14.01.2016
Tiedote
14.1.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja Uudenmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä pitää ehdottoman tärkeänä, että itsehallintoalueita perustettaessa koko Uuttamaata kehitetään yhtenä kokonaisuutena.
– On vaara, jos Suomen veturialuetta ei kehitetä kokonaisuutena, suurten kaupunkien ympärille muodostuva kehysalue jää kehityksen ulkopuolelle.
– Pidän tärkeänä, että muodostettavat itsehallintoalueet ovat riittävän suuria ja niiden kivijalkana ovat vahvat, toimivan kokoiset kunnat. Tälle on hyvät mahdollisuudet Uudenmaan alueella. Muutos on tehtävä niin, että kuntien ja maakunnan roolit ovat selkeät ja että kaupunkiseuduille annetaan vahva rooli.
Mäkelä moittii VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moision torstain HS:ssä esittämää ajatusta, että itsehallintoalueet voisivat halutessaan ottaa itselleen enemmän tehtäviä kuin laissa määritellään.
– Koko uudistuksen perusta on sote-ratkaisussa. Itsehallintoalueet tulevat hoitamaan soten lisäksi niille annettavia erityisiä tehtäviä. Alueille ei kuitenkaan ole syytä siirtää yleisempää toimivaltaa ottaa itselleen tätä laajempaa tehtäväkirjoa. Tällainen yleinen toimivalta on perusteltua säilyttää kunnilla.
30.12.2015
Tiedote
30.12.2015
–Suomi siirtyy ylihuomenna aikaan, jolloin kauppojen aukioloaikoja ei enää säädellä lainsäädäntöteitse. Nyt vihdoin tapahtuva liikeaikalain kumoaminen on erittäin hyvä alku tämän hallituksen normien purkamistyölle. Ensi vuonna tätä työtä lainsäädännön järkevöittämisessä tulee jatkaa ja pyrkiä saamaan uusia hyviä normienpurkuhankkeita eteenpäin mahdollisimman laajalti, linjaa kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä
Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut eduskunnan joulukuussa hyväksymän liikeaikalain kumoamisen. Näin vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajat vapautuvat 1.1.2016 alkaen. Tämä päätös antaa yrityksille mahdollisuuden tarjota palveluita niinä aikoina, kun he itse katsovat sen tarpeelliseksi. Erityisesti vastaavia työllisyyttä lisääviä ja yrittäjyyttä edistäviä normien purkuhankkeita tulee edistää, Mäkelä toteaa.
–Normien purkamisella meidän tulee tavoitella, että lainsäädäntömme olisi nykyaikaiseen maailmaan sopiva. Lainsäädäntömme ei tulisi sisältää yhtään ylimääräisiä rajoittavia säädöksiä. Normien purkamisessa tulee arvioida kaikkia hallinnonaloja ja on tärkeätä perata kaikki lainsäädäntömme, asetukset ja viranomaisnormit läpi miettien, mitkä näistä ovat jatkossa tarkoituksenmukaisia, Mäkelä ehdottaa.
–Hyviä seuraavia kohteita normien purkamiselle olisivat esimerkiksi sellaiset lainsäädökset, joiden purkamisella voitaisiin saada Suomeen lisää investointeja tai mahdollistaa työllisyyden parantaminen ja yrittäjyyden edistäminen. Esimerkiksi yksi seuraavista tärkeistä kohteista normien purussa olisi ravintoloiden aukioloajan sääntelyn lieventäminen tai jopa purkaminen, Mäkelä ehdottaa.
22.12.2015
Tiedote
22.12.2015
–Vuosittain merkittävä määrä avovankiloissa rangaistustaan suorittavia vankeja joko poistuu vankilasta luvatta tai jättää palaamatta vankilaan. Luvatonta poistumista koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta on syytä arvioida ensi vuonna, esittävät kansanedustaja, eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2014 avovankilasta poistui luvatta yhteensä 48 vankia. Samana vuonna suljetusta laitoksesta taas karkasi 14 vankia. Viime vaalikaudella Mäkelä ja Tolvanen yhdessä 67 muun edustajan kanssa esittivät avovankilasta karkaamisen kriminalisoimista. Suljetusta vankilasta karkaamista arvioidaan voimassaolevan lainsäädännön mukaan rikoksena, kun taas avovankilasta karkaamisen sanktioksi on säädetty vankilan sisäinen kurinpitorangaistus. Kurinpitorangaistus on vangin arkeen heti tuntuva rangaistus hänen palattuaan vankilaan, mikä on tehokas ja toimiva rangaistus, edustajat toteavat.
