09.09.2016
Tiedote
9.9.2016
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sinuhe Wallinheimo ovat kyllästyneet eduskunnan sisäisten toimintojen kankeuteen ja peräänkuuluttavat siirtymistä sähköisen asioinnin aikakaudelle. Nykykäytänteen mukaan kansanedustajien on toimitettava eduskunta-aloitteet, välikysymykset ja kirjalliset kysymykset sekä henkilökohtaisesti keskuskansliaan että sähköisesti keskuskanslian asiakirjatoimistoon.
Eduskuntatyö on liikkuvaa ja maakuntapäivien ja istuntotaukojen aikana työtä tehdään myös maakunnista. Kysymysten toimittaminen henkilökohtaisesti johtaa ylimääräiseen matkustamiseen ja asettaa kauempaa tulevat kansanedustajat eriarvoiseen asemaan, edustajat toteavat.
Mäkelä ja Wallinheimo ovat jättäneet eduskunnan kansliatoimikunnalle aloitteen, jossa toivotaan siirtymistä sähköiseen tunnistautumiseen, jotta aloitteiden jättäminen ja valtiopäivätoimien tekeminen onnistuisi myös etänä.
–Asiakirjojen toimittaminen kahdessa muodossa ei ole millään tavalla nykyaikaa. Eduskunnassa on väistötilojen aikana pyrkimys uudistaa toimintatapoja ja lisätä sähköistä asiakirjahallintoa ja työn sujuvuutta. Nyt olisi otollinen aika toteuttaa myös tämä uudistus, Mäkelä summaa.
–Yhteiskunnassa siirrytään koko ajan enemmän sähköiseen asiointiin, ja esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla on mahdollista tunnistautua monien virastojen verkkopalveluissa. Sähköinen tunnistautuminen helpottaa asiointia ja säästää aikaa, Wallinheimo sanoo.
05.09.2016
Tiedote
5.9.2016
Kansanedustaja Outi Mäkelä iloitsee elokuun alussa voimaan astuneen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yrittäjyyden ja työelämätaitojen kokonaisuuksista.
Uudessa opetussuunnitelmassa työelämätaitoja ja yrittäjyyttä opitaan muun muassa yhteiskuntaopin ja oppilaanohjauksen yhteydessä esimerkiksi toiminnallisen opiskelun, yritysvierailujen ja työelämään tutustumisen kautta.
–On hienoa, että yrittäjyyteen kannustetaan ja sitä opetetaan jo peruskoulussa. Uudet yritykset, työnantajat ja yrittäjät ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeässä roolissa paitsi talouden, myös työllisyyslukujen nostamisessa, Mäkelä sanoo.
Yrittäjyyteen ja työelämään tutustuminen ovat olleet osa opetussuunnitelmaa jo vuodesta 2004, mutta uudessa opetussuunnitelmassa työelämätaitoja ja yrittäjyyttä opiskellaan perusteellisemmin ja laajemmin. Opintokojen tarkoituksena on harjaannuttaa esimerkiksi vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja, ja tunnistaa ja kehittää oppilaiden omaa erityisosaamista työelämän näkökulmasta.
–Yrittäjähenkinen ajattelu ja työmotivaatio ovat tärkeitä ominaisuuksia työelämässä, ja niitä on tärkeää opetella, vaikkei omaa yritystä koskaan perustaisikaan. Työnantajat arvostavat hyvää asennetta ja omatoimisuutta – ominaisuuksia, jotka linkittyvät vahvasti yrittäjyyteen, Mäkelä arvioi.
Mäkelän mukaan yrittäjyyteen tulisi kannustaa ja sitä tulisi edistää mahdollisimman monipuolisesti. Hän kiitteleekin myös tuoretta budjettia sen yrittäjyyttä tukevista kannustimista.
–Yrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan paitsi taloudellisia ratkaisuja, myös normien purkua ja joustavuuden lisäämistä. Toivottavasti keskustelu joustavammasta ja yrittäjäystävällisemmästä Suomesta jatkuu, ja listoista päästään tällä hallituskaudella käytännön toimenpiteisiin, Mäkelä summaa.
02.09.2016
Tiedote 1.9.2016
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen päätökseen ottaa audiovisuaalisten tuotantojen kannustinjärjestelmä mukaan vuoden 2017 budjettiin.
