19.03.2015
Suomalaiset ovat kansaa, joka paitsi rakastaa sääntöjä, myös noudattaa niitä tunnollisesti. Liika on kuitenkin liikaa.
On tultu tilanteeseen, jossa normiähky on alkanut tukahduttaa yritystoiminnan mahdollisuuksia, estää investointeja ja hankaloittaa tavallisten ihmisten elämää. Liika sääntely aiheuttaa myös ylimääräisiä kustannuksia, hidastaa ja vaikeuttaa hyödyllisten asioiden tekemistä ja lannistaa oma-aloitteisuutta. Kyseessä on salakavalasti etenevä tauti, koska sen kustannukset jakautuvat kaikille tasaisesti. Ne eivät useinkaan näy missään budjetissa.
Pieni kansa pinta-alaltaan suuressa maassa tarvitsee joustavuutta. Ei ole tätä päivää, että valtio määrää, milloin kauppoja tai parturiliikkeitä saa pitää auki ja milloin ei. On vaikea käsittää, miksi vappupäivän silliaamiainen ei riitä ravintolan jatkoaikaluvan perusteeksi mutta formulakisojen näyttäminen riittää. Miksi viranomaiset voivat viivästyttää hyödyllisiä investointeja jopa vuosilla, valittamalla toinen toistensa päätöksistä?
Kun eduskunnan ensisijainen tehtävä on lainsäädäntötyö, johtaa se osaltaan helposti siihen, että lakien ja sääntelyn määrä jatkuvasti kasvaa ja kertaantuu ilman, että vanhaa puretaan tai lakien tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan. Vääristyneimmillään hallitusten aikaansaannoksia arvioidaan käsiteltyjen esitysten määrissä, jolloin myös lisääntyy työn laatuun liittyvä riski. Näistä syistä olisi paikallaan, että seuraavalla hallituskaudella luotaisiin esimerkiksi valtioneuvoston yhteyteen riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on toimia lainsäädäntötyön laadun suodattimena ja valvoa sääntelyn laatua ja keinojen vaikuttavuutta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on myös kantanut kortensa kekoon julkaisemalla kannanoton normien järkevöittämisestä. Siinä nostetaan esiin teemoja, joilla olisi nopeasti ja helposti mahdollista saada aikaan näkyviä tuloksia työllisyyden ja investointien edistämisessä. Kannanotossa ehdotetaan helpotuksia muun muassa päivittäistavarakaupalle, matkailu- ja ravintola- sekä panimoaloille ja rakentamiseen. Siinä on toimenpiteitä helpottamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja vauhdittamaan erilaisten lupien käsittelyä.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee toimiakseen pelisääntöjä ja markkinat tarvitsevat tehokkaalle toiminnalleen selkeät raamit. Parhaimmillaan hyvät normit madaltavat liiketoiminnan kustannuksia ja toimivat kokonaan uusien teollisuudenalojen lähtökohtina, kuten esimerkiksi matkapuhelinteollisuuden kohdalla tapahtui.
Ihmisten henkeä ja terveyttä kannattaa suojella. On myös välttämätöntä rajoittaa toimintaa, joka turmelee ympäristöä tai aiheuttaa haittaa sivullisille. Kaikella on kuitenkin rajansa.
Varsinaista norminpurkuministeriötä tuskin koskaan perustetaan, mutta säätelyä, sen laatua ja tarpeellisuutta kriittisesti arvioiva taho palvelisi hyvin nyky-yhteiskuntaa ja lisäisi sujuvuutta.
17.03.2015
Yksinäisyys on terveysriski, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys on jopa kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino. Sosiaali- ja terveysministeri Räty on ansiokkaasti nostanut asiaa esiin ja haastanut järjestökenttää avuksi, jotta löydetään toimia yksinäisyyden vähentämiseksi.
Yksinäisyys kytkeytyy kiinteästi masennukseen ja henkiseen pahoinvointiin. Masennuksen määrä Suomessa on jatkuvasti lisääntynyt, ja erilaisten sairauslomien ja työkyvyttömyyden seurauksena kustannukset ovat huomattavat. Eikä kyse ole yhden ikäpolven ongelmasta. Yksinäisyys on huolenaihe kaikissa ikäryhmissä.
