29.02.2016
Sotesta on vielä ratkaisematta paljon suuria ja pieniä kysymyksiä. Yksi konkreettinen ratkaisematon kysymys on, kuinka jatkossa turvataan kuntien kannustimet ja resurssit huolehtia kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Aikaisemmin, kun kunta on itse vastannut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta, kunnalla on ollut vahvat kannustimet edistää asukkaidensa terveyttä. Terveet ja hyvinvoivat asukkaat ovat tarkoitteen kunnalle pienempiä kustannuksia terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.
Sote-uudistuksen myötä kuntien kannustimet panostaa asukkaidensa hyvinvointiin muuttuvat. Luonnollisesti jokaisen kunnan tavoitteena on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista, mutta koska tulevaisuudessa lasku sosiaali- ja terveyskuluista tulee jakaantumaan kaikkien sote-alueen asukkaiden kesken, on uhkana, että yksittäisen kunnan kannustimet panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin laskevat.
Soten myötä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, henkilöstö ja resurssit siirtyvät perustettaville sote-alueille. Tällöin kuntien muiden toimialojen ennaltaehkäisevän ja terveyden edistämiseen tähtäävän työn merkitys korostuu. Suorien kannustimien puute voi kuitenkin pahimmillaan johtaa esimerkiksi liikuntapaikkojen hoidon tai paikallisten järjestöjen tukemisen laiminlyönteihin.
Sote-uudistuksella on tavoitteena parantaa palveluiden saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Osana sote-uudistuksen valmistelua kunnille on välttämätöntä luoda selkeät taloudelliset kannustimet ja mahdollisuudet jatkossakin huolehtia ja edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kannustimet on toteutettava joko osana soten rahoitusmallia tai valtionosuusjärjestelmää.
Kirjoitettu yhdessä Sari Multalan kanssa
Julkaistu Vantaan Sanomissa 27.2. ja Aamupostissa 29.2.2016
17.02.2016
Tiedote
17.2.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä kannustaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä jatkamaan sinnikkäästi tänään alkaneessa kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta.
Toimenpideohjelman kuntien poistettavista tehtävistä ja velvoitteista oli tarkoitus valmistua jo viime syksynä ja Mäkelä onkin jo aiemmin peräänkuuluttanut ripeyttä karsittavien tehtävien listaamiseen.
–Tehtävä ei ole missään määrin helppo, mutta on tärkeää, että tehtävien karsimisessa päästään vihdoin liikkeelle. Kunnat ovat vaikeassa tilanteessa ja tehtävien ja velvollisuuksien keventäminen tuo helpotusta ja mahdollistaa sen, että kunnat saavat mahdollisuuden turvata kuntalaisen peruspalvelut mahdollisimman tehokkaasti, Mäkelä sanoo.
–On positiivista, että kuntien byrokratiataakkaa kevennetään mm. karsimalla kunnille velvoitettuja lukuisia erilaisia suunnitelmia ja lisäämällä mahdollisuuksia arkijärjen käyttöön ja siihen, että asiakkaiden tarpeisiin vastataan joustavasti sellaisissa asioissa, kuten vessojen määrät tai joustamattomat neliövaatimukset .
Mäkelän mukaan hyvä avaus on myös se, että kelpoisuusvaatimuksia tarkastellaan ja niitä joustavoitetaan siten, että esimerkiksi sairaanhoitajat voisivat tehdä entistä enemmän nykyään lääkäreille kuuluvia tehtäviä, suuhygienistit ja hammashoitajat hammaslääkäreille kuuluvia tehtäviä ja lähihoitajat sairaanhoitajien tehtäviä.
Hallitusohjelmaan kirjattuun miljardin euron säästöön ei ministeriön esittämillä uudistuksilla vielä päästä, ja kuntien tehtävien lisäksi uudistukset on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa.
–Tehtäväreformi on vielä alkuvaiheessa, joten nyt tulee tehdä töitä sen eteen, että löydetään ratkaisuja ja päästään tavoitteisiin. On tärkeää, ettei hallitus ainakaan lisää kuntien velvoitteita samalla, kun kunnille yritetään löytää helpotuksia, Mäkelä toteaa.
–Tästä on hyvä jatkaa, Mäkelä summaa.