”Muissa Euroopan maissa on käytössä kymmeniä erilaisia kannustinjärjestelmiä, joista vanhin on ollut Ranskassa käytössä jo 30 vuotta. Kannustimet ovat alan nouseva trendi, ja Suomi on tähän asti ollut muuta Eurooppaa jäljessä”, Mäkelä sanoo.
Budjettiriihessä esitetty av-kannustinjärjestelmä toimii siten, että tuotannoille palautetaan kuittien perusteella 25 % Suomessa hyväksytyistä kuluista. Tämän uskotaan tuovan Suomeen kansainvälisiä tuotantoja, kasvattavan taloudellista toimintaa ja vaikuttavan positiivisesti kilpailukykyyn, työllisyyteen ja yritystoimintaan.
”Tämä on hieno mahdollisuus av-tuotannoille. Suomi on hyvä paikka tehdä tuotantoja, sillä meillä on vahvaa digitaalisen kuvaus- ja äänipalvelun osaamista, maan kattavat palvelut ja toimiva infrastruktuuri sekä tietysti upea monimuotoinen puhdas luonto”, Mäkelä arvioi.
Kannustimen määräraha olisi ensin 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja nousisi sitten 10 miljoonaan euroon. Kannustinjärjestelmän uskotaan kääntyvän voitoksi, sillä 10 miljoonan euron vuotuisen määrärahan kerrannaisvaikutusten nettohyödyksi on arvoitu jopa 14 miljoonaa euroa, ja vähimmilläänkin 5 miljoonaa euroa.
”Käytännössä panostus on valtiolle riskitön, sillä jos tuotantoja ei tule, ei hyvitystäkään makseta. Kannustinjärjestelmä antaa positiivisen signaalin elokuva-alalle, ja uskon, että sillä saadaan tuotantojen määrä kasvuun”, Mäkelä summaa.
31.08.2016
Huhtikuussa 2017 järjestetään kuntavaalit, ja näillä näkymin niistä kahdeksan kuukauden kuluttua ovat luvassa jo ensimmäiset maakuntavaalit. Tästä hetkestä niihin on niin lyhyt aika, että lienee syytä valmistautua siihen, mitä aluehallintouudistus tarkoittaisi Nurmijärvelle.
Uudistuksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, mikä on suurin muutos sekä palveluiden käyttäjille että kunnille. Tähän asti noin 40–60 prosenttia kuntien kokonaistaloudesta on kattanut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Kun sote-palvelut siirtyvät aluehallinnolle, lähtee kunnilta myös vastaava osa rahoituksesta niiden mukana.
Uudistus onkin kunnille uhka ja mahdollisuus. Suuri resurssien siirto jättää kunnat – joista monet ovat velkaisia ja kuihtuvia – talouden puolesta varsin kapeiden hartioiden varaan. Soten siirtyminen kunnan vastuulta vie suuren, epämääräisen ja taloudellisesti vaikeasti hallittavan sektorin pois ja antaa kunnille mahdollisuuden ottaa entistä vahvempi rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjinä.
Nurmijärven osalta uhkana on velkaantuneisuus, mutta toisaalta sijaintimme turvaa sen, että järkevällä maankäyttö- ja elinkeinopolitiikalla meillä on mahdollisuus houkutella sekä asukkaita että yrityksiä tulevaisuutemme turvaksi.
Maakuntien ja aluehallinnon muutokset johtavat osaltaan siihen, että eri toimijoiden roolia on selkiytettävä. Kunnille tulee mahdollisuus vahvistaa omaa toimintaansa ja keskittyä jäljelle jäävien palveluiden kehittämiseen ja elinvoimaisuuden turvaamiseen.
Tulevaisuuden Nurmijärvi tuleekin olemaan jo kokonsakin vuoksi vahva, itsenäinen kunta, joka on paikallisdemokratian, perussivistyksen, lähiluovuuden ja elinvoiman yksikkö. Alueen elinvoimaisuutta on hyödynnettävä nykyistä paremmin ja pidettävä huolta siitä, että kuntamme on aktiivinen yhteisö, eikä pystyyn kuivahtanut nukkumalähiö. Tähän meillä on hyvät edellytykset.