–Poliisilla tulee olla riittävät toimivaltuudet karanneiden vankien etsintään. Osa heistä voi olla vaarallisia karkumatkansa aikana. Joskus karkumatka venyy viikkojenkin mittaiseksi. Tämän vuoksi tulisi arvioida poliisin karanneiden vankien etsimiseksi olevien tutkintatoimivaltuuksien ajantasaisuutta. Esimerkiksi voitaisiin arvioida, että voitaisiinko poliisille antaa oikeuksia telepakkokeinojen käyttämiseen vaaralliseksi arvioitujen vankilasta karanneiden etsimiseksi, edustajat ehdottavat
22.12.2015
– Vuosittain merkittävä määrä, erityisesti avovankiloissa rangaistustaan suorittavia vankeja joko poistuu vankilasta luvatta tai jättää palaamatta vankilaan. Luvatonta poistumista koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta on syytä arvioida ensi vuonna.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2014 avovankilasta poistui luvatta yhteensä 48 vankia. Samana vuonna suljetusta laitoksesta taas karkasi 14 vankia. Viime vaalikaudella tein aloitteen, jonka tavoitteena oli kriminalisoida avovankilosta pakeneminen. Sen allekirjoitti 68 edustajaa, mutta aloite raukesi vaalikauden päätyttyä – kuten suurelle osalle kansanedustajien aloitteista tapahtuu.
Suljetusta vankilasta karkaamista arvioidaan voimassaolevan lainsäädännön mukaan rikoksena, kun taas avovankilasta karkaamisen sanktioksi on säädetty vankilan sisäinen kurinpitorangaistus. Kurinpitorangaistus on vangin arkeen heti tuntuva rangaistus hänen palattuaan vankilaan, mikä on tehokas ja toimiva rangaistus.
Viimepäivien uutiset ovat koskeneet opintovapaalta palaamatta jättämistä, jota voidaan kurinpitorangaistuksen osalta rinnastaa avovankilapakoon. Näihin tilanteisiin on säädetty vankeuslain 15 luvun 3§ järjestysrikkomuksista, joiden johdosta voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Opintoluvan ehtojen rikkominen on 15 luvun 3§ 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu 8 luvun 9§:ssä tarkoitetun luvan ehtojen rikkominen.
– Poliisilla tulee olla riittävät toimivaltuudet karanneiden vankien etsintään. Osa heistä voi olla vaarallisia karkumatkansa aikana. Joskus karkumatka venyy viikkojenkin mittaiseksi. Tämän vuoksi tulisi arvioida poliisin karanneiden vankien etsimiseksi olevien tutkintatoimivaltuuksien ajantasaisuutta. Esimerkiksi voitaisiin arvioida, että voitaisiinko poliisille antaa oikeuksia telepakkokeinojen käyttämiseen vaaralliseksi arvioitujen vankilasta karanneiden etsimiseksi.
15.12.2015
Uutiset ovat syksyn aikana olleet täynnä synkkiä tilannekuvia ja kertomuksia törkeästä rikollisuudesta. Turvapaikanhakijoiden räjähdysmäisesti kasvanut määrä ja edelleen jatkuva taloudellinen taantuma ruokkivat vallitsevia pelkotiloja, jotka pahimmillaan purkautuvat väkivaltaisena radikalismina.
Viime viikolla julkaistu hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma pureutuu turvapaikanhakijatilanteen ongelmakohtiin ja pyrkii paitsi vähentämään hakijoiden määrää, myös tehostamaan hakijoiden taustojen selvittämistä. Toimenpideohjelmassa linjataan myös vastaanottotoiminnan kustannusten hillitsemisestä ja toimivan palautusjärjestelmän varmistamisesta. Ohjelman toimet pureutuvat niihin seikkoihin, jotka tähän asti ovat tehneet Suomesta houkuttelevan kohdemaan myös sellaisille turvapaikanhakijoille, joiden avuntarve ei todellisuudessa ole suuri.
Viime aikoina ilmenneet turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat ehdottoman tuomittavia. Valmisteilla on uusi lainsäädäntö, jolla mahdollistettaisi törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkottaminen. Nykylainsäädännössä turvapaikka on ensisijainen, eikä sitä voi rikosten perusteella evätä.
Toisaalta otsikoissa on myös syksyn aikana nähty merkittävä määrä kantasuomalaisten turvapaikanhakijoita kohtaan tekemiä rikoksia. Esimerkiksi vastaanottokeskuksiin kohdistuneet polttopulloiskut ovat esimerkki huolestuttavasta radikalismista, jota ei voi missään nimessä hyväksyä.