17.02.2016
Tiedote
17.2.2016
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä otti keskiviikkona Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa kantaan sote-uudistuksen aluejakoon ja rahoitusmalliin.
Mäkelä totesi, että vaikka maakunnat tarvitaan alustaksi sote-ratkaisulle, alueuudistus tulee tehdä sosiaali- ja terveyspalvelut edellä niin, ettei pääasia, eli ihminen ja palvelut, unohdu. Mäkelä peräänkuuluttaakin järjestelmällistä ja tehokasta etenemistä.
–Sote-järjestämislaki voi edetä aikataulussa vasta sitten, kun uudistuksen kaikkien osa-alueiden etenemisestä on selkeä tiekartta, Mäkelä edellyttää.
Mäkelän mukaan itsehallintoalueiden toiminnot tulee järjestää niin, että maakunnalliset asiat ja sote-asiat hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkiseutujen erityisasema on myös huomioitava.
–Tärkeää on, että kunnilla säilyy yleinen toimiala ja tällöin maakunnista tulee sote-asioihin erikoistuneita toimijoita, joilla on myös rajattuja aluekehitystehtäviä, Mäkelä sanoo.
Mäkelä pitää Uuttamaata sopivan kokoisena itsehallintoalueeksi ja toivoisi, että muutkin alueet olisivat samankokoisia.
–Vastuun ja vallan tulee olla samoissa käsissä, ja kun käytännössä sote-palveluiden tasosta päättää jo perustuslainkin hengessä loppujen lopuksi valtio, on selkeintä, että rahoitus hoidetaan valtion kautta. Maakuntien rahoitus tulee rakentaa niin, ettei kasvualueita ryöstetä. Sote-tehtävien jakautuminen maakunta-alustoille ei saa johtaa kilpavarusteluun, Mäkelä varoittaa.
12.02.2016
Tiedote
12.2.2016
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä, Kalle Jokinen ja Jukka Kopra peräänkuuluttavat ripeää etenemistä raskaan liikenteen talvirengaspakossa.
– On käsittämätöntä, että Suomen talviliukkailla teillä kulkee edelleen pääsääntöisesti ulkomaista raskasta kalustoa kesärenkailla. Suomalaisissa autoissa renkaiden urasyvyydet pääsääntöisesti ovat kunnossa, Jokinen toteaa.
– Huonot renkaat ovat liikenneturvallisuusriski kaikille teillä liikkuville ja vahinkotilastot kertovat, että rekkojen suistumisia sattuu Suomessa päivittäin tammi–maaliskuussa, Kopra jatkaa.
Tilanne johtuu siitä, että Suomessa ei tällä hetkellä ole voimassa erillisiä vaatimuksia kuorma-autojen rengastukselle talvikuukausien osalta. Edustajat toivovatkin, että määräykset saataisi naapurimaiden Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa samalle tasolle.
– Ministeriössä on parhaillaan valmisteilla laaja tieliikennepaketti, mutta talvirengasasia olisi muutettavissa pelkällä ministerin asetuksella. Sikäli ei ole perusteita jäädä odottamaan lakipaketin valmistumista vaan asiassa voitaisi edetä niin, että muutos ehtisi vielä tämän talven viimeisille liukkaille, Mäkelä esittää.
Myös Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry on ajanut raskaan kaluston talvirengaspakko jo pitkään.
Liikennelakityöryhmän esityksen mukaan kuorma- ja linja-autoilta sekä yli 60 kilometrin nopeudella ajavilta traktoreilta edellytettäisiin talvirenkaita vetävillä akseleilla.
Talvirenkaita olisi käytettävä vetoakseleilla joulukuusta maaliskuuhun eli neljän kuukauden ajan, milloin keli tai sää sitä edellyttää. Isojen ajoneuvojen talvirenkailta edellytetään vähintään viisi milliä syviä pääuria kulutuspinnassa.
09.02.2016
Helmikuun alussa astui voimaan uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakimuutoksen myötä maakuntakaavojen vahvistaminen siirtyi maakunnan liitolle, mikä on merkittävä parannus demokratiaan ja vahvistaa alueen asukkaiden ja toimijoiden vaikutusvaltaa. Tähän asti maakuntakaavat on vahvistanut ympäristöministeriö, mikä on pitänyt vallan ja viimeisen sanan vahvasti valtiolla, mutta myös saattanut pidentää jo valmiiksi pitkää ja raskasta kaavaprosessia.