Tulevaisuuden Nurmijärvi on vireä yritys- ja elinkeinotoiminnan kunta, mikä takaa myös palvelutarjonnan kehittymisen. Vahvuuksiamme ovat sekä sijainti että liikenneyhteydet ovat valttikorttejamme jo nyt – ja etenkin kun Klaukkalan ohikulkutie lähitulevaisuudessa valmistuu. Tulevaisuuden Nurmijärvi on myös sivistyskunta, jossa valttikortteina ovat toimivat ja laadukkaat kasvatus-, opetus-, ja kulttuuripalvelut.
Palveluiden tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi on siirryttävä yhä enemmän sähköiseen asiointiin ja yhden luukun periaatteeseen. Turhaa byrokratiaa on purettava sieltä, missä sitä vielä on ja kuntalaisten on pystyttävä hahmottamaan kunnan palveluprosessit ja esimerkiksi kaavoitukseen ja maankäyttöön on pystyttävä nykyistä paremmin tekemään pitäviä aikatauluja ja suunnitelmia.
Tutkijat arvioivat, että tulevaisuudessa kuntien edustuksellinen demokratia kehittyy avoimemmaksi ja tehokkaammaksi samalla, kun kunnissa pyritään löytämään uusia tapoja vaikuttaa ja vuorovaikuttaa.
Muutosvalmius, uudistumisen halu ja ennakkoluulottomuus ovat kantavia voimia, joiden avulla meillä Nurmijärvellä on mahdollista luoda uutta.
Julkaistu Nurmijärven Uutisissa 24.8.2016
18.08.2016
Tiedote 18.8.
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä kannattaa Varusmiesliiton ja OAJ:n esityksiä varusmiespalveluksen aloitusaikojen siirtämisestä maalis- ja syyskuulle. Nyt palvelus alkaa joko tammi- tai heinäkuussa, mitä pidetään jatko-opintojen aloittamisen ja työnhaun kannalta haastavana.
Varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaa vuosittain yli 20 000 henkilöä. Palvelus suoritetaan yleensä toisen asteen koulutuksen jälkeen, ja sen jälkeen edessään yleensä joko siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään.
– Jos työ- tai opiskelupaikka on hankittu jo ennen palvelukseen astumista, on siirtymä helppo. Kun edessä on työnhaku tai pääsykokeet, on tilanne ongelmallisempi, Mäkelä toteaa.
Palvelusaikana on mahdollista osallistua kahteen pääsykokeeseen, mikäli palveluksen aikataulu sen sallii, mutta kokeisiin valmistautumiseen ei juurikaan ole aikaa. Se, miten paljon ja kuinka tehokkaasti kokeisiin ehtii valmistautua, riippuu varusmiehen omasta tehtävästä ja koulutusrytmistä.
–Varusmiespalveluksen tulisi tukea intin jälkeistä elämää, ei toimia sen jarruna. Palvelusaikojen siirtäminen mahdollistaisi sujuvamman siirtymisen jatko-opintoihin tai työelämään, Mäkelä summaa.
12.08.2016
Tiedote 12.8.2016
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen sisäministerin budjettiehdotukseen vuodelle 2017. Mäkelän mukaan esityksessä on hyviä yksityiskohtia, kuten verokevennys, vesirokkorokotteen ottaminen osaksi rokoteohjelmaa, alv:n maksuperusteisuus sekä kotitalousvähennyksen kasvattaminen.
Budjettiin on kirjattu, että kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennystä kasvatetaan noin 30 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennystä saa kotona teetettävästä työstä, joka on usein esimerkiksi lastenhoito-, siivous- tai remonttityötä.
–Monissa kotitalouksissa tarvittaisiin apua, mutta kynnys palkata työntekijöitä tai ostaa palveluita kotiin on monelle liian korkea. Silloin houkutus maksaa kotona teetettävistä töistä pimeästi lisääntyy. Uudistus laskee tätä kynnystä ja toivottavasti vähentää harmaata taloutta, Mäkelä arvioi.
Työsuhteeseen palkatun henkilön palkasta saa nyt vähennyksenä 15 % sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Yritykseltä ostettavan työn kuluista saa vähennyksenä 45 %. Budjettiehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen korvausastetta nostettaisiin nyt viidellä prosenttiyksiköllä.
