojen korotuksesta. Esityksen mukaan nykyistä 10 euron parkkisakkoa nostettaisiin 40 euroon. Ongelmallisia ja epäselviä kysymyksiä asiaan liittyi kuitenkin niin paljon – mm. pysäköinninvalvonnan puute, liityntäpysäköintipaikkojen vähäisyys, yksityisen pysäköinninvalvonnan taksat, korotuksen oletetut vaikutukset jne. – että asia jätettiin vielä pöydälle lisäselvityksiä varten.
Työmatkaliikenne on jälleen käynnistynyt ja nyt kun useimmilla pysäkkien läheisillä piha-alueilla sakotetaan, on liityntäpysäköintipaikkapula entisestään tulehtunut. Pysäköintiasiat on saatava Nurmijärvellä viipymättä kuntoon.
05.08.2011
Lähes päivittäin on saatu lukea lehdistä vankilapaoista – tai oikeammin sanottuna luvattomista poistumisista, jolla nimellä avovankilasta karkaamista kutsutaan.
On vaikea ymmärtää periaatetta, jonka mukaan luvaton poistuminen avolaitoksesta ei ole rikos, toisin kuin vankilapako, josta tuomitaan lisäkuukausia rangaistuken päälle.
Jätinkin aiheesta ministerille kesäkiireiden lomassa vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jotta asiaan saataisiin joku roti.
Avovankila-aika on osa rangaistusaikaa, jolloin luvattomiin tekoihin tulisi suhtautua erityisen kriittisesti. Kymmenet paot osoittavat, että järjestelmää käytetään hyväksi. ”Omasta lomasta” joutuu korvaamaan vain poissaoloajan, eikä poliisikaan aktiivisesti etsi poistuneita.
Rikosseuraamuslaitoksen lukujen mukaan vuonna 2010 avovankiloista poistuttiin luvatta 63 kertaa, mikä on lähes kuusinkertainen määrä verrattuna vankilapakoihin, joita tapahtui 12. Suhteellisesti ero on vielä huomattavasti korkeampi, sillä avovankiloissa on vähemmän vankeja.
Avovankiloiden käyttö ei kuitenkaan ole laskussa, vaan päinvastoin. Avolaitoksiin sijoitetaan jo 37 prosenttia tuomituista. Ison haasteen muodostaa myös se, että yhä useampi vanki on ns. vaarallinen ja tuomittu väkivaltaisista teoista.