Maakuntakaava on noussut laajempaan tietoisuuteen kaupan ja elinkeinotoiminnan määrittelijänä. Se on kuitenkin monella tavalla arkiympäristöömme ja sen kehitykseen vaikuttava kaava, jossa linjataan mm. liikenneverkostosta, rakentamiselle varattavista alueista, vesihuollosta, viherverkostosta ja arvokkaista alueista, kuten luonnonsuojelu- ja maisema-alueista. Maakuntakaava on luonteeltaan siis yleispiirteinen ja linjaava ja toimii ohjeena kuntatason kaavoitukselle.
Lakiuudistus onkin perusteltu muutos myös siinä mielessä, että hallinnossa ollaan antamassa itsehallintoalueuudistuksen myötä enemmän painoarvoa asukkaita lähellä olevalle päätöksenteolle. Valta ja vastuu kulkevat tässäkin tapauksessa käsi kädessä. Vahvistamismenettelyn poistuminen tarkoittaa vastuun alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siirtymistä maakunnille, mutta myös sitä, että päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä on huolehdittava, jotta kaikenlaiselta epätarkoituksenmukaiselta edunvalvonnalta vältytään.
Ympäristöministeriön rooli kaavojen vahvistajana on johtanut helposti siihen, että ministeriö pidättäytyi konsultoimasta maakuntia kaavojen valmisteluvaiheessa. Tästä taas seurasi, että maakuntien piti joissain tilanteissa kokeilla kepillä jäätä, jolloin bumerangi-ilmiö venytti kaavaprosessia turhanaikaisesti. Kun kaavojen vahvistamismenettely nyt poistuu, kaavaprosessista saadaan joustavampi, vuorovaikutteisempi ja nopeampi. Ympäristöministeriö ja muut keskeiset viranomais- ja osallistahot siirtyvät neuvotteluosapuoliksi ja ovat aktiivisina mukana alusta alkaen. Näin maankäytön ristiriitoja voidaan ratkaista nykyistä tehokkaammin jo kaavoitusprosessin kuluessa.
Uudellamaalla on parhaillaan menossa neljännen vaihemaakuntakaavan työ, jossa on jo alettu soveltaa uutta lakia. Kaavan työstövaiheessa kuullaan erilaisia sidosryhmätahoja, jonka jälkeen kaavaan tehdään tarpeelliset tarkistukset, valmistellaan vastineet ja käydään viranomaisneuvottelu. Tämän jälkeen kaavaehdotus hyväksytään ja asetetaan nähtäville todennäköisesti alkusyksystä, jolloin kaikilla yksittäisillä toimijoilla on mahdollisuus lausua ja esittää muistutuksia. Tavoitteena on, että nykyinen valtuusto ehtisi hyväksyä kaavan ennen seuraavia kuntavaaleja.
Uudesta lainsäädännöstä huolimatta maakuntakaavan uudistaminen on raskas prosessi. Kunnilla on jo nykyisinkin voimassaolevan lain mukaan mahdollisuus laatia yhteinen yleiskaava maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi. Voisi olla perusteltua, että ainakin heterogeenisellä ja laaja-alaisella Uudellamaalla kokeiltaisiin myös tämän ajatuksen mukaisia osa-aluekaavoja, joilla voitaisiin kohtalaisen nopealla aikataululla reagoida jonkin suppeamman alueen erityistarpeisiin tai ongelmiin.
Maakuntakaava ja sen muutokset ovat läsnä kaikkien kuntalaisten arjessa, ja toiveissa olisi, että mielikuva kaavasta muuttuisikin nykyisestä etäisestä paperitiikeristä lähemmäs kotinurkissa pyörivää maatiaiskissaa.
28.01.2016
Tiedote
27.1.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kehuu hallituspuolueiden yhteistä tahtotilaa edistää pääkaupunkiseudun kehitystä.
– Hallituspuolueet sanovat Raide-Jokerille yhdessä kyllä! Matkanvarrella on esitetty epäilyjä hallituksen halusta kehittää pääkaupunkiseutua. Tuki Raide-Jokerille on tärkeä merkki kaikkien hallituspuolueiden yhteisestä tahdosta kehittää kasvavaa seutua. Pääkaupunkiseudun menestyminen on elintärkeää koko Suomen hyvinvoinnille, Mäkelä sanoo.