–Kun kotitalousvähennyksen rajaa nostetaan, on työntekijän palkkaaminen kotiin houkuttelevampaa. Kotiin hankittu apu helpottaa arkea ja myös työllistää aina yhden ihmisen, Mäkelä sanoo.
Mäkelä muistuttaa myös, että väestön ikääntyessä kotona teetettävän työn tarve kasvaa.
–Uskon, että kotitalousvähennyksen uudistaminen kannustaa yhä useampia ihmisiä yrittäjyyteen, ja luo näin lisää työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä, Mäkelä summaa.
03.08.2016
Tiedote 3.8.2016
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä esittää vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Mäkelä on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen ja teki siitä myös toimenpidealoitteen aiemmin tänä vuonna.
–Kesän aikana on käyty paljon keskustelua rokotteista, lapset palaavat pian päiväkoteihin ja syksyn budjetti on työn alla. Rokotekeskusteluun pitäisi sanktioiden sijaan tuoda ennemmin oikeanlaista tietoa rokotteista. On tärkeää ymmärtää, etteivät rokotteet ole vain yksilön vaan myös yhteiskunnan kannalta tärkeitä, Mäkelä sanoo.
–Rokoteohjelmaa tulisi mieluummin laajentaa kuin karsia. Vesirokkorokotteen ottaminen viimeinkin osaksi kansallista rokotusohjelmaa olisi aiheellista ja ajankohtaista, hän jatkaa.
Kansallisen rokotusohjelman tarkoitus on suojata väestöä rokotuksin estettäviä tauteja vastaan ja sen kattavuus ja vaikuttavuus ovat erinomaisia. Monet vaaralliset taudit on saatu katoamaan rokotusten avulla, ja monissa Euroopan maissa vesirokkorokote on osa lasten rokotusohjelmaa.
–Vesirokkorokotteen ottaminen osaksi ohjelmaa on aina torpattu kustannussyistä. Tilanteen tekee nurinkuriseksi se, että vesirokkorokotteella saatavat säästöt ylittäisivät reilusti rokotteen kustannukset, Mäkelä kommentoi.
THL:n mukaan vesirokkoa sairastavien lasten vanhemmat ovat pois töistä vuosittain noin 76 000 päivää, mistä aiheutuu 14 miljoonan euron vuotuiset kustannukset, joista 4,4 miljoonaa euroa tulee pelkästään valtion ja kuntien kannettavaksi. Rokotusohjelman vuotuiset kustannukset olisivat enintään 4,2 miljoonaa euroa.
Vesirokko aiheuttaa nuorille ja aikuisille enemmän komplikaatioita kuin lapsille, ja THL suositteleekin rokotetta niille yli 13-vuotiaille, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Vesirokko voi pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta, aivokuumetta ja ihon bakteeritulehduksia.
–Vesirokkorokote antaa 80–85-prosenttisen suojan kaikkia vesirokkotartuntoja vastaan ja yli 95-prosenttisen suojan vaikeita tapauksia vastaan. Sillä voitaisiin siis vähentää tartuntoja ja sairaalahoidon tarvetta, Mäkelä summaa.
01.08.2016
Tiedote 1.8.2016
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä pitää liikenne- ja viestintäministeriön avauksia postilain uudistamisesta hyvinä. Ministeriön julkaisemassa muistiossa halutaan avata keskustelua ja kartoittaa alan toimijoiden sekä asiakkaiden näkemyksiä lain muutostarpeista. Mäkelä nostaa muistiosta hyvinä esimerkkeinä esiin kerrostalojen lokerikkojakelun, yleispalveluvaatimuksen modernisoimisen sekä muutokset kirjepostin jakelutiheyteen.
–Postialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että jakelutiheyden vaatimukset ovat nykymuodossaan liian tiukat ja niitä olisi varaa helpottaa. Nykyvaatimusten mukaan lähes kaikkien toisen luokan kirjeiden on oltava perillä kolmessa päivässä, ja ensimmäisen luokan kirjeiden seuraavana arkipäivänä, sanoo Mäkelä.
–Monikaan suomalainen ei nykyään saa edes viikoittain henkilökohtaista kirjepostia. On aiheellista kysyä, onko nykyisenlainen jakeluvelvoite enää tarpeellinen nykypäivänä? Mäkelä jatkaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuluttaja-asiakkaat olisivat valmiita lähettämään kirjeet nykyistä hitaammalla kulkunopeudella, jos vastaavasti hinta on alhaisempi. Jo nyt merkittävä osa yritysasiakkaista valitsee kirjelähetyksilleen hitaamman kulkunopeuden. Kirjepostin volyymia vähentää myös sähköisen laskutuksen yleistyminen.