Yksinäisyyttä ei voida lailla kieltää, mutta keinottomia emme ole. Yhteisöllisyys on tehokas tapa vähentää yksinäisyyttä. Yhteiskuntaa voidaan suunnitella niin, että yhteiskuntarakenne tukee yhteisöllisyyttä. Erilaisten järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä tulee tehostaa uusien mallien löytämiseksi – ja yhteisöllisyyden synnyttämiseksi. On saatava aikaan kohtaamisia paitsi vertaisten, myös erilaisten toisiaan tukevien ryhmien välillä. Esimerkiksi ikäihmisten ja lapsiperheiden yhteisöissä apua ja iloa on varmasti sekä saatavissa, että annettavissa molemmin puolin.
Yksinäisyyttä voidaan myös ennaltaehkäistä. Esimerkiksi ikääntymisen myötä lisääntyvään yksinäisyyteen ratkaisu voisi löytyä erilaisista yhteisöllisen asumisen ratkaisuista. Rintamamiestalon ja laitoksen välissä tulee olla erilaisia asumisen mahdollisuuksia, jossa on tarpeen mukaan saatavilla seuraa ja naapuriapua.
Asenne ratkaisee ja ratkaisut löytyvät jos niitä riittävästi halutaan. Kaveria ei jätetä!
13.03.2015
Talouselämä kirjoitti 6.3. metropolialueen kehityksestä otsikolla ”Bulevardin ja pellon välissä”. Analyysi ajasta ja taantuman vaikutuksista oli, että Nurmijärvi-ilmiö on kääntymässä toiseen suuntaan ja kaupunkien vetovoima on kasvanut. Toistaiseksi kuitenkin muutos on niin vähäistä, että varsinaisesta suunnanmuutoksesta ei voida vielä varmasti puhua.
Pääkaupunkiseudun alueelle on vuosien ajan sekä kaavoituksen, liikennejärjestelmien, että verotuksen keinoin yritetty luoda kehitystä, joka kasvattaisi laaja-alaista metropolialuetta tasapainoseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi siten, että työpaikkoja ja kaupallisia palveluja rakentuisi myös kehyskuntiin ja asuntorakentamista saataisiin lisättyä niiden pulasta kipeimmin kärsivissä suurissa kaupungeissa.
Talouselämän artikkelissa nostettiin yhdeksi uudeksi kehyskuntien vetovoimaa vähentäväksi uhaksi nk. bulevardisointi. Helsingin uuteen yleiskaavaluonnokseen on kirjattu moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttaminen hitaammin liikennöitäviksi bulevardeiksi. Näin sisääntuloväylien suojavyöhykkeille ja eritasoliittymiin voisi nousta uusia kerrostaloalueita, joissa olisi uutta asuintilaa jopa yhdeksän miljoonaa kerrosneliömetriä. Helsinki tarvitsee kipeästi uusia kerrostaloasuntoja ja bulevardisointi tukee ajatusta, että uuden asumisen on hyvä tukeutua olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja taajamarakenteisiin.
Talouselämä epäilee kuitenkin, että bulevardisointi huonontaa merkittävästi lähiöiden ja kehyskuntien liikenneyhteyksiä ja täten laskevan niissä sijaitsevien asuntojen houkuttelevuutta.
Vastakkainasettelu Impivaaran ja Urbaanin välillä on peruja muinaisesta Lipposen ja Vanhasen välisestä nokittelusta. Nykyaikaan sopii kuitenkin paremmin nurkkakuntaisuudesta luopuminen. Kyläpolitikoinnilla emme pysty kehittämään Suomen veturista, metropolialueesta, toimivaa, koko maata palvelevaa kasvualuetta.
Kehysalueille ei tule antaa vain makuuvaunun roolia. Tasapaino löytyy, kun alueilta löytyy terveellä tavalla myös työpaikkoja, palveluja, opiskelupaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Painopistettä tuskin kuitenkaan saadaan muutettua, joten edelleen on petrattava myös joukkoliikenneyhteyksissä ja liityntäpysäköinnissä. Mutta mikä ettei liikennevirtoja voitaisi osin käännyttää myös toiseen suuntaan. Sanotaan, että maaseutua ei voi tuoda – mutta hiihtoladut, puhtaat järvet, mansikkapellot, viihtyisät omakotialueet ja tilaa monenlaiseen toimintaan löytyy yllättävän läheltä ja hyvien yhteyksien päästä.
Elämme mahdollisuuksien maakunnassa. Tehdään Uudestamaasta toimiva ja tasapainoinen metropoli.
10.03.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään rakennepaketti 2.0:n, joka täydentää muun muassa Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmaehdotuksessa ja Kokoomuksen työlistassa tehtyjä ehdotuksia. Paketti tähtää kestävyysvajeen kattamiseen kokonaan vuoteen 2025 mennessä.
Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Tutustu ehdotuksiin ja lähetä viestiä ja kommentteja jos herää ajatuksia.
09.03.2015
Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä. On löydettävä rohkeus tehdä vaikeita päätöksiä ja isoja korjausliikkeitä. Mutta – Suomea ei saada liikkeelle leikkaamalla. Suomea ei saada liikkeelle myöskään syytämällä lisää veronmaksajien rahaa elvytykseen. Suomi saadaan liikkeelle vain työn kautta.
Poliittisten päättäjien tehtävä on luoda työnteolle ja yrityksille otollinen toimintaympäristö. Poliitikot eivät luo kasvua. Suomen pelastavat suomalaiset työntekijät ja yrittäjät.
Kokoomus julkaisi viikonloppuna kymmenen kohdan listan uudistuksista (Työlista), jotka lisäävät työn määrää, lisäävät työhyvinvointia ja kannustavat yrityksiä työllistämään.
Tärkein asia listalla on suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttaminen. Ilman kilpailukykyistä työelämää ei ole halukkuutta luoda työpaikkoja. Verotuksen pitää olla työhön kannustavaa. Ja työajoista sekä palkoista sopimisessa tulee antaa valtaa sinne missä on paras asiantuntemus tilanteesta.
Maltilliset palkkaratkaisut, työn verotuksen kevennykset, paikallinen sopiminen, työaikapankkien laajentaminen sekä koeajan pidentäminen, ovat asioita, joita tässä ajassa tarvitaan.
Kokoomus esittää työlistaa siksi, että työ on ainoa tapa, jolla pystymme pitämään huolta julkisista palveluistamme ja niistä ihmisistä, jotka eivät vielä tai enää kykene osallistumaan työelämään.
Meillä on luottamusta suomalaisiin. Luottamusta siihen, että olemme osaavia ja eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Emme kaipaa lisää rajoituksia, holhoamista ja sääntelyä, vaan vapauksia, oppimisen mahdollisuuksia, työhön kannustamista ja yrittämisen edellytyksiä.
Meidän on saatava jokainen suomalainen liikkeelle ja että voimme jättää tämän maan paremmassa kunnossa jälkeemme kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet.
24.02.2015
Tällä viikolla esiteltiin uudistettu äitiyspakkaus. Oma kokemus pakkauksesta on vielä niin tuoreessa muistissa, että on helppo yhtyä pakkausta ja sen uudistuksia kehuvien kuoroon. Väitän, että pakkaus on yksi syy siihen, miksi Suomi on tänä päivänä maailman paras maa äideille.
Meidän perheessä pakkaus on tullut hyödynnettyä lähes kokonaan. Osa vaatteista odottaa vielä pojan kasvamista. Äitiyspakkauksesta huokuu sen pitkä historia ja se, että sitä on kehitetty äitien kokemusten perusteella vuodesta 1937 asti. On ollut hieno huomata, että laadusta, kotimaisuudesta ja käyttökelpoisuudesta ei ole pakkauksen sisällössä tingitty.
Pakkaukseen tehdyt uudet lisäykset ovat hyvin pohdittuja. Voiteita sain itse ensiapuluonteisesti synnytyslaitokselta mukaan. Kuumemittari toki kotoa löytyi, mutta kun sitä ensimmäisten rokotusten aikoihin tarvittiin, oli siitä patteri loppu. Ja kuolalappu on nyt viimepäivinä tullut hankittua, kun hampaat tekevät tuloaan.
Omasta kokemuksestani lisäisin pakettiin pienet tumput, jotka voi laittaa vastasyntyneen viiltävän terävien kynsien suojaksi. Moni kuulemma käyttää sukkia, mutta sain tutulta vähän käytettynä varta vasten tarkoitukseen suunnitellut pienet ”nyrkkeilyhanskat”, joita lämpimästi suosittelen.
Lisäisin myös tuoreille vanhemmille suunnatun kunto- ja kuntoutumispaketin, joka sisältäisi vinkkejä fyysiseen palautumiseen: ehkä jonkinlaisia treeniohjeita, jumppanauhan tai muuta, mikä motivoisi pitämään itsestä huolta.
Oma kokemukseni on, että liikunta on ihan keskeinen juttu synnytyksestä palautumisessa, paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Ja uskon, että moni saattaisi innostua asiasta jo pakkauksen saatuaan, ennen synnytystä – mikä ei sekään olisi huono asia. Olen myös huomannut, että neuvolan neuvonta keskittyy synnytyksen jälkeen lapseen ja vanhempien kuntoutuminen jää pitkälti heidän oman harrastuneisuutensa varaan.