Suomi ei voi jakautua kahtia. Ongelmia ei ratkaista väkivalloin, vaan suomalaisten on yhdessä kyettävä kohtaamaan yhteiskuntamme haasteet, ja esimerkiksi auttamaan maahantulijoita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Pelolle ja siitä seuraavalle vihalle ja väkivallalle ei voi antaa tilaa. Me suomalaiset haluamme pitää huolta omasta maastamme ja asioistamme. Suomalainen sitkeys ja velvollisuudentunto näkyvät aina eurooppalaista päätöksentekoa myöden. Meidät tunnetaan siitä, että pidämme asiat järjestyksessä ja sitoudumme yhteistyöhön.
Olemme kautta historian selvinneet haasteista, jotka ovat tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Pystymme selviämään niistä nytkin.
Turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma
15.12.2015
Tiedote
15.12.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä riemuitsee eduskunnan tuoreesta norminpurkupäätöksestä. Kauppojen aukiolot päätettiin vapauttaa. Mäkelä pitää päätöstä historiallisena käänteenä ja merkittävänä askeleena kontrolliyhteiskunnasta kohti vapautta. Hänen mukaansa ratkaisu tulee näkymään positiivisesti sekä taloudessa että ihmisten elämässä.
”Kaupan ala on jo vastannut ratkaisuun ilmoittamalla, että aukioloja laajennetaan ja uutta väkeä palkataan. Ihmisten mahdollisuudet asioida kaupassa itse haluaminaan aikoina kasvavat. Myös kauppa hyötyy, kun aukiolot voi esimerkiksi turistisesonkeina määritellä oman kannattavuuden näkökulmasta ilman, että siihen tarvitsee erikseen anoa poikkeuslupia aluehallintovirastosta. Tämä voi olla alku positiiviselle kierteelle, jonka ei saa antaa pysähtyä. Nyt vain hallitukselta lisää samanlaisia esityksiä, byrokratiaa alas ja lisää vapautta ihmisille ja yrityksille”, Mäkelä linjaa.
Mäkelä tulkitsee lopputulosta, päätöksen saamaa laajaa tukea ja erittäin myönteistä vastaanottoa signaalina hallitukselle jatkaa kunnianhimoista linjaa normien järkevöittämisessä ja toimialakohtaisen sääntelyn purkamisessa.
”Tyytyväisenä panin merkille, että merkittävä osa myös opposition kansanedustajista tuki tätä ratkaisua. Selvät lukemat kertovat, että pitkäaikainen vaikuttamistyö vapauden puolesta on vihdoin lyönyt läpi”, Mäkelä iloitsee.
Eduskunta hyväksyi kauppojen ja parturi-kampaamoiden aukioloja sääntelevän lain kumoamisen täysistunnossa 15.12.2015. Samalla päätettiin siirtää kauppakeskusten pieniyrittäjille vapaapäiväoikeuden takaavat säännökset lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.
Julkisuudessa olleista tiedoista poiketen lain kumoamista koskevan äänestyksen lukemat olivat JAA 145, EI 31, TYHJIÄ 7, POISSA 16. Ainakin MTV ja Iltalehti ovat uutisoineet äänestystuloksena luvut, jotka koskivat äänestystä lain yhteydessä esitetystä oppositioedustajien lausumasta.
09.12.2015
Tiedote
9.12.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Outi Mäkelä jätti marraskuun puolivälissä kirjallisen kysymyksen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Mäkelä on huolissaan siitä, miten alkuvuodesta 2016 voimaan tulevaksi suunniteltu lainsäädäntö vaikeuttaa pätevien sosiaalityöntekijöiden sijaisten löytämistä.
Lakiuudistuksen mukaan sosiaalityöntekijän sijaisen tulee olla sosiaalityön opiskelija yliopistossa. Tähän asti kunnissa on paikattu tilannetta palkkaamalla vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen sosionomeja, mikä ei lakiuudistuksen myötä olisi enää mahdollista. Uudistus on aiheuttanut erimielisyyksiä ja alan toimijoilla on näkemys, että se tulisi korjata ennen lain voimaantuloa.
–Kunnissa tämä aiheuttaa haasteita siksi, ettei kelpoisia sosiaalityöntekijöitä ole saatavilla kunnallisen sosiaalihuollon tehtäviin, Mäkelä avaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on harkinnassa muuttaa lakia niin, että sosiaalityöntekijän sijaisena voi alan opiskelijan lisäksi toimia sosiaalialalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
–Sosiaalityöntekijäpulaa on jouduttu kunnissa hoitamaan tilapäisen työvoiman avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö ymmärtää kuntien huolen saada sosiaalityöntekijän tehtäviin pätevä työntekijä, Rehula toteaa.
Ministerin mukaan uudistuksessa tehtävässä rajauksessa on kyse siitä, että sosiaalityöntekijäpulaa vähennetään ensisijassa uudistamalla sosiaalityöntekijän ja sosionomien välistä työnjakoa.