–Toisin kuin kirjepostin, postipakettien lähetysmäärät ovat olleet viime vuosina tasaisessa kasvussa verkkokaupan kasvun, liiketoiminnan yleisen globalisoitumisen sekä alentuneiden kuljetushintojen ansiosta, Mäkelä sanoo.
–Pakettien toimitusnopeus ei aina ole niin päivän päälle. Ihmiset osaavat kyllä halutessaan valita nopeamman toimitusvaihtoehdon, jos paketilla tai kirjeellä on kiire, Mäkelä jatkaa.
Ministeriö on muistiossaan tuonut alan toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemykset avoimesti kommentoitavaksi. Mäkelän mukaan avoin valmistelu takaa sen, että kaikkia näkemyksiä kuullaan ja päätökset tehdään parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.
–Postilain uudistamisen kanssa on kamppailtu jo pitkään. On hyvä, että vihdoinkin siitä käydään kunnolla keskustelua. Posti on sinnitellyt ansiokkaasti pystyssä raskaiden velvoitteiden ja jakeluvelvoitteen parissa olevan postin kanssa. Tuleva uudistus parantaisi myös Postin asemaa, Mäkelä summaa.
18.07.2016
EU on uudistamassa asedirektiiviä, mutta toistaiseksi uudistusesitykset ovat olleet sellaisia, ettei niitä ole voitu Suomessa hyväksyä. Esimerkiksi suuri valiokunta linjasi joulukuussa, että ehdotettu uudistus heikentäisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan edellytyksiä, ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen maana Suomen on saatava direktiiviin poikkeus kansallisen puolustuksensa turvaamiseksi.
Nyt asedirektiivi on etenemässä oikeaan suuntaan, sillä Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta on vaatinut asedirektiiviin poikkeuksia kansallisten puolustusjärjestelmien piirissä toimiville reserviläisille. Valiokunnassa halutaan myös varmistaa, että kansalaiset voivat jatkaa aseharrastuksiaan, metsästystä sekä maanpuolustustoimintaa.
Komission alkuperäinen esitys olisi siirtänyt paljon esimerkiksi metsästyskäytössä olevia aseita siviilikäytössä kiellettyjen aseiden luokkaan. Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta kuitenkin linjasi, että kiellettyjen aseiden kategoriaan tulisi kuulua ainoastaan aseet, joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi puoliautomaattiaseet, joissa voidaan käyttää yli 21 patruunan lippaita, jotka ovat joko osa asetta tai lisätty niihin.
Sisämarkkinavaliokunnan mepit ovat myös esittäneet, ettei direktiiviä tiettyjen ehtojen täyttyessä sovellettaisi museoihin, eikä asekeräilijöihin.
Asia on siis etenemässä hyvään suuntaan, ja sen käsittely jatkuu tämän jälkeen syksyllä parlamentin kesätauon jälkeen.
Lisätietoa asian parlamenttikäsittelyn tilanteesta
Lisätietoa asian kesäkuussa hyväksytystä neuvoston kannasta
30.06.2016
Iso-Britannian EU-kansanäänestyksestä on kulunut kuusi päivää, ja vaikka äänestyksen tulos on selvä, ovat sen seuraukset vielä mahdollisimman epäselvät.
Viimeisten viiden päivän aikana eroleirin johtohahmot, populistisen UKIP-puolueen johtaja Nigel Farage ja Lontoon entinen pormestari Boris Johnson, ovat jo myöntäneet, että EU-eron puolesta kampanjoitiin harhaanjohtavin ja osin jopa valheellisin teemoin, ja lukuisat britit ovat ilmaisseet häkellyksensä siitä, mitä EU-eron puolesta äänestäminen todellisuudessa tarkoittikaan.
Paniikkinappulan puutteessa toiveita on elätelty myös uudesta kansanäänestyksestä. Adressilla on jo yli kolme miljoonaa allekirjoittajaa, mutta yritys on nyt kuitenkin kompastumassa heti alkuunsa, sillä vetoomuksen ovat myös allekirjoittaneet kymmenet tuhannet ulkomaalaiset, mikä ei ole sallittua.