Vanhemmuudessa kaikki kokemusperäinen tieto on tarpeen. On hienoa, että Suomessa sekä neuvolajärjestelmän että äitiyspakkauksen kautta vanhempia autetaan ja tuetaan suuressa elämänmuutoksessa.
22.02.2015
Tiedote 22.2.
Perustuslakivaliokunnan roolia eduskunnan lainsäädäntötyössä on viimepäivinä jälleen kovin sanoin kritisoitu. On mm. esitetty väitteitä, että se torppaa uudistukset ja on nyky-yhteiskunnan kehityksen tulppa.
Kritiikin kohteena on paitsi perustuslakiasiantuntijoiden harvalukuinen joukko, etenkin nykykäytäntö, jossa perustuslaillinen arviointi lainvalmisteluvaiheessa jää kovin vähäiseksi ja eduskuntavaiheessa tapahtuvassa perustuslakivaliokunnan käsittelyssä saattaa nousta esiin muutostarpeita, joiden vuoksi lakeja on uudelleenarvioitava tai muokattava.
Perustuslakivaliokunta on jäsentensä poliittisesta taustasta huolimatta keskittynyt puhtaasti valtiosääntöoikeudelliseen tarkasteluun, eikä ratkaisuja tehdä hallitus/ oppositio asetelman pohjalta. Tämä väistämättä aiheuttaa sen, että mitä enemmän hallituksen esitysten valtiosääntöoikeudellinen arviointi jää perustuslakivaliokunnalle, sitä enemmän lisääntyy epävarmuus esitysten etenemiseen.
Perustuslakivaliokunnassa varapuheenjohtajina tällä kaudella toimineet Outi Mäkelä ja Anu Urpalainen ovat kokeneet tehtävässä toimiessaan, että lakiesitysten perustuslaillinen arviointi jää liian kevyeksi lainvalmisteluvaiheessa.
Lakiesitysten valmisteluvaiheessa ministeriöillä on halutessaan käytössään sama joukko perustuslakiasiantuntijoita, kuin perustuslakivaliokunnalla. Myös oikeuskanslerilla on oma roolinsa ministeriöiden tointen laillisuusvalvonnassa. Jos epävarmuustekijöitä halutaan vähentää ja lainkäsittelyprosessia eduskunnassa sujuvoittaa, olisi hyvä lisätä esitysten valtiosääntöoikeudellista tarkastelua valmisteluvaiheeseen, edustajat toteavat.
Eduskunta ei lähtökohtaisesti ole myöskään lainvalmisteluelin. Huolimattomasti pohditut lakiesitykset eivät palvele kenenkään etua. Mäkelä ja Urpalainen toivovat, että ministeriöiden lainvalmistelutyöhön kiinnitettäisiin jatkossa huomiota. Eduskunta soveltuu huonosti korjaamaan lakiesityksissä olevia puutteita. Lainsäädännön tehokkuutta ja laatua on mahdollisuus parantaa.
Lisätietoja: Outi Mäkelä ja Anu Urpalainen
21.02.2015
Tiedote 21.2.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä ja Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vaativat ikääntyneiden työntekijöiden parempaa huomioimista työelämässä ja sen ulkopuolella.
”Ikäsyrjintä on väärin. Meidän on tuettava työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä ja toisaalta tarvittaessa löytää uusi työpaikka. Kokeneet työntekijät ovat resurssi, heidän tietojaan ja taitojaan ei saa päästää karkuun”, Mäkelä ja Virolainen kommentoivat.
”Suomi voi menestyä vain työtä tekemällä. Jotta töitä voi tehdä, on työpaikan ja työntekijän kohdattava. TE-toimistojen palveluvalikoimaan on saatava erityisiä ikäkannustimia ja ikäosaamista. Esimerkiksi tulospalkkio pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä olisi oikeanlainen suunta. Kokeneille työntekijöille on siis oltava omat osaavat, laadukkaat ja räätälöidyt palvelut. Ulkopuolisten kumppanien käyttäminen korkeakoulutettujen työnhaussa on hieno esimerkki kohdennetun palvelun toiminnasta.”
TE-toimistoissa uusia toimintamalleja parhaillaan kehitetään ja testataan. Kumppaneita ei palkita suorittamisen, vaan tulosten perusteella, mikä toivottavasti johtaa entistä parempaan työllistymiseen. Pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti uransa loppuvaiheessa olevien ongelma.
”Pitää olla myös kannustimia pitää työntekijöitä töissä. Työurat eivät pitene, jos työnantajat eivät pidä töissä.”