Mäkelä on tyytyväinen, että ministeri suhtautuu asiaan myönteisesti, mutta pitää tärkeänä, että pätevyyskysymykseen löydetään selkeä ratkaisu ennen kuin laki astuu voimaan ja ongelma räjähtää kunnissa käsiin.
Mäkelän kirjallinen kysymys: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_309+2015.aspx
Rehulan vastaus: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_309+2015.pdf
08.12.2015
Tiedote
8.12.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa paikallisen sopimisen edistämiseksi, sanoo eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.
Hallitus ilmoitti maanantaina asettavansa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallisen sopimisen ja henkilöstön aseman vahvistamista lainsäädäntöteitse.
Mäkelä muistuttaa, että paikallinen sopiminen on työmarkkinoiden päivittämistä tähän aikaan.
”Maailma on muuttunut, työ kehittyy ja liikkuu valtavan nopeasti. Samaan aikaan digitalisaatio mullistaa kokonaisia toimialoja. Yritysten on kyettävä nykyistä joustavammin mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin”, Mäkelä kuvailee tilannetta.
Paikallinen sopiminen lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä. Tätä kautta turvataan olemassa olevaa suomalaista työtä ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntymistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa ja tukee todellisia, vaikuttavia paikallista sopimista lisääviä uudistuksia. Lopputuloksen on oltava niin konkreettinen ja pitkälle menevä, että se lisää työllisyyttä merkittävästi. Myös palkasta ja työajasta on voitava sopia paikallisesti.
”Paras hyöty paikallisesta sopimisesta saadaan, kun sekä työntekijä- että työnantajapuoli toimivat luottamusta edistävällä tavalla sekä ymmärtävät, että kummankin osapuolen intresseissä on huolehtia sekä yritysten kilpailukyvystä että henkilöstön hyvästä kohtelusta ja hyvinvoinnista”, Mäkelä muistuttaa.
Työntekijöiden asema uudistuksessa on turvattu. Kukaan ei tule neuvottelemaan yksin, ja työehtosopimus säilyy turvana, jos yhteistä näkemystä ei ole.
”Kyse ei ole työsopimuskohtaisesta vaan työpaikkakohtaisesta sopimisesta. Paikallisen sopimisen lisääminen vahvistaa sopimusvapautta. Se ei heikennä sitä”, Mäkelä korostaa.
08.12.2015
Tämänvuotisen juhlapuvun loihti Sinikka Nikander. Sen materiaali on jäänsinistä silkkiä, jonka pintaan on käsin maalaamalla ja huovuttamalla tehty moniulotteista pintaa.
Kuva: Pasi Liesimaa
Video Yle Areenassa
24.11.2015
Tiedote
24.11.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Outi Mäkelän mielestä perustuslakivaliokunnan toimintaa tulee kehittää avoimempaan suuntaan sen toiminnan hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tiistaina julkaisemassa raportissa entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi esittää useita valiokunnan toiminnan kehittämistä koskevia esityksiä. ”Eduskunnan on syytä ottaa nämä esitykset vakavissaan harkittavaksi”, Mäkelä esittää.
EVA:n raportissa esitetään muun muassa, että perustuslakivaliokunnan tulisi keskittyä enemmän tärkeisiin tulkintalinjaa luoviin ratkaisuihin ja kehittää asiantuntijakuulemisia. Raportissa esitetään tavoitteeksi asiantuntijoiden joukon laajentamista ja kuulemismenettelyä koskevia parannuksia.
”Entisenä perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana olen huomannut, että valiokunnan työskentely nojaa liikaa yksittäisten asiantuntijakuulemisten varaan. Valiokuntaan kutsuttavien asiantuntijoiden henkilöjoukkoa tulee laajentaa ja kuulemismenettelyä kehittää tukemaan valiokunnan työtä, jotta valiokunnan jäsenet voisivat keskittyä heti oleellisten kysymysten arvioimiseen. Tehokas ja toimiva kuulemismenettely on välttämätöntä, jotta jäsenet pystyvät nopeassa tahdissa tekemään monipuolisen ja perustellun arvion esityksistä”, Mäkelä linjaa.
Viime vaalikausina valiokunnan työ on ruuhkautunut kauden loppupuolella, kun suuressa määrässä esityksiä on nähty perustuslaillisia ongelmia.
”Lainvalmistelussa tehtävään perustuslainmukaisuuden arvioimiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota, jotta perustuslakivaliokunta pystyy keskittymään keskeisimpien lakiesitysten arvioimiseen rauhassa, eikä valiokunta ruuhkautuisi”, Mäkelä päättää.