EU-eroa vastustaneiden leirissä vallitsee myös kaaos: pääministeri David Cameron ilmoitti erostaan heti äänestystuloksen selvittyä, ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbin ei puolueeltaan saamastaan ylivoimaisesta epäluottamuslauseesta huolimatta suostu eroamaan.
EU-jäsenyyden puolesta ylivoimaisella enemmistöllä äänestäneen Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon on ilmaissut selkeästi valmiutensa pitää Skotlanti EU:n jäsenenä keinolla millä hyvänsä; uusi kansanäänestys Skotlannin eroamisesta Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ei siis ole mahdoton ajatus. Sturgeon on myös vaatinut perinpohjaisia selvityksiä brexitin seurauksista ja ilmaissut päättäväisyytensä pitää kiinni Skotlannin suhteesta Eurooppaan.
Se, miten ja millä aikavälillä Iso-Britannia lopulta irrottautuu Euroopan unionista, on vielä auki. EU on vaatinut Britannialta nopeita toimia eroneuvottelujen käynnistämiseksi. Neuvottelujen käynnistäminen on pääministerin velvollisuus, ja sitä joudutaan odottamaan siihen saakka, että Cameronille valitaan seuraaja. Uudella pääministerillä on siis heti luvassa vaativa tehtävä ja valtavia paineita.
Konservatiivipuolueen sisäiset erimielisyydet EU-erosta voivat johtaa siihen, että uuden pääministerin valitseminen on äärimmäisen vaikeaa. Erokampanjan nokkamies Boris Johnson on yksi ilmeisimmistä pääministeriehdokkaista, mutta hänellä on paljon vastustajia myös oman puolueensa sisällä, eikä hänen iskulauseisiin perustuva populistinen politiikkansa ole kaikkien mieleen.
Iso-Britannialla on siis edessään äärimmäisen haasteelliset ajat, eikä EU-ero ole maan ainoa poliittinen ongelma. Ero ei myöskään ole vain Iso-Britannian, vaan koko Euroopan- ja maailmanlaajuinen ongelma, kuten äänestystulosta seuranneesta punnan arvon historiallisesta romahduksesta ja siitä johtuvasta pörssien heilahtelusta saattaa päätellä.
Britannian ero EU:sta asettaa aivan uudenlaisia Euroopan laajuisia haasteita talouskasvulle, ja Suomessa tähän asti tehdyt toimet kustannustehokkuuden edistämiseksi eivät välttämättä enää ole riittäviä. Suomessa tulisikin nyt keskittyä vielä aiempaa pontevammin oman taloutemme kunnostamiseen.
On myös selvää, että Brittien EU-eron myötä Suomen NATO-keskustelu nousee taas ajankohtaiseksi. Arvio EU:n mahdollisuuksista toimia turvallisuusyhteistyön pohjana, sekä pohdinta Suomen NATO-jäsenyydestä tämän uuden tilanteen valossa ovat paikallaan. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin vajaat pari viikkoa sitten, ja siinä jo ennakoitiin että Iso-Britannian kansanäänestyksen tuloksella on vaikutuksia, jotka vaativat pidemmän aikavälin arviota.
Brexit on merkittävä historiallinen käännekohta, ja sen hyvä puoli on, että se on nostanut ihmisten tietoisuutta EU:sta sekä herättänyt lisää keskustelua EU:n normienpurusta ja siitä, minkälaisiin asioihin EU:n olisi syytä vastaisuudessa keskittyä. EU:n olisi nyt kyettävä toimimaan täsmällisemmin sen sijaan, että sitä rakennettaisiin yleispoliittisen liittovaltiounelman varaan.
Brittien kansanäänestys osoitti sen, miten ensiarvoisen tärkeää politiikan ja poliittisen toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on. Politiikassa tulisi aiempaakin paremmin kyetä ennakoimaan tulevaa ja pohtia syy–seuraussuhteita pidemmillä aikaväleillä, ja päätöksenteosta tiedottaminen on äärimmäisen tärkeää. Brexit herättää myös kysymyksen myös siitä, miten ja minkälaisilla mittareilla poliittista toimintaa on mahdollista arvioida, ja miten avointa politiikan loppujen lopuksi tulisi olla.