”Työpaikat ovat erilaisia ja työntekijät ovat erilaisia, joten tarvitsemme erilaisia keinoja ikäjohtamiseen. Varmaa on kuitenkin se, että hyvälle ikäjohtamiselle on työpaikoillamme suuri tilaus”, edustajat päättävät.
Lisätietoja: Kansanedustaja Outi Mäkelä, puh. 050 5122 877 Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941
18.02.2015
Tänään pääsimme eduskunnassa keskustelemaan koulutuksesta, kun oppositiopuolueet Keskustan johdolla haastoivat hallitusta välikysymyksellä. Aihe on tärkeä ja hyvä sinänsä, että se nousi esiin. Koulutus ja osaaminen ovat Suomelle pääomaa, jonka säilymisestä ja kasvusta on pidettävä huolta.
Välikysymys oli kuitenkin varsin kyseenalainen tapa nostaa asia tapetille. Idea siihen oli ilmeisesti syntynyt Educa messuilla, kun oli tullut puheeksi, että kymmenien välikysymysten joukossa oppositio ei ollut vielä tästä aiheesta keksinyt hallitusta haastaa. Kyseenalaisen siitä tekee se, että Keskusta ei omassa varjobudjetissaan ole esittänyt minkäänlaisia peruutuksia välikysymyksessään kritisoimiin leikkauksiin, eikä myöskään lisärahoitusta koulutukseen. Nyt irrallaan muusta, keskusta esitti epämääräisen joukon lisäyksiä, ilman kokonaisnäkemystä.
Keskusta on myös omassa budjettivaihtoehdossaan ollut valmis kääntämään selkänsä korkeakouluille perumalla hallituksen tekemän 150 miljoonan euron pääomituksen yliopistoille.
Keskustan linja on koulutuksessa ollut muutoinkin häilyvä. Esimerkiksi koululaisten vapaudesta hakeutua haluamiinsa erityispainotteisiin kouluihin on kuultu useampia linjauksia. Educa -messuilla Keskustan puheenjohtaja totesi, että on valmis rajoittamaan lasten kouluvalintoja. Minkä jälkeen edustaja Vehviläinen kiirehti korjaamaan Sipilän sanoja, että jatkossakin lapsen pitää voida valita lähikoulun lisäksi musiikki- tai kuvataidepainotteinen luokka. Ja tänään puolestaan edustaja Puumala linjasi puheensa niin, että siitä väistämättä sai sen mielikuvan, että Keskusta ei kannata vapaata hakeutumisoikeutta.
Kokoomus on puolustanut koulutuksen kehittämistä vaikeassakin taloustilanteessa. Viime hallituskaudella aloitetut ryhmäkokoavustukset ovat johtaneet suurten perusopetuksen ryhmien koon puolittumiseen, ja samalla opettajilla on ollut mahdollisuus keskittyä paremmin tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen.
Peruskoulujen ja lukioiden uudet tuntijaot ja opetussuunnitelmat edesauttavat lisäämään opetuksen laatua tulevaisuudessa.
Toisen asteen rahoitusta uudistettaessa pienten lukioiden asemaa turvataan erillisellä syrjäseutulisällä. Tieto ja viestintäteknologian tuomat mahdollisuudet, etäopetuksen kehittäminen ja alueen oppilaitosten tiiviimpi yhteistyö turvaavat, ettei toisen asteen koulutus muutu vain kasvukeskusten palveluksi.
Kokoomukselle on tärkeää, että suomalainen osaaminen saadaan uuteen nousuun ja jokaiselle nuorelle turvataan mahdollisuus oppimiseen. Säästötie on koulutuksen osalta kuljettu nyt loppuun.
10.02.2015
Tämän kevään vaaleista näyttää tulevan melkoinen jännitysnäytelmä. Tämä kausi on opettanut, että tarvitaan hallituspohja, jolla on yhtenäinen tilannekuva ja rohkeutta löytää ratkaisuja. Työ ja yrittäjyys ovat teemat, joiden kautta asioita on nyt tarkasteltava ja jotka turvaavat hyvinvoinnin ja palvelut.
68 päivää jäljellä ja vaalivankkurit on nyt viritetty kampanja-asentoon. Kampanjamateriaalia on nyt saatavilla ja kaikki apu on tervetullutta. Voit ilmoittautua mukaan tiimiin täältä tai sähköpostilla osoitteeseen outi@outimakela.com
Päivitän sivuille myös kiertueaikataulua sen mukaan kun se vahvistuu. Tervetuloa tapaamaan ja tutustumaan!