Ministeri Tiilikainen (kesk.) kertoi aiemmin Helsingin Sanomille Raide-Jokerin saavan tulevassa kehysriihessä kaikkien hallituspuolueiden tuella todennäköisesti 83 miljoonan potin. Summan on tarkoitus kattaa kolmasosa hankkeen rakennuskustannuksista.
Mäkelä vaati aiemmin tällä viikolla tiedotteessaan valtion tukea Raide-Jokerille ja hanketta nopeasti eteenpäin.
– Raide-Jokeri ei ole ainoastaan joukkoliikennehanke, vaan ennen kaikkea asunnontuotantoa kirittävä investointi. Pääkaupunkiseudulla on huutava tarve uusille asunnoille, Mäkelä jatkaa.
25.01.2016
Tiedote
25.1.2016
– Pääkaupunkiseutu on se hunajakenno, joka tuottaa makeaa koko maalle. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa tyriä kasvun mahdollisuuksia unohtamalla pääkaupunkiseudun investoinnit. Esimerkiksi kasvua kahlitsevaa liian hidasta asuntotuotantoa on syytä vauhdittaa myös valtiovallan suunnalta, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä.
VTT:n tuoreen tutkimuksen pääkaupunkiseudun asuntotuotanto ei ole pysynyt kasvun mukana ja kaupunkiseudulle on syntynyt noin 20 000 asunnon vaje. Tutkimusryhmän mukaan pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa noin 14 000 asuntoa vuosittain, mikäli kaupungistuminen jatkuu samaa tahtia ja aiempi vaje halutaan kuroa umpeen. Pahimmillaan asuntopula hidastaa pääkaupunkiseudun ja siten koko maan talouskasvua.
– Raide-Jokeri on loisto esimerkki asuntotuotantoa edistävästä investoinnista, jota valtion olisi mahdollista tukea. Valtion ja seudun kuntien on syytä päästä sen kanssa nopeasta eteenpäin. Sen reitin varrelle on jo nyt suunnitteilla yli 10 000 asuntoa Helsinkiin ja Espooseen, Mäkelä jatkaa.
23.01.2016
Tiedote
23.1.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kehuu selvitysmies Lauri Tarastin esitystä aluehallintovirastojen roolista tulevaisuudessa.
– Byrokratian ja hallinnon purkamisessa pitää edetä kunnianhimoisesti. Tarastin esitys tukee tavoitetta ja tältä pohjalta on hyvä edetä, Mäkelä sanoo.
Selvitysmies Lauri Tarasti kertoi tänään esittävänsä, että valtion aluehallintoa virtaviivaistetaan. Tarastin esityksen mukaan yhdestä AVI:sta tulisi muita vahvempi, ja se jakaisi resurssit ja tehtävät alueille.
”Lupa- ja valvontatoimintaa tarvitaan jatkossakin, mutta uudistuksen yhteydessä tulisi myös pyrkiä luopumaan tarpeettomasta valvonnasta kokonaan, hallintorakenteiden kehittämisen lisäksi,” Mäkelä linjaa.
22.01.2016
Tiedote
22.1.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä tyrmää ministeri Juha Rehulan (kesk.) pohdinnat normien kiristyksistä alkoholin julkisilla paikoilla nauttimisen rajoittamiseksi.
– Normeja on tarkoitus purkaa, ei lisätä. Hallitusohjelmassa on selkeästi linjattu sääntelyn keventämisestä, eikä alkoholipolitiikan kohdalla ole syytä tehdä poikkeusta, Mäkelä sanoo.
Ministeri Rehula sanoi aiemmin tällä viikolla, että lakia tultaisi mahdollisesti muuttamaan siten, että julkisen vallan mahdollisuutta puuttua julkisella paikalla juomiseen vahvistettaisiin.
– Poliisilla on jo nykyisellään kaikki mahdollisuudet puuttua häiritsevään käyttäytymiseen ja kädet täynnä paljon merkittävämpiä tehtäviä kuin piknik-kansan kyttääminen. Muillekaan viranomaisille, eikä varsinkaan kunnille, ole syytä lisätä turhia tehtäviä. Tältä osin hallitusohjelmassa on nimenomaisesti sovittu, että vaalikauden aikana kunnille ei anneta lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita, Mäkelä jatkaa.
